Osa IV Tomi Kokkosen laatiman tieteellisen sanaston lista kirjaimet O-Y

Tämän postauksen runko on lainaus Tomi Kokkosen, Helsingin yliopiston sivustolla julkaistusta sanastosta. Olen lisännyt/etsinyt lähteitä joillekin sanoille, joista saa lisävalaistusta mieltä askarruttaviin outoihin sanoihin ja käsitteisiin. Toivon tämän osaltaan helpottavan käsitteiden ymmärtämistä ja mieleenpainamista. Postauksen ensimmäisessä osassa julkaisin sanastosta kirjaimet A-D. Toisessa osassa olivat vuorossa kirjaimet E-H. Kolmannessa osassa  keskityin kirjaimiin I-N ja tässä neljännessä ja viimeisessä osassa ovat vuorossa kirjamet O-Y

Tietoteorian historia ja suunnat


Ontologia
+Metafysiikka
Ontologia filosofisena käsitteenä (Wikipedia ks. myös tämä)
Ontologia tietojenkäsittelytieteessä (Wikipedia)
Sokrates ja ontologia (Heureka) 

Ontology from Sudarsun Santhiappan

Ontologinen monismi

+Metafyysinen näkemys, jonka mukaan todellisuus on yhtenäinen. Esim. biologisen todellisuuden ja psykologian välillä ei ole epäjatkuvuutta. Ei kiellä sitä mahdollisuutta, että "korkeammille ontologisille tasoille" siirryttäessä esim. monimutkaisuus tuo mukanaan uusia ilmiöitä, mutta kieltää sen mahdollisuuden, että olisi korkeamman tason riippumattomia ominaisuuksia tai säännönmukaisuuksia, jotka olisivat ristiriidassa perustavampien tasojen kanssa. Käytännössä tarkoittaa +fysikalismia.

Ilpo Halonen Humanististen tieteiden tieteenfilosofia 
Ilkka Niiniluoto Tieteiden ykseys
Monismi (Wikipedia)
Ontologinen monismi (Suomisanakirja)

Ontologinen pluralismi
+Ontologiselle monismille vastakkainen näkemys, jonka mukaan todellisuudessa on epäjatkuvuuksia. Esim. mieli tai sielu voisi olla materiasta ja fysikaalisesta todellisuudesta erillinen olio, vaikkakin sen kanssa jonkinlaisessa vuorovaikutuksessa.

Ontologinen pluralismi (Wikipedia)
Ontologinen pluralismi/pluralismi (Suomisanakirja)

Ontologinen reduktio

+Ontologisesti korkeamman tason palautuminen alemmalle tasolle, esim. mielen palautuminen aivojen toiminnaksi. Tämän ei tarvitse tarkoittaa sitä, että esim. kaikki viittaukset mieleen voitaisiin muuttaa viittauksiksi aivoihin (ks. "semanttinen reduktio"), vaan ainoastaan sitä, että mielen olemassaolo voidaan palauttaa aivojen olemassaoloon ja että voidaan esittää periaatteellinen väite, että mielessä on kysymys aivojen toiminnasta.

Matti Kamppinen Reduktio ja ihmistieteet-filosofisen metafysiikan puolustus


Ontologinen sitoumus

Olemassaoloväitteen hyväksyminen. Esim. jos teoria olettaa joidenkin olioiden olemassaolon ja hyväksymme teorian, jos olemme realisteja, teemme ontologisen sitoumuksen näihin olioihin.

 Totuuden korrespondenssiteoria (Suomisanakirja)

Operationalismi

Mittakäsitteiden määritteleminen mittausoperaatiolla. Näin mittaustuloksiin viittaava +teoreettinen kieli saadaan palautettua mittauslaitteita koskevaksi +havaintokieleksi. +Loogiset positivistit tarvitsivat tämän näkemyksen +semanttisen empirismin vuoksi, mutta se johtaa siihen, että eri laitteiden mittatulokset ovat +yhteismitattomia.

