Seinäjoella innostuttiin yrittäjyydestä.Tilaisuudessa isketiin kahta kärpästä yhdellä iskulla. Nimittäin samaan aikaan olivat myös opinlakeus-messut.
Lähde: http://www.sedu.fi/Koulutuskeskus_Sedu/Tietoa_Koulutuskeskus_Sedusta/Yrittajyyskasvatus_2013.iw3
Ratkaisuna oli yhteisöllinen opettajuus. Se vaatii opettajalta sitoutumista työhönsä ja työkavereihin ja oppilaisiin- se siis vaatii paljon, mutta se myös antaa paljon.
Aina voittava ei yritä tosissaan oli otsikkona, kun sarjayrittäjä Taneli Tikka asteli lavalle. Tikka kertoi aloittaneesa 21 -vuotiaana ja saaneensa 5 miljoonaa riskirahaa. Hänen CV:nsä on huikea. 6 yritystä, TJ:nä 11 kertaa, 13 kertaa riskirahaa, 1 konkurssi, 33 hallituksen jäsenyyttä ja 2 totaalista epäonnistumista. hän oli 2010 vuoden tekniikkavaikuttaja.
Tikka korosti myös sitä, että on otettava suurempi vastuu omista teoista, on oltava siis omatoiminen, koska silloin on suurempi mahdollisuus oppia. Sillä tilanteet vaihtuvat. Se mikä on toiminut tänään ei välttämättä toimi huomenna. Jokainen meistä on osa prosessi- ja laatujärjestelmää. Tekemällä työn hyvin ja parhaalla laadulla, saavutetaan paras laatu, sillä se on jokaisen meidän omalla vastuullamme.
Event Based Learning and Entrepreneurship Education College Manager for Service Industries Carol Thrower International Manager Mark Allen, Sussex Downs College, UK
Kaksikko esitteli heidän konseptinsa, kuinka oppilaitoksessa järjestetään erilaisia ruokailutapahtumia ja samalla opiskelijat oppivat hallitsemaan markkinointia, myyntiä ja hinnoittelua.
The Changing Face of Entrepreneurship: Is Education Keeping Pace? Project Manager Ciudad Tecnológica del Valle del Nalón S.A.U, Langreo, Spain
Yrittäjyyteen liittyy tulevaisuudessa erittäin paljon sellaista, missä hyödynnetään digitaalisuutta ja siihen sisältyviä mahdollisuuksia. Markkinoiden ekosysteemit ovat muutoksessa
Lähde: http://www.smartinsights.com/wp-content/uploads/2011/07/Social-media-brandsphere.png
Jos ajattelee esim. sitä millä tavalla 3D-tulostimet mullistavat maailmaa ja markkinoita, voidaan vain miettiä, että mitä kaikkea voidaankaan tulevaisuudessa tehdä.
Lähde: http://garyhodgson.com/reprap/wp-content/uploads/2011/03/Sample.png
Siirrymme tulevaisuudessa kohti tieteiselokuvien maailmaa. Millä tavalla tämä vaikuttaa yrittäjyyteen, millaisia mahdollisuuksia sosiaalinen media tuo eteemme?
Keskiviikkona oli sitten ns. Morjestus-tilaisuus Andy Hopin johdolla. Tilaisuudessa oli mahdollisuus luoda omia keskusteluryhmiä yrittäjyyskasvatuksen ajankohtaisista aiheista.
päivän päätti Jämsänkoskelta kotisin oleva yrittäjä ja järjestöjohtaja Sampo-Ilmari Tuhkalehto, jonka otsikkona oli: Merkityksellinen yrittäjyys, Music Without Drugs ry/ACE Revolutions. Tuhkalehdon kiteytys oli, että kun antaa muille ihmisille aidosti merkityksellisiä asoita he alkavat antaa takaisin. Toinen teesi hänellä oli, että myöhemmin voi kaduttaa kun et viitsinyt edes yrittää. Tuhkalehto kertoi siitä, että hän oli ollut vähän haastava oppilas opettajilleen ja rakastanut musiikkia ja itselleen kiinnostavien asioiden tekemistä.
Tuhkalehdon yrittäjyydessä oli vahva yhteiskunnallinen ulottuvuus. Hän käytti yritystä työkaluna ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Musiikilla ja eettisellä ajattelumaailmalla on mahdollisuus elättää itsensä.
Torstaina 24.1.2013
Sosiaalinen yrittäjyys - mitä ja miksi? Paavo Ässämäki Lubor Oy. Lubor Oy on myös ns. sosiaalinen yritys. He ovat keskittyneet työllistämään ns. vaikeasti työllistyviä ihmisiä. Huikea esimerkki siitä, kuinka yrittäjyyden avulla voidaan tehdä hyvää ja auttaa ihmisiä saamaan kiinni omasta elämästään.
