Tämä on lainaus Tomi Kokkosen, Helsingin yliopiston sivustolla julkaistusta sanastosta. Olen lisännyt/etsinyt lähteitä sanoille, joista saa lisävalaistusta mieltä askarruttaviin outoihin sanoihin ja käsitteisiin. Toivon tämän osaltaan helpottavan käsitteiden ymmärtämistä ja mieleenpainamista.
Toisessa osassa ovat vuorossa kirjaimet E-H
Kolmannessa osassa käsitellään kirjamiet I-N
ja neljännessä osassa kirjaimet O-Ö
Toisessa osassa ovat vuorossa kirjaimet E-H
Kolmannessa osassa käsitellään kirjamiet I-N
ja neljännessä osassa kirjaimet O-Ö
Added by Tomi Kokkonen, last edited by Tomi Kokkonen on 2009-01-14
Tomi Kokkonen kirjoittaa näin vuonna 2009: Tälle sivulla on tieteenfilosofista sanastoa ja lyhyitä luonnehdintoja (ei täsmällisiä määritelmiä tai tyhjentäviä selostuksia). Sanaston on tarkoitus toimia apuna tieteenfilosofian opiskelussa yleisemminkin, joten mukana voi olla termejä, joita ei kurssilla ole käytetty. Mitään selityksiä ei tarvitse opetella tenttiä varten, ne ovat vain ymmärtämisen avuksi. Lisäksi kannattaa pitää mielessä, että useilla sanoilla on erilaisissa yhteyksissä erilaisia merkityksiä, joten tässä esitetty luonnehdinta ei ole välttämättä osuva edes kaikilla muilla filosofian osa-alueilla.
Jos listasta puuttuu jokin sellainen sana, jonka merkitys ei käynyt luennolla selväksi, tai askarruttaa muuten (tai tässä oleva luonnehdinta on epäselvä), kirjoita tälle sivulle kommentti, jossa pyydät selitystä, tai lähetä sähköpostia, niin lisään sanan.
Sanasto ja luonnehdinnat voivat vielä muuttua, joten jos haluat tulostaa sen esimerkiksi tenttiin lukemista varten, ei kannata tehdä sitä vielä, vaan lähempänä tenttiä. (Lainaus Tomi Kokkonen)
Katso myös Otto Lapin Kogniotieteen sanastoa (Helsingin yliopisto)
Abstraktio Abstraction (disambiguation). Konkreettisen kohteen jonkin tietyn piirteen tai piirrejoukon eristäminen ja tarkastelu sellaisenaan. Abstrahoitu ominaisuus ei välttämättä voi olla olemassa itsenäisesti. Esim. punaisuus on abstarktio konkreettisista punaisista esineistä, yhteiskunta yksilöiden välisistä vuorovaikutuksista.
Wikipediassa abstraktio on määritelty mm. seuraavasti:
Abstraktio voi tarkoittaa seuraavia asioita:
- käsite
- käsitteiden muodostaminen toimintana, yleistäminen, käsitteellistäminen
- käsitteenmuodostuksen tulos
- käsitteellinen ”kuva” tai ”malli” jostakin
- yleistävä käsite, yksinkertaistaminen
Abstraction may refer to one of the following:
- Abstraction, the thought process wherein ideas are distanced from objects
- Abstraction (computer science), a mechanism and practice to reduce and factor out details so that one can focus on few concepts at a time
- Abstraction (mathematics), the process of extracting the underlying essence of a mathematical concept, removing any dependence on real world objects
- (lambda) Abstraction, (λname.expression)
- Abstraction (sociology), the varying levels at which theoretical concepts can be understood
- Water abstraction, the extraction of water from a waterbody.
Alimääräytyneisyys (Wikipedia) Underdetermination of Scientific Theory. Ks. "empiirinen alimääräytyneisyys". Igor Douven: Underdetermination.
Analyyttinen totuus
Väite on analyyttisesti tosi, kun sen totuus riippuu vain väitteen sisältämien käsitteiden merkityksestä. Esim. "kaikki naimattomat miehet ovat poikamiehiä". Jos väitteen totuus riippuu havaittavista seikoista, kyse on +synteettisestä totuudesta. W.V.O. Quinen esittämistä kriittisistä huomioista lähtien monet filosofit ovat olleet skeptisiä analyyttinen vs. synteettinen -jaottelun pätevyyteen. (Ks. "naturalismi".) Ks. myös Toni Kannisto: Kant: Analyyttinen-synteettinen erottelu. Filosofia.fi Portti filosofiaan
Anomalia
Havainto, joka poikkeaa teorian antamasta ennusteesta joko laadullisesti tai enemmän kuin mitä sopii virhemarginaaliin. Ts. anomaliat ovat teorian kanssa ristiriidassa olevia havaintoja tai +ilmiöitä.