Operationalismi (sivistyssanakirja)  ja Operationalisointi (sivistyssanakirja)

Operationalismi (Wikipedia)

Käsitteiden kehittäminen kuuluu hyvinvoinnin mittaamiseen  (Tilastokeskus) 

Päättely parhaaseen selitykseen

Päätelmä, jossa selitettävän seikan kaikista mahdollisista selityksistä valitaan se, joka selittäisi tämän seikan parhaiten. Tämä paremmuus mitataan erilaisilla teoreettisilla hyveillä kuten yksinkertaisuus, todennäköisyys, yhteensopivuus jo hyväksyttyjen hypoteesin kanssa jne. Tämä on toisten mielestä menetelmä, jolla voidaan valita kilpailevien hypoteesien välillä, kun taas toisten mielestä valintaan käytettävien teoreettisten hyveiden ja hypoteesin paikkansapitävyyden välillä ei ole mitään erityistä yhteyttä. Muodollisesti samaa päättelyä käytetään joskus tukemaan +tieteellistä realismia argumentoimalla, että teorioiden totuus selittää parhaiten niiden toimivuuden. Tässä yhteydessä käytettynä päättely on kuitenkin hieman erilainen, sillä hypoteesin paikkansapitävyyttä pääteltäessä voi olla tietoa siitä, miten hypoteesi selittäisi (esim. millaisia kausaalisia tekijöitä tilanteeseen liittyy), kun taas argumentissa realismin puolesta selittävä tekijä on totuus, jolla itsellään ei ole esim. kausaalista voimaa. On epäselvää, miten totuus selittää, ja kyseessä on joka tapauksessa metafyysinen suhde, jollaisiin tieteelliset päättelyperiaatteet eivät perustu.

Paradigma

Termi, jolla Kuhn viittaa +normaalitieteen yhtenäiseksi tekeviin, jaettuihin tieteellisiin traditioihin, teorioihin ja niiden tulkintoihin, metodologisiin periaatteisiin, filosofisiin taustaoletuksiin, esimerkkeihin hyvästä tutkimuksesta, julkaisukäytäntöihin jne. Paradigmaan kuuluvat ne +tutkimusohjelman ydinoletukset, joista ei voida luopua tutkimusohjelman hajoamatta.

Paradigma (Wikipedia)
Paradigma (Suomisanakirja)


Peittävän lain malli
+Deduktiivis-nomologinen malli

Jyrki Papinniemi (2004)  Diskurssianalyysin problematiikkaa 

Hempelin-oppenheimin malli "Peittävän lain malli (covering law model) eli Hempelin—Oppenheimin malli eli deduktiivis-nomologinen malli eli selittämisen subsumptioteoria ..." (Wikipedia)
Selittäminen (Wikipedia)


Pluralismi

Jotain seikkaa koskeva näkemys, jonka mukaan tämä seikka ei ole yhtenäinen. Esim. arvopluralismin mukaan voi olla useita keskenään ristiriitaisia mutta oikeutettuja arvojärjestelmiä, joista yhtä ei voida nostaa muiden yläpuolelle. Tosin kuin +relativismissa, joka sallii näkökulma- tai toimijasidonnaisuuden, pluralismin mukaan erilaisia oikeutettuja näkemyksiä voi olla rajallinen määrä. Vastakohta "monismille". Ks. "metodologinen pluralismi", "ontologinen pluralismi".

Tapio Puolimatka Dialoginen pluralismi vai naturalistinen eksklusivismi: Vastauksia kriitikoilleni (Perusta)
Pluralismi (Suomisanakirja)
Pluralismi (ontologia) (Wikipedia)
Pluralismi (yhteiskuntatieteet) (Wikipedia)
Pluralismi (Wikipedia)

Positiivinen

Tarkoittaa filosofisissa yhteyksissä yleensä samaa kuin +deskriptiivinen. Jostain asiasta sen sanomista, millainen se on (positiivinen väite), vastakohtana sen sanomiselle, millainen se ei ole (negatiivinen väite), myös vastakohta +normatiiviselle väitteelle.

Positivismi

"Positivismi" (tai "positiivinen filosofia") tarkoittaa kutakuinkin samaa aisaa kuin +empirismi (ks. "positiivinen"). Positivismin mukaan tosiasiaväitteet voidaan perustella vain empiirisesti, tieteellisen tutkimuksen avulla. Ks. "looginen positivismi".
Positivismi (Wikipedia)

Positivismi (Jyväskylän yliopisto)
Tieteenfilosofiset suuntaukset (Jyväskylän yliopisto)

Pragmatiikka

Oppi käytännöistä. Esim. yleisessä kielitieteessä pragmatiikka on osa-alue, joka tutkii kielellisiä merkityksiä niiden käyttökontekstissa, tieteenfilosofiassa selittämisen pragmatiikka tutkii selittämiskäytäntöihin liittyviä filosofisia kysymyksiä.