Oppimisympäristöistä poweria oppimiseen! Oppimisympäristöt – nuoria motivoivat, oppimista edistävät pedagogiset ratkaisut ammatillinen erityisopettaja Pirjo Huikuri, Ammattiopisto Luovi Oulun yksikkö.
Alä sano "mahdotonta", jos et ole vielä kokeillut Signmark on huikea esimerkki siitä, kuinka "mahdottomasta" tulee mahdollinen, kun on kykyä, tahtoa ja luovuutta.
Mainion kaksipäiväisen tilaisuuden päätössanat lausui
Reija Lepola, Koulutuskeskus Sedusta.
Tapahtuma oli
Seinäjoki Areenassa 23.-24.1.2013
Innostava yrittäjyys - Yrittäjyyskasvatus 2013 –konferenssissa tarkastellaan yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatusta vastuullisuuden ja mahdollisuuksien näkökulmista. Teemoja, joita oli nostettu esiin olivat mm.:- Miten yksilön ja yhteisön tavoitteet toteutuvat yrittäjyyden kautta?
- Miten nuoret saadaan osallistumaan omien mahdollisuuksiensa löytämiseen ja toteuttamiseen?
- Millainen yhteisö ja toimintakulttuuri tukee eri alojen ja kulttuurien rajapinnoilla tapahtuvaa luovuutta?
Esiintymässä:
- sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko
- Sarjayrittäjä Taneli Tikka
- PhD Iván Diego Rodriguez
- Kasvatustieteen maisteri Marko Vuorenheimo, Signmark
- KT Matti Rautiainen, Jyväskylän yliopisto
- Saarnamies Einari Stylman, Roisto Oy
- yrittäjä/järjestöjohtaja/muusikko Sampo-Ilmari Tuhkalehto
- yrittäjä Paavo Ässämäki, Lubor Oy
- lääkäri Malalai Rahim
- rehtori Marjo Yliluoma
- College Manager for Service Industries Carol Thrower, Sussex Downs College, UK
- International Manager Mark Allen, Sussex Downs College, UK
- erityisopettaja Pirjo Huikuri, Ammattiopisto Luovi, Oulun yksikkö
- opiskelija/yrittäjä Jaakko Talvitie, TAMK/Jukolautapelit
Lähde: http://www.sedu.fi/Koulutuskeskus_Sedu/Tietoa_Koulutuskeskus_Sedusta/Yrittajyyskasvatus_2013.iw3
Konferenssin avauspuheenvuoro
piti sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko.
Risikko liitti yrittäjyyteen mm. sellaisia ajatuksia, että
tehdään paljon ja opitaan nopeasti. Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa
ideat toiminnaksi, yrittäjyys tuottaa työtä ja hyvinvointia ja nykyään
pk-yrityksiin syntyy työpaikkoja. Isot yritykset siirtävät toimintojaan
ulkomaille.
Risikon tausta on terveydenhuoltopuolella ja hän mainitsikin, että 25 %
terveydenhuollon palveluista tuottavat yksityiset toimijat. Se on iso
luku ja luultavasti edelleen siellä on runsaasti kasvumahdollisuuksia.
Mitä on yhteisöllinen yrittäjyyskasvatus? kysyi
Matti Rautiainen, joka toimii Jyväskylän yliopiston OKL:ssä. Rautiainen kärjisti ja provosoi tuttuun tyyliinsä. Hän näkee yrittäjyyskasvatuksen ja yhteisöllisyyden merkittävänä punaisena lankana opettajankoulutuksessa.
Yhteisön arvot perustuvat toisen kunnioittamiselle ja erilaisuuden arvostamiselle. On mahdollista olla eri mieltä ja nähdä asiat toisin. Tunnen vastuuni ja velvollisuuteni muista.
Rautiainen esitti useaan otteeseen kysymyksen, sallivatko yhteisöt yksilön kokeilun? Kuinka uskalletaan muuttua ja muuttaa olemassaolevia käytäntöjä. Joku seminaariesittäjä totesikin, että on helpompi vaihtaa kuolleen hautapaikkaa kuin muuttaa oppimisjärjestelmiä. Millainen siis voi olla skenaario tulevaisuuden koulusta?
Rautiainen siteerasi Immanuel Kantia, joka on todennut, että teoria ilman käytäntöä on tyhjä ja käytäntö ilman teoriaa on sokea.