Wikipediassa anomalia on kuvattu seuraavasti: Anomalia (Anomaly An anomaly is any occurrence or object that is strange, unusual, or unique. It can also mean a discrepancy or deviation from an established rule or trend.) voi tarkoittaa seuraavia asioita:
- poikkeavuus, poikkeus, epäsäännöllisyys, säännöttömyys, epänormaalius, epänormaalisuus, epätavallisuus
- ilmiö, jota yleinen sääntö ei ennusta
- epämuodostuma
- Tähtitieteessä anomalioiksi kutsutaan myös sellaisia taivaankappaleen radan laskemiseen liittyviä kulmia, jotka mitataan periapsidipisteestä.
- Anomalia (taloustiede)
Antirealismi
Jotain seikkaa koskeva näkemys, jonka mukaan tähän seikkaan ei tule suhtautua realistisesti. Esim. antirealismi tieteen suhteen kiistää +tieteellisen realismin.
Arkipsykologia
"Kansanpsykologia", "folk psychology". +Arkiteoria ihmismielen toiminnasta ja ihmisen käyttäytymisestä. Termi voi viitata laajasti kaikkeen ihmisen käyttäytymistä ja psykologiaa koskevaan arkiseen ajatteluun tai suppeasti +halu-uskomuspsykologiaan, joka muodostaa arkipsykologian ytimen. Ks. "intentionaalinen psykologia", "eliminativismi", "filosofinen psykologia", "toiminnanteoria".
Alaisen arkipsykologiaa (Talouselämä)
Ks. lisäksi Wikipedia
Ville Nurmen kotisivut
Folk Psychology
What is folk psychology?
Folk psychology (Britannica)
Folk psychology as a theory
Arkiteoria
Nimitys sellaisille esitieteellisille teoreettisille (ts. puhtaan havainnon ylittäville) näkemyksille ja käsitteellistämistavoille, jotka ohjaavat arkista suhtautumistamme johonkin asiaan. Esim. "arkifysiikka" viittaa esitieteellisiin, arkikäyttäytymistämme ohjaaviin näkemyksiimme fyysisten kappaleiden käyttäytymisestä ja ominaisuuksista, "arkibiologia" näkemyksiimme elävistä olennoista jne. Arkiteoriat eivät ole välttämättä kauttaaltaan vääriä, mutta tieteellinen tutkimus korjaa ja joskus kumoaa arkiteoreettisia näkemyksiä. (Ks. "arkipsykologia".)
Millainen on teoriapitoinen havainto?
Artefakti
Jokin ihmisen aikaansaama esine, asia tms. Tieteellisiä havaintoja tehtäessä artefaktilla viitataan sellaiseen tulokseen, joka johtuu koeasetelmasta tai koelaitteista, ei tutkittavasta kohteesta, eikä siten viittaa todelliseen +ilmiöön.
Artefakti (Wikipedia)
Artifact (Wikipedia)
Artifact
Artifact (thefreedictionary.com)
Siipi, Helena Artifakti. Filosofia.fi
Artefakti (lat. arte + factum 'taidolla tehty') tarkoittaa keinotekoista luomusta (vastakohtana luonnon muodostamalle kohteelle, luonnonesineelle). Arkeologiassa sanalla tarkoitetaan mitä tahansa ihmisen tekemää esinettä tai rakennelmaa. (Tiedonportti)
Arvovapaus
Tieteen yhteydessä on oleellista erottaa toisistaan tieteelle "sisäiset" tiedolliset arvot, jotka liittyvät totuuteen ja sen saavuttamiseen, sekä tieteelle "ulkoiset" arvot, joita ovat mm. eettiset ja esteettiset arvot. Ajatus, että tiede on arvovapaata, tarkoittaa, että tiedettä ei ohjaa (tai sitä eivät saa ohjata) muut kuin tiedolliset arvot. Esteettisillä arvoilla voi olla rooli teorioiden muotoilussa, eettiset arvot sitovat tieteilijän toimintaa myös tutkijana ja voivat ohjata tutkimuskohteen valintaa ja arvot voivat olla tutkimuksen kohde, mutta sisällöllisiin päätelmiin ei saa liittyä arvoja. Ks. "Humen giljotiini", "naturalistinen virhepäätelmä".