Pragmatiikka (Wikipedia)
Pragmatiikka (Suomisanakirja)

Pragmatismi

Amerikkalainen 1800-luvulla syntynyt filosofinen koulukunta (esim. C.S. Peirce, William James, John Dewey), jolle keskeistä olivat käytännöt. Pragmatistit olivat keskeisessä roolissa monien uusien tieteiden synnyssä ja heidät voisi laskea laajasti ottaen +naturalisteiksi sanan jossain merkityksessä. Monista filosofisista kysymyksistä on olemassa pragmatistinen teoria, mikä viittaa käytäntöjen keskeisyyteen: esim. pragmatistien totuusteoria, jonka mukaan totta on se mikä toimii. Se, että jostain asiasta on olemassa pragmatistinen teoria, ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että juuri tämä teoria olisi ainakaan kaikkien pragmatistien kannattama tai heiltä peräisin. Pragmatisti voi esim. kannattaa pragmatistisen totuusteorian sijasta jotain toista totuusteoriaa.

Sami Philström Pragmatismi (Filosofia.fi)
Pragmatismi (Wikipedia)
Pragmatismi (Suomisanakirja)
 


Rationaalisen valinnan teoria

Teoria, jolla yhteisöllistä käyttäytymistä (etenkin taloudellista toimintaa) ja ilmiöitä selitetään seurauksena yksilöiden tekemistä valinnoista, joita ohjaa pyrkimys omien päämäärien tai hyödyn (miten tätä sitten mitataankaan) maksimointiin. Ks. "rationaalisuus".

Rationaalisen valinnan teoria (Wikipedia) 
Rationaalisen valinnan teoria (Suomisanakirja)
Rationaalisen valinnan teoria Politiikkaa pelilaudalla

Rationaalisuus

Rationaalisuus voi tarkoittaa hyvin monia asioita ja usein siihen liitetään sisällöllisiä väitteitä siitä, mikä on järkevää. Useissa filosofisissa yhteyksissä (samoin kuin esim. +rationaalisen valinnan teoriassa) sillä on kuitenkin paljon minimaalisempi merkitys. Kyse on siitä, että henkilön uskomusten sisällöt ovat keskenään mahdollisimman ristiriidattomia, että haluista tai päämääristä yhdessä näiden päämäärien saavuttamista tai halujen tyydyttämistä koskevien uskomusten kanssa syntyy uusia, välineellisiä päämääriä tai haluja, ja että henkilön toiminta on jonkinlaisessa sopusoinnussa hänen uskomustensa ja halujensa kanssa. Tämänkaltaista rationaalisuutta pidetään yleensä ajattelun ylipäätään kriteerinä.

 Rationaalisuus (Wikipedia)
Saara Reiman Rationaalisuus on suhteellista (Filosofian puutarhassa-blogi)
Rationaalisuus (Suomisanakirja)

Realismi
Jotain seikkaa koskeva näkemys, jossa tämän seikan olemassaoloon uskotaan. Esim. +metafyysinen realismi ja +tieteellinen realismi.

Realismi (Wikipedia)
Realismi Suomessa (Jyväskylän yliopisto)
Realismi (Suomisanakirja)


Reduktio
Jonkin asian palauttamista joksikin toiseksi. Ks. "ontologinen reduktio" ja "semanttinen reduktio".
Reduktio (Wikipedia)
Reduktio (Suomisanakirja)
Diftongien reduktio
Matti Kamppinen Reduktio ja ihmistieteet



Reduktionismi

Jotain seikkaa koskeva näkemys, jonka mukaan tämä seikka voidaan redusoida (palauttaa) johonkin toiseen seikkaan. Esim. reduktionismi mielenfilosofiassa tarkoittaa, että mieli voidaan palauttaa aivoihin. Reduktionismi voi viitata joko +ontologisen redukion tai +semanttisen reduktion vaatimukseen.

Reduktionismi (Wikipedia)
Reduktionismi (Suomisanakirja)
Reduktionismi (Otto Lappi, Helsingin yliopisto, Wiki)
Reduktionismi (Yleinen teologia, Helsingin yliopisto)

Regulatiiviset säännöt
Sääntöjä, jotka säätelevät toimintaa, mutteivät konstituoi niitä (ks. "konstitutiiviset säännöt"). Esim. sosiaaliset normit ovat regulatiivisia sääntöjä, jotka eivät muodosta sosiaalisia käytäntöjä mutta säätelevät ihmisten toimintaa näissä käytännöissä.