Kokemuksia uudesta opettajuudesta rehtori Marjo Yliluoma, Karvia. Marjo Yliluoma on alakoulun rehtori, joka kertoi aluksi siitä, miten hän nuorena opettajana oli pohtinut omaa työssäviihtymistään. Millä tavalla intoa tehdä työtä voisi syntyä, jos kaikki asennoituvat negatiivisesti ympärillä olevaan ja tapahtumiin.
Ratkaisuna oli yhteisöllinen opettajuus. Se vaatii opettajalta sitoutumista työhönsä ja työkavereihin ja oppilaisiin- se siis vaatii paljon, mutta se myös antaa paljon.
On muistettava, että yksilö on aina osana ryhmää. Yksilöllä on vastuu omasta työstä ja toisaalta ryhmmästä. Yksilöllä on velvollisuus ryhmän jäseniä kohtaan hoitaa tehtävänsä sovitusti. Palkitseminen on merkittävässä roolissa.
Yliluomala totesi, että opettaminen on mahdotonta, mutta oppiminen on mahdollista. Tässä korostuu mainiosti oppimisen prosessiluonne. Se on ainutlaatuinen ja yksilöllinen. Opiskeljiat ovat usein sitä mieltä, että opettaja ei opeta, kun heiltä vaatii omatoimista ajattelua. Mutta juuri sen tavoitteena on ohjata heitä löytämään itsessään olevat voimavarat ja oivaltamaan kuinka esim. työelämässä toimitaan.
Yrittäjämäinen asenne ja motivaatio
oli lääkäri Malalai Rahim aiheena. Malai Rahimin tarina on koskettava. Hän on vuoden pakolaisnainen ja hän kertoi oman tarinansa, kuinka hänen yrittäjämäinen ja tavoiteorjentoitunut asenteensa oli ollut hänelle suureksi avuksi vaikeissa olosuhteissa.
Malai Rahimin viesti oli että ilman tavoitteita ihminen ei pääse elämässään eteenpäin ja riippuu itsestä mitä saavuttaa. Hän myös totesi, että ei ole voittoa ilman tuskaa. Hänen tarinansa on klassisen sisäisen yrittäjän tarina siitä, kuinka peräänantamattomalla ja ahkeralla työotteella voitetaan vaikeudet ja ihan millaisista olosuhteista tahansa voi pitkäjänteisellä työllä nousta ylös ja mennä eteenpäin.
Aina voittava ei yritä tosissaan oli otsikkona, kun sarjayrittäjä Taneli Tikka asteli lavalle. Tikka kertoi aloittaneesa 21 -vuotiaana ja saaneensa 5 miljoonaa riskirahaa. Hänen CV:nsä on huikea. 6 yritystä, TJ:nä 11 kertaa, 13 kertaa riskirahaa, 1 konkurssi, 33 hallituksen jäsenyyttä ja 2 totaalista epäonnistumista. hän oli 2010 vuoden tekniikkavaikuttaja.
Tikka totesi, että yrittäjyys on asennelaji. Onnistuminen on inspiroivaa ja epäonnistumista oppii. Tikka totesi myös, että yrityksiä on täysin mahdotonta rakentaa keskusjohtoisesti. LTS:n merkityksen hän näki vähemmän tärkeänä. On tärkeämpää tehdä ja kokeilla kuin juuttua johonkin suunnitteluun. Yritystä on arvioitava joka päivä: teemmekö oikeita asioita, onko meillä asiakkaita, jotka haluavat tuotteitamme. Toimintaa ja tuotteita on vaihettava heti, kun näyttää siltä, että homma ei toimi. Kaavion muodossa homma kiteytyi tähän:
Lähde: http://media.smashingmagazine.com/wp-content/uploads/2012/08/fig-6.pngTikka korosti myös sitä, että on otettava suurempi vastuu omista teoista, on oltava siis omatoiminen, koska silloin on suurempi mahdollisuus oppia. Sillä tilanteet vaihtuvat. Se mikä on toiminut tänään ei välttämättä toimi huomenna. Jokainen meistä on osa prosessi- ja laatujärjestelmää. Tekemällä työn hyvin ja parhaalla laadulla, saavutetaan paras laatu, sillä se on jokaisen meidän omalla vastuullamme.
Event Based Learning and Entrepreneurship Education College Manager for Service Industries Carol Thrower International Manager Mark Allen, Sussex Downs College, UK
Kaksikko esitteli heidän konseptinsa, kuinka oppilaitoksessa järjestetään erilaisia ruokailutapahtumia ja samalla opiskelijat oppivat hallitsemaan markkinointia, myyntiä ja hinnoittelua.