Mattila, E: Tieteen arvovapaudesta tutkimus tieteen ja arvojen vuorovaikutussuhteista
Eila Louhimaa (2002). Luonnon sosiaalinen konstruointi, ympäristödiskurssit ja ympäristöön orientoiva kasvatus. Tutkimus institutionaalisen ympäristökasvatuksen yhteiskunnallisista rakenne-ehdoista ja kulttuuristen mahdollisuuksien kentistä. Väitösk. Oulun yliopisto. (Linkki teokseen, arvovapaus)
Value freedom
Helen Longino, Beyond "Bad Science": Skeptical Reflections on the Value-Freedom of Scientific Inquiry. Science, Technology, & Human Values, Vol. 8, No. 1 (Winter, 1983), pp. 7-17,(article consists of 11 pages) Published by: Sage Publications, Inc. Stable URL: http://www.jstor.org/stable/688902
"The idea that the sciences are value free has long played a key role in the
self-understanding and the public image of modern science. Poincaré,
writing early in this century, captured its core as follows:
Ethics and science have their own domains, which touch but do not
interpenetrate. The one shows us to what goal we should aspire, the
other, given the goal, teaches us how to attain it. So they never
conflict since they never meet. There can be no more immoral science
than there can be scientific morals. (Poincaré 1920/1958:12)
Science and values only touch; they do not interpenetrate. To deny this is often perceived as to challenge that science is the pre-eminent or exemplary rational endeavor, to demean the cognitive credentials of science and to undercut its claim to produce knowledge. Lately, however, it has been much contested from an eclectic variety of viewpoints: feminism, social constructivism, pragmatism, deep ecology, fundamentalist religions, and a
number of third world and indigenous people’s outlooks. Exactly what is at issue does not always emerge clearly in these contestations. The rhetoric tends to be at high volume, but the argument thin. Incommensurability seems to reign. From one viewpoint, the mounting threat of multiple
irrationalities and empty voluntarism looms large; from the other, the entrenchment of ideologies."(Source: Hugh Lacey: Is Science Value Free? Values and scientific understanding.)
Ceteris paribus
"Muiden seikkojen pysyessä samana." Lait ovat ceteris paribus -lakeja (tai ehdollisia lakeja), kun niiden ennustusvoima ja selitysvoima rajoittuu tilanteisiin, joissa tietyt reunaehdot pätevät. Käytännössä kaikki +erityistieteiden lait ovat tällaisia lakeja. Ks. "ehdottomat lait".
Ceteris paribus
Definition: Ceteris Paribus means "assuming all else is held constant". The author using ceteris paribus is attempting to distinguish an effect of one kind of change from any others.(Source)
Pro Gradu: Raerinne: Eritystieteiden Ceteris paribus-lait. (Linkki graduun)
Ceteris paribus
Wikipedia definition for Cereris paribus.
Data
Ks. "havaintoaineisto".
(Data, Wikipedia, in Englsih)
Also here
Havaintoaineiston muunnokset
Sanastoa tilastolliseen tutkimukseen täältä löytyy havaintoaineisto ja paljon muuta.
Kvantitatiivinen tutkimus
Qantitative research
Esimerkkejä erilaisista tutkimustyypeistä
Deduktiivis-nomoliginen malli
Selittämismalli, jonka mukaan selitys on argumentti, jossa selitettävä seikka johdetaan loogisesti (+deduktio) oletusjoukosta, joka koostuu selittävistä asiantiloista ja vähintään yhdestä tilanteeseen liittyvästä laista (+nomologisuus).
Hempelin–Oppenheimin malli, peittävän lain malli eli deduktiivis-nomologinen malli eli selittämisen subsumptioteoria (Wikipedia) Selittäminen.
engl. covering law model, Deductive-nomological model, the subsumption theory, Hempel's model, the Hempel-Oppenheim model, and the Popper-Hempel model of explanation (Wikipedia)(Explanation)
Deduktio
Loogisesti pätevä päättely, ts. sellainen päättely, jossa päättely perustuu päättelyaskelten loogiseen muotoon. Deduktiossa totuus säilyy, ts. jos premissit (=oletukset) ovat tosia, myös johtopäätös on tosi.