Debattihistoria ja muut keinot jäsennellä tieteenalan kehitystä


Relativismi
Jotain seikkaa koskeva näkemys, jonka mukaan tämä seikka on havaitsijasta, käyttäjästä tms. riippuva, ei objektiivinen.


Relativismi (tutkija)
Relativismi (Filosofian sanasto, Otto Lappi, Helsingin yliopisto)
Relativismi (Suomisanakirja)
Relativismi (Jyväskylän yliopisto)
Relativismi (Wikipedia)

Semantiikka
Merkitysoppi.

Merkitysoppi (Suomisanakirja)
Semantiikka (Suomisanakirja)
Konseptuaalinen semantiikka 
Semantiikka(Knuutila)


Semanttinen empirismi
Näkemys, jonka mukaan ilmaisujen merkitys on se, mihin havaittaviin asioihin ne viittaavat. Termit, joilla ei ole havaittavaa viittauskohdetta, ovat mielettömiä. Ks. "verifikationsimi".

Konstruktiivinen empirismi (Wikipedia)
Konstruktiivinen empirismi (Suomisanakirja)
Juha Seppänen  Tieto-oppi


Semanttinen reduktio

Jonkin ilmaisun merkityksen palauttaminen jonkin toisen ilmaisun merkitykseksi. Esim. +käännettävyysteesin mukaan teoreettiset ilmaisut on voitava palauttaa +havaintokielelle. Yleensä semanttisella reduktiolla viitataan +ontologista reduktiota vahvempaan väitteeseen kahden eri tieteen tai teorian välisestä suhteesta. Psykologian semanttinen reduktio neurologiaan tarkoittaisi, että kaikki psykologisen teorian tekemät väitteet palautetaan neurologisiksi väitteiksi, kun ontologiseen reduktioon riittää sanoa, että psykologian tutkimuskohde on ontologisesti sama asia kuin neurologian tutkimuskohde.

Tieteiden ero ja ihmistieteiden luonne (Luentokalvot, PDF)
Tieteidenväliset suhteet (Luentokalvot, PDF)

Sosiaalinen instituutio

Käytäntö, status tai jokin muu sosiaalisen tason ilmiö, jota sosiaalinen toiminta pitää yllä. +Ontologisesti redusoitavissa yksittäisten toimijoiden uskomuksiin ja käyttäytymiseen.

Avioliitto kulttuurisena instituutiona (Johdatus kulttuuri- ja sosiaaliantropologiaan)
Instituutio (Wikipedia)
Sosialisaatio


Sosiaalinen konstruktio

Väite, että jokin seikka on sosiaalisesti konstruoitu, tarkoittaa, että tämä seikka ei ole olemassa sosiaalisesta toiminnasta ja jaetuista uskomuksista riippumatta. Tämä voi vielä tarkoittaa monia asioita, esim. sitä että tällaiset seikat ovat ohjanneet jonkin teknologisen standardin kehittymistä. Tieteensosiologiassa tieteellisten tulosten sosiaalinen konstruktio voi tarkoittaa jotain samankaltaista, mutta ainakin joskus tällaiset väitteet tulkitaan väitteeksi, ettei kohdetta lainkaan olisi uskomuksista riippumatta olemassa. Esim. se, että alkeishiukkaset ovat sosiaalisia konstruktiota, tarkoittaisi, että ne eivät ole olemassa niitä koskevien käytäntöjen ja puheen ulkopuolella ja että niihin liittyvät käytännöt rinnasteisia mihin tahansa sosiaaliseen instituutioon liittyviin käytäntöihin.

Sosiaalinen konstruktiovismi (Jyväskylän yliopisto)
Sosiaalinen konstruktio (Suomisanakirja)
Sosiaalinen konstruktiovismi (Anita Saaranen-Kauppinen & Anna Puusniekka. 2006. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. <http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/>. (Viitattu 28.9.2013.) Tampereen yliopisto)
Sosiaalinen konstruktiovismi (Wikipedia)


Sosiobiologia

Kiistanalainen tieteellinen +tutkimusohjelma, jonka mukaan ihmisen käyttäytymistä, kulttuuria, yhteiskuntaa jne. tulee tarkastella biologisina ilmiöinä, joiden ymmärtämiseen tarvitaan evoluutioteoreettinen näkökulma. Toisin kuin +evoluutiopsykologia, sosiobiologia ei tee eksplisiittisiä oletuksia käyttäytymistä ohjaavista mekanismeista ja tarkastelee käyttäytymistä sopeutumana nyky-ympäristöön, ei muinaiseen ympäristöön. Sosiobiologia on evoluutiopsykologiaa vanhempi ja tavallaan sen edeltäjä: suuri osa sosiobiologiaa on muuttunut evoluutiobiologiaksi. Sellaista tutkimusta, joka tutkii käyttäytymistä sopeutumana nimenomaan nyky-ympäristöön, kutsutaan nykyään usein käyttäytymisekologiaksi.

Sociobiology (Wikipedia)
Markus Lång Sosiobiologia koettelee tieteellisyyden rajoja.  Kirjoituksen lyhennetty versio julkaistiin
Tieteessä tapahtuu -lehdessä 2/2003 (21. vsk.), s. 48–52. PDF-versio 94 kB.

Markus Lång Sosiobiologia: retoriikkaa ja mielettömiä ihmisiä.  Kirjoitus julkaistiin alun perin liitteenä tekijän väitöskirjassa ”Psykoanalyysi ja sensoveltaminen musiikintutkimukseen” (s. 279–284). Tässä otettu huomioon errata-luettelon korjaukset. PDF-versio (90 kB)
Markku Ojanen Naistutkimus vaatteet ja aatteet vaihtuvat

Sosiobiologia (Suomisanakirja)


Stipulaatio

Käsitteen määrittely, jossa käsitteelle annetaan tarkoitusperään sopiva merkitys. Toisin kuin +eksplikaatiossa, jossa merkitys pyritään "kaivamaan esiin", stipulaatiossa käsitteen määrittelijä päättää käsitteen merkityksen. Stipulaation pyrkimyksenä on eristää jokin tietty merkitys, jolla voidaan operoida kun halutaan puhua esim. jostain ominaisuudesta, jolle ei ole olemassa luonnollisen kielen ilmaisua, tai johon liittyvä luonnollisen kielen merkitys on käyttötarkoitukseen liian laaja tai monitulkintainen. Monet filosofiset ja tieteelliset käsitteet ovat stipulatiivisia, eivät eksplikaatioita.

Stipulaatio (Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta)

Synteettinen totuus

Totuus, joka riippuu ainakin osittain maailmaa koskevista +kontingenteista seikoista. Vastinpari +analyyttiselle totuudelle.

Analyyttinen ja synteettinen totuus ( Otto Lappi, Filosofia)
Synteettinen a priori (Wikipedia)



Analyyttinen ja synteettinen tieto
Analyyttinen ja synteettinen tieto (SuomiSanakirja)
Kannisto Toni, Kant: analyyttinen ja synteettinen erottelu


Teleologia

Teleologiset suhteet ovat +kausaliteetille käänteisiä suhteita, joissa syy tulee vasta seurauksen jälkeen. Asiat ovat ikään kuin jotain tulevaa seikkaa varten. Nykykäsityksen mukaan aitoa teleologiaa ei ole olemassa ja teleologisilta näyttävät seikat (esim. tarkoituksenmukaisuudet elollisessa maailmassa) palautetaan esim. +funktionaalisen analyysin avulla osaksi kausaalista maalimanjärjestystä.

Teleologinen selittäminen

Jonkin seikan selittämistä sen tarkoituksella tai päämäärällä. Teleologisia selityksiä pidetään näennäisselityksinä ja ne pyritään muokkaamaan kausaalisiksi selityksiksi esim. +funktionaalisella selittämisellä.

Teleologia (Wikipedia)
Teleologinen selittäminen (Otto Lappi)
Teleologia (SuomiSanakirja)
Teleologinen selittäminen
Teleologinen selittäminen
   

Teoreettinen kieli

Ne ilmaisut, joissa käytetään teoreettisia termejä. Teoreettiset termit sellaisia termejä, jotka eivät viittaa suoraan havaittaviin seikkoihin. Ks. "havaintokieli", "käännettävyysteesi".

Teoriaholismi

Näkemys, jonka mukaan teoriat eivät koostu itsenäisistä väitteistä tai hierarkkisessa suhteessa toisiinsa olevista väitteistä, vaan teorian väitteet liittyvät toisiinsa ja saavat merkityksensä osin toisistaan ja roolistaan teoriassa. Tämä tarkoittaa sitä, että yksittäistä teoreettista väitettä ei voida testata eristettynä muusta teoriasta, vaan että teoriat kohtaavat maailmat kokonaisuuksina (= +Duhem-Quine-teesi).

Kokkonen Tomi (2009) Tieteen kehitysdynamiikka

Teoriareduktio
Ks. "semanttinen reduktio".

Testattavuus

Tieteellisiä väitteitä koskeva vaatimus, jonka mukaan väitteillä täytyy olla havaittavia seurauksia, joiden paikkansapitävyyden voi tarkistaa havainnoilla tai tieteellisillä kokeilla.

-> ja siis näihin kokeisiin liittyy siis yleensä toistettavuuden vaatimus. 

Tieteellinen realismi

Näkemys, jonka mukaan tieteelliset teoriat viittaavat todellisuuteen. Näkemyksen mukaan siis (1) tieteellisen teorian väitteillä on sisältö myös silloin, kun teoria puhuu jostain, mitä ei voida suoraan havaita (semanttinen väite) ja (2) on syytä uskoa, että parhaat tieteelliset teoriat onnistuvat tässä (tiedollinen väite). Joskus jo ensimmäisen teesin hyväksymistä pidetään minimaalisena tieteellisenä realismina. Minimaalinen tieteellinen realisti voi siis olla skeptinen tieteen onnistumisen suhteen, mutta hyväksyy sen, että tiede puhuu todellisuudesta.

Tieteellinen realismi (SuomiSanakirja)
Realismi, tieteenfilosofia (Wikipedia)

Tieteensosiologia

Sosiologian osa-alue, jonka tutkimuskohteena on tieteellinen tutkimus sosiaalisena toimintana. Tieteensosiologian pyrkimyksenä on selittää, miten tiedeinstituutio toimii, mutta myös, miten tieteellisiin tuloksiin päädytään (sosiologin näkökulmasta). Ns. tieteellisen tiedon sosiologian vahva ohjelma (tai Edinburghin koulu) ja sitä lähellä olevat suuntaukset ovat herättäneet tieteenfilosofien ja tieteilijöiden keskuudessa voimakkaita vastareaktioita. Vahvan ohjelman mukaan nimittäin tieteellisen tiedon muodostumista tulee tutkia samalla tavalla kuin minkä tahansa muun uskomusjärjestelmän syntyä eikä oikeaan osuneiden ja väärien teorioiden hyväksymisen tutkimista saa ajatella erilaisina asioina. Tämä kuulostaa monien mielestä siltä, että tieteellinen tieto ei olisi oikeutettuna, eikä sitä voi pitää totena, jos sosiaaliset seikat selittävät sen sisällön.

Tieteensosiologia (SuomiSanakirja)
Tieteensosiologia (Wikipedia)

Tieteentutkimus

Tieteen tieteellistä tutkimusta. Tieteentutkimukseen kuuluvat tieteenhistoria, tieteenfilosofia, tieteensosiologia, tieteenpsykologia jne. mutta sillä viitataan usein ensisijassa nykytieteen empiiriseen tutkimukseen, jolloin tieteenhistoria ja tieteenfilosofia ovat taka-alalla ja painopiste on +tieteensosiologiassa.

Itkonen Esa Tieteentutkimus kriisissä? - Tieteessä tapahtuu(PDF)
Tieteentutkimus (linkkejä kirjohin)
Tieteentutkimus (SuomiSanakirja)
Tieteentutkimus (Wikipedia)
Sieneces and studies
Sienece studies programme 



Toiminnanteoria

Tämä termi viittaa sosiologiassa ja filosofiassa eri asioihin. Filosofian yhteydessä kyse on inhimillisen toiminnan ja sen seurausten käsitteellistämisestä. Esim. kysymykset vapaasta tahdosta ja vastuusta liittyvät toiminnanteoriaan. Tähän käsitteellistämiseen kuuluu +halu-uskomuspsykologian käyttö ja se on pitkälti päällekkäistä +filosofisen psykologian kanssa. Nyttemmin toiminnanteoriaa on laajennettu sosiaalisen toiminnan käsitteellistämiseen ja siihen liittyvien vastuu- ja muiden kysymysten tarkasteluun.

Hannonen Kari: Toiminnan teoria ja meteodologiset haasteet yhteistoiminnallisen oppimisen tutkimuksessa, miten voi tutkia pakenevia kohteita? 

Toiminnan teoria ja ekspansiivinen oppiminen (tievie. oulu)
Toimintajärjestelmä (toiminnan teoria, Wikipedia)

Toistettavuus

Tieteellisiä tuloksia koskeva vaatimus, jonka mukaan sama tulos täytyy voida saada samoissa olosuhteissa ja samoilla menetelmillä aina (tai käytännössä riittävän usein, jotta virhetulkinnat voidaan sulkea pois), jotta sitä voidaan pitää todeksi osoitettuna.