The Changing Face of Entrepreneurship: Is Education Keeping Pace? Project Manager Ciudad Tecnológica del Valle del Nalón S.A.U, Langreo, Spain
Yrittäjyyteen liittyy tulevaisuudessa erittäin paljon sellaista, missä hyödynnetään digitaalisuutta ja siihen sisältyviä mahdollisuuksia. Markkinoiden ekosysteemit ovat muutoksessa
Lähde: http://www.smartinsights.com/wp-content/uploads/2011/07/Social-media-brandsphere.png
Jos ajattelee esim. sitä millä tavalla 3D-tulostimet mullistavat maailmaa ja markkinoita, voidaan vain miettiä, että mitä kaikkea voidaankaan tulevaisuudessa tehdä.
Lähde: http://garyhodgson.com/reprap/wp-content/uploads/2011/03/Sample.png
Siirrymme tulevaisuudessa kohti tieteiselokuvien maailmaa. Millä tavalla tämä vaikuttaa yrittäjyyteen, millaisia mahdollisuuksia sosiaalinen media tuo eteemme?
Keskiviikkona oli sitten ns. Morjestus-tilaisuus Andy Hopin johdolla. Tilaisuudessa oli mahdollisuus luoda omia keskusteluryhmiä yrittäjyyskasvatuksen ajankohtaisista aiheista.
päivän päätti Jämsänkoskelta kotisin oleva yrittäjä ja järjestöjohtaja Sampo-Ilmari Tuhkalehto, jonka otsikkona oli: Merkityksellinen yrittäjyys, Music Without Drugs ry/ACE Revolutions. Tuhkalehdon kiteytys oli, että kun antaa muille ihmisille aidosti merkityksellisiä asoita he alkavat antaa takaisin. Toinen teesi hänellä oli, että myöhemmin voi kaduttaa kun et viitsinyt edes yrittää. Tuhkalehto kertoi siitä, että hän oli ollut vähän haastava oppilas opettajilleen ja rakastanut musiikkia ja itselleen kiinnostavien asioiden tekemistä.
Tuhkalehdon yrittäjyydessä oli vahva yhteiskunnallinen ulottuvuus. Hän käytti yritystä työkaluna ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Musiikilla ja eettisellä ajattelumaailmalla on mahdollisuus elättää itsensä.
Torstaina 24.1.2013
Screw it, Let's do it: Kuinka kokeilut ja epäonnistumiset kasvattavat yrittäjän
saarnamies Einari Stylman, Roisto Oy
kertoi useammasta yritysideastaan, jotka eivät olleet menneet ihan niin hyvin, mitä hän oli alunperin ajatellut. Kaava olikin: 1. Saa idea; 2. lähde toeuttamaan; 3a. epäonnistu, 3b.joku muu, mikä; 4. palaa kohtaan 1.
Vaikka yrittäjyyteen liittyy riski ja mahdollisuus "epäonnistua", mieti miten määritellään epäonnistuminen. 2. Älä pilaa oppimisen "iloa" toiselta. Kannusta. 3. Yrittäminen auttaa huomaamaan kuka et ole. Ja tässä taustalla on kysymys, miten saada hyviä arvosanoja elämän kokeista?
Einari Stylman aloittikin koko esityksensä sanoilla: Hyvää epäonnistumista sulle! Einari oli nuoresta iästään huolimatta ehtinyt kokeilla yhtä sun toista ja saanut aikaan paljon asioita, vaikka ehkä yrittäjyyden menestysmittareiden mukaan hänen tuloksensa eivät olleet voitollisia.
Yrittäjyys osana opintoja
opiskelija/yrittäjä
Jaakko Talvitie,
TAMK/Jukolautapelit oli osoitus siitä, kuinka yrittäjyys parhaimmillaan voi olla väylä sille, että voi tehdä elämässään juuri niitä asioita, joita rakastaa eniten. Yrittäjyys onkin työkalu, jonka avulla päästään toteuttamaan unelmia ja tekemään niitä asioita, joista innostutaan.
Sosiaalinen yrittäjyys - mitä ja miksi? Paavo Ässämäki Lubor Oy. Lubor Oy on myös ns. sosiaalinen yritys. He ovat keskittyneet työllistämään ns. vaikeasti työllistyviä ihmisiä. Huikea esimerkki siitä, kuinka yrittäjyyden avulla voidaan tehdä hyvää ja auttaa ihmisiä saamaan kiinni omasta elämästään.
Oppimisympäristöistä poweria oppimiseen! Oppimisympäristöt – nuoria motivoivat, oppimista edistävät pedagogiset ratkaisut ammatillinen erityisopettaja Pirjo Huikuri, Ammattiopisto Luovi Oulun yksikkö.
Edit: 26.9.2013 | |
Comments