Kuva: Kansantalouden kiertokulku. (Lähde: http://www.askokorpela.fi/kansanta/permak98/permak12/rato0102.gif).
Source: http://www.askokorpela.fi/kansanta/permak98/permak12/K1202_KansantaloudenKiertokulku-c.gif
Ks. myös Asko Korpelan sivusto tästä linkistä. Sivustolla on selitetty peruskäsitteitä ja kykenet ottamaan tämän asiakokonaisuuden haltuun perehtymällä sivustoon huolellisesti.
Talous on kiinteä osa yhteiskuntaa
Talous on kiinteä osa yhteiskuntaa ja kaikki talouteen liittyvä toiminta on aina kaksisuuntaista: kysyntää ja tarjontaa. Tässä kaksisuuntaisessa toiminnassa yrittäjillä ja yrityksillä on merkittävä rooli. Yritykset ansaitsevat rahaa, myymällä asikkailleen tuotteita (kauppaliikkeet) (itse tekemiään (valmistustoiminta) tai välittäessään toisten tekemiä tuotteita tai palveluja (palvelualat). Yritykset tarjoavat myös työpaikkoja, maksavat veroja ja kantavat vastuuta yhteiskunnan palvelujen tuottamisesta, sillä yhteiskunnan omat resurssit eivät siihen yksin riittäisi.
Tavarat ja palvelut ovat suoritteita. Yritys saa tuloja suoritteiden myynnistä.
Mitä kansantalouden kiertokulku on?
TalousSanomien Taloussanakirjassa kansantalouden kiertokulku on määritelty näin:
TalousSanomien Taloussanakirjassa kansantalouden kiertokulku on määritelty näin:
- kansantalouden kiertokulku
- (circular flow of economic activity)
- Yksinkertaistettu ydinmalli sisältää kiertokulun kaksi tärkeintä
osaa: kotitaloudet myyvät työpanostaan yrityksille. Tuloillaan ne
ostavat yrityksessä tuotettuja tavaroita ja palveluja. Kotitalouksien
tulot eivät ole yksinomaan palkkatuloja. Ne voivat olla myös korko-,
vuokra- tai osinkotuloja.
Peruskiertokulku on ikiliikkuja, jossa tuotantopanosten, kuten työpanos, luovutuksesta saadut tulot jatkuvasti käytetään samaisen kansantaloudessa syntyneen tuotannon ostoon.
- suoritemarkkinat
- tuotannontekijämarkkinat
- rahoitusmarkkinat
- talouden kiertokulku
Suoritemarkkinoilla siis yritykset saavat rahaa myydessään asiakkaalle tuottamiaan tavaroita tai palveluja tai välittämiään tavaroita tai palveluja. Tavarat ja palvelut ovat suoritteita. Siis yritys voi tuottaa tavarat itse (toimii yleensä BtoB alueella) tai myydä toisten tuottamia tuotteita (tavallisempaa).
Voimme erottaa prosessissa mm. seuraavanlaisia toimijoita:
Kauppaliikkeet
Palvelualan yritykset
Valmistustoimintaa harjoittavat yritykset
Tukkuliikkeet
Muut tavaran toimittajat
Asiakkaat
Tuotannontekijämarkkinat
Yritys tavitsee toimintaansa varten erilaisia tavaroita ja palveluja. Tarvitsemansa tavarat ja palvelut yritys hankkii tuotannontekijämarkkinoilta.
Jotta yritys voi palvella asiakkaitaan se joutuu tekemään monta asiaa ja se tarvitsee monia erilaisia asioita.
Tällaisia asioita ovat mm.
- toimitilat (myymälä, tehdas)
- koneet
- kalusto ja laitteet
- energiaa
- posti- ja puhelinpalvelut
- vakuutukset
- kuljetuspalvelut
- raaka-aineita
- työntekijöiden työpanosta
- erilaiset muut palvelut (esim. terveydenhoito, tili- ja kirjanpitopalvelut, huoltopalvelut, asennuspalvelut ym.)
- erilaiset toiminnan kannalta välttämättömät tarvikkeet ja varaosat
Tuotannontekijöiden hankinnasta yritykselle syntyy kuluja
- tavaroiden ostomenot
- palkkamenot
- vuokramenot
- sähkömenot
- viestintäkustannukset
- toimistotarvikkeet
- palkkamenot
- myytävien tavaroiden ostomenot
- toiminnassa tavittavien tarvikkeiden, raaka-aineeiden, tavaroiden ym. hankintamenot
- vuokramenot
- sähkömenot
Maksut ovat rahoitustapahtumia tai maksutapahtumia. (Rahoitustapahtumia ovat oman tai vieraan pääoman sijoittaminen yritykseen, pääoman palautukset omistajille, lainan takaisinmaksut, korkojenmaksu, voitonjako.)
Ks. TalousSanakirjan määritelmä
-
Liiketapahtuma
- business transaction
- Kirjanpidossa menot, tulot ja rahoitustapahtumat sekä niiden oikaisu- ja siirtoerät.
-
Rahoitustapahtuma
- financial transaction
- Pääomasijoituksesta ja -palautuksesta ja voitonjaosta aiheutuva tilitapahtuma. Myös kaikki kassaan- ja kassastamaksut ovat rahoitustapahtumia, mutta niitä voidaan myös nimittää maksutapahtumiksi.
Rahoitusmarkkinat
Yritys joutuu yleenä maksamaan ostamansa tavarat ja palvelut usein jo paljon ennen kuin se saa tuotteensa myydyksi,se joutuu turvautumaan rahoitusmarkkinoihin, kirjoittaa Tomperi (2010, 7).
Yritys saa rahaa joko omistajilta: omaa pääomaa tai pankeilta tai muilta luotonantajilta vieraana pääomana eli velkana.
Vaivio, F. Talouselämän pääpiirteet. (Lähde: http://www.askokorpela.fi/HKKK/E58/2006-Juhla/Vaivio/TalouselamanPaapiirteet-FediVaivio-1960-kom.htm)
Lähde: http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/yh/yh2/01_kansantalous/08_tehtavat/embedded/form/embedded
Source: http://www.fao.org/docrep/008/t0718e/t0718e11.gif
Lisäksi lähteenä käytetty teosta: Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita.
Last edited: 14.3.2015
Comments