Aulio Kai Kokeellisten syöpätutkimyksien toistettavuus osoittautui pelottavan heikoksi. Tiedeuutisia. Terveys.
Research Ethics (Wikipedia)  
Tiede (Wikipedia)
Tiede ja tutkimus (Helsingin yliopisto) 
Tutkimusmenetelmät ja tutkimusaineistot (Helsingin yliopisto)
Tutkimuksen toteuttaminen (Jyväskylän yliopisto)

Juha Varto: Laadullisen tutkimuksen metodologia (pdf-kirja)

Totuudenkaltaisuus

Jotain seikkaa koskevat erilaiset väitteet voivat kaikki olla tarkalleen ottaen virheellisiä, mutta niistä toiset ovat lähempänä oikeaa kuvausta. Nämä väitteet ovat totuudenkaltaisempia. Kriittisen +tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat voivat periaatteessa aina olla väärässä (ks. "fallibilismi") ja kaikki nykyiset tieteelliset teoriat ovat todennäköisesti osittain vääriä (eikä tieteen kehitys välttämättä edes johda tarkalleen ottaen tosien teorioiden löytymiseen), mutta tieteen kehitys johtaa teorioihin, jotka ovat yhä totuudenkaltaisempia.

Tulkinnan hyvänsuopuus

Tulkintaa ohjaava periaate, jossa minimaaliseen +rationaalisuuteen vedoten ajatellaan, että tulkinnan kohteen on oltava (omista lähtökohdistaan katsottuna) mahdollisimman järkeenkäypä.

Turhautuminen

+Kausaalisesti vaikuttavan seikan vaikutuksen estyminen. Seikalla olisi vaikutusta, mutta jokin toinen seikka tulee väliin ja turhauttaa vaikutuksen, jolloin se ei tule näkyviin. Esim. vastamyrkyn nauttiminen ennen myrkyn vaikutusta turhauttaa myrkyn vaikutuksen.

Tutkimusohjelma

Johonkin tutkimuskohteeseen liittyvä suhteellisen yhtenäinen joukko teorioita, metodologisia välineitä, filosofisia oletuksia, tutkimuskäytäntöjä jne. Ts. kaikki jotain tutkimusalaa ja sen käytäntöjä määrittelevät tekijät, joiden avulla tutkimustulokset tuotetaan. Tutkimusohjelmaan sisältyy aina (filosofisia, teoreettisia, metotodologisia jne.) oletuksia, joita tutkimusohjelman itsensä puitteissa ei voida tutkia. Nämä oletukset jakautuvat tutkimusohjelmaa määrittäviin ydinoletuksiin, joista ei voida luopua ilman että samalla luovutaan koko tutkimusohjelmasta (vrt. +paradigma), ja apuoletuksiin, joista voidaan tarvittaessa luopua. Tutkimusohjelman ydinoletukset testautuvat epäsuorasti tutkimusohjelman menestyksekkyyden myötä.

Esimerkkejä tutkimusohjelmista
Ikääntymisen tutkimusohjelma
Pisa-tutkimusohjelma (OECD, KTL)
Tutkimusohjelma (Vaasan yliopisto)

Unifikaatio

Eri teorioiden tai tieteenalojen yhdistäminen ja systematisointi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Unifikaatio voi olla esim. kriteeri tieteen edistykselle, mutta jotkut myös kannattavat ajatusta, että tieteellisessä selittämisessä on kyse selityskohteen liittämisestä osaksi yleisempää unifioitua maailmanjärjestystä.

Unifikaatio (Tieteen termipankki)

Uskomus-halupsykologia
+Halu-uskomuspsykologia

Uuspositivismi
+Looginen positivismi
FILOK95 ()
Uuspositivismi (Suomisanakirja)
Looginen empirismi (Wikipedia)