Jyrki Papinnimei: Deduktiivinen päättely.
Ilpo Halonen. Johdatus tieteenfilosofiaan. Tieteellinen päättely.
Tieteellinen maailmankuva ja maailmankatsomus
Töttö, P., Pirullisen positivismin paluu: laadullisen ja määrällisen tarkastelua. Vastapaino, Tampere 2000. 224 s. Narrina metodiruhtinaiden hovissa. Niin & Näin.
Mykkänen (HY) Tiede ja tutkimus 2 (Luentorunko)
Demarkaatio
Rajanveto. Esim. tieteen demarkaatio tarkoittaa tieteen erottamista erilaisista ei-tieteistä. Puhutaan myös demarkaatio-ongelmasta eli rajanveto-ongelmasta.
Demarkaatio-ongelma (Wikipedia)
The demarcation problem (or boundary problem)
Deskriptiivinen
Kuvaileva, ei sisällä esim. väitteitä lainomaisuuksista +(nomologinen) tai toimintasuosituksia tai -käskyjä (+normatiivinen). Esi. deskriptiivinen etiikka (Descriptive ethics)
Descriptive statistic (Wikipedia)
Descriptive writing (The Writing Site. A helpful page on writing!)
Descriptive writing techniques
Descriptive (dictionary)
Descriptive (thefreedictionary)
Determinismi
Jotain seikkaa koskeva näkemys, jonka mukaan tämän kyseisen seikan luonne määräytyy täysin jonkin toisen seikan perusteella. Esim. geneettinen determinismi ihmisen käyttäytymisen suhteen on ajatus, jonka mukaan geenit määräävät ihmisen käyttäytymistaipumukset (esim. ympäristön vaikuttamatta lainkaan), kulttuurideterminismi puolestaan asettaa kulttuurin määrääväksi tekijäksi. Jonkin järjestelmän determinismistä ei välttämättä seuraa esim. ennustettavuutta – esim. klassisen fysiikan mukaan toimivat järjestelmät ovat deterministisiä, mutta voivat olla ennustamattomia. Determinismi (Valt. Hki)
Determinismi (Wikipedia)
Determinism (In English, Wikipedia)
Causal determinism
Determinism
Determinism (Britannica)
Dispositio
Ominaisuus, joka ilmenee vain tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi lasin särkyvyys on dispositionaalinen ominaisuus, joka tulee esiin vain, kun lasi rikotaan. Dispositioiden ajatellaan kuitenkin olevan aitoja ominaisuuksia, jotka kappaleella on silloinkin, kun nämä ominaisuudet eivät ilmene (ts. lasi on aina särkyvä).
Dispositio (Wikipedia, In English)
Dispositio (Valt. Hki)
Dispositiokäsite
Käsitteitä, jotka viittaavat +dispositioihin. Esim. särkyvyyden käsite. Dispositiokäsitteitä ei voi ongelmattomasti palauttaa pelkälle +havaintokielelle.
Dualismi
Jotain seikkaa koskeva näkemys, jonka mukaan tässä seikassa on kahdenlaisia toisiinsa palautumattomia ominaisuuksia, substansseja tms. Esim. metafyysinen dualismi mielen suhteen olettaa, että aivot ja mieli (tai sielu) ovat erillisiä, toisistaan irralliseen olemassaoloon kykeneviä. Ks. "metodologinen dualismi".
Dualism (In English, Wikipedia)
Dualism
Dualismi (Wikipedia)
Dualismi (Valt. Hki)
Duhem-Quine-teesi
Teesi, jonka mukaan yksittäistä tieteellistä väitettä ei voida eristää muista siihen liittyvistä väitteistä ja teoreettisesta kontekstista, vaan tieteelliset teoriat ovat kokonaisuuksia (+teoriaholismi), jotka kohtaavat maailman kokonaisuutena. Tämän seurauksena mitään yksittäistä väitettä ei voida pitävästi testata tai tehdä "ratkaisevia kokeita", vaan muutokset muualla teoriassa tai uusien apuoletusten lisääminen voivat pelastaa väitteen sopivuuden havaintoihin.
Duhem–Quine thesis (Wikipedia, In English)
Duhem-Quine thesis
Duhem-Quine -teesi (Wikipedia)
Duhem–Quine-teesi
Duhem-Quine -teesi