Välttämättömyys ja mahdollisuus

Väitteiden ilmaisemat asiat ovat mahdottomia tai mahdollisia ja välttämättömiä tai ei-välttämättömiä. Asiat, jotka ovat mahdollisia mutta ei-välttämättömiä, ovat kontingentteja ja +kontingentisti tosia tai epätosia. Tämän perusjaottelun lisäksi välttämättömyyden ja mahdollisuuden käsitteitä on useita. Loogiset välttämättömyydet ovat kaikkein "sitovimpia", ne sulkevat pois ristiriitaisuudet. Samaan aikaan loogisesti mahdollisten asioiden joukko on kaikkein suurin. Käsitteellisesti mahdollista on kaikki, mikä ei aiheuta käsitteellistä ristiriitaa. (Nämä kaksi mahdollisuuden käsitettä ovat ehkä sama käsite - jotkut tekevät erottelun, toiset eivät.) Metafyysisesti mahdollisia ovat kaikki sellaiset seikat, jotka sopivat metafyysisiin oletuksiin. Enkelit eivät ole metafyysisesti mahdollisia fysikalismin puitteissa, mutta ne ovat loogisesti mahdollisia. (Se, ovatko ne käsitteellisesti mahdollisia, riippuu siitä, millaisia oletuksia teemme niiden ilmenemisestä fysikaalisessa todellisuudessa - jos teemme eron käsitteellisten ja loogisten mahdollisuuksien välillä.) Pienin mahdollisten asioiden joukko on fysikaalisten mahdollisuuksien joukko. "Fysikaalisesti mahdollinen" tarkoittaa luonnonlakien puitteissa olevista mahdollisuuksista. Nämä mahdollisuudet kuuluvat tieteen tutkimuspiiriin, mutta kolme ensimmäistä ovat työkaluja filosofiselle tarkastelulle. (Kun tarkastellaan käytännön inhimillistä toimintaa, tulee vastaan vielä suppeampia mahdollisuuden käsitteitä, jotka liittyvät tosiasiallisen toiminnan esteisiin (negatiivisen vapauden puute) ja toiminnan toteuttamiseen tarvittavien keinojen puuttumiseen (positiivisen vapauden puute)).

Vastaesimerkki

Jotain argumenttia vastaan esitetty esimerkki (todellinen tai ajatuskoe), jossa argumentin premissit näyttäisivät toteutuvan mutta johtopäätös ei, tai sillä on joitain muita ei-toivottuja seurauksia. Tällaisessa tapauksessa on joko luovuttava argumentista, hyväksyttävä ei-toivotut seuraukset, muutettava premissejä tai osoitettava vastaesimerkki virheelliseksi. Vastaesimerkeillä on keskeinen rooli filosofiassa, mutta ne pätevät myös tieteessä.

Vastaesimerkki (Suomisanakirja)
Vastaesimerkki (Todistaminen, vastaesimerkki.Lukuteoria ja logiikka, Maa11Lukion pitkän matematiikan kurssi. )
Vastaesimerkin käyttö

Vastaevidenssi

Sellaista havaintoaineistoa, joka on ristiriidassa testattavan +hypoteesin kanssa. Ks. "evidenssi".

Jaakko Anhava Tieteenfilosofian perustava epätieteellisyys 

Verifikaatio

+Hypoteesin tai väitteen osoittaminen todeksi havainnoilla. Yleisten väitteiden kohdalla verifikaatio ei onnistu, mutta yksittäiset havainnot +konfirmoivat väitettä.
Vertifikaatio (Suomisanakirja) 

Verifikationismi

+Loogisten positivistien näkemys, jonka mukaan väitteellä on merkitys vain, jos sen totuus voidaan edes periaatteessa tarkistaa (eli havaita). Ks. "semanttinen empirismi".

Vertikationismi (Wikipedia)
Vertikationismi (Suomisanakirja)

Yhteismitattomuus

Vertailtavilta asioilta puuttuu vertailupinta tai yhteiset standardit, niiden merkityssisällöt eivät käänny toisikseen tms. Jotkin seikat tekevät vertailun käytännössä tai periaatteessakin mahdottomaksi, joten niitä ei voida verrata.

Tuukka Kaidesoja (2002)Yhteismitattomuus ja maailmojen moneus. Pro Gradu Jyväskylän yliopisto, (PDF)
Yhteismitattomuus (Suomisanakirja)

Ylideterminaatio

Usean riittävän ehdon, syyn tms. yhtäaikainen toteutuminen. Jos esim. useampi samanaikainen asia saisi aikaan jonkin tarkasteltavan tapahtuman (esim. useampi yhtäaikainen tappava laukaus osuu teloitettavaan), tapahtuma on kausaalisesti ylideterminoitu.

Kausaliteetti (Luento Helsingin yliopisto, PDF) 
Johdatus tieteenfilosofiaan (Helsingin yliopisto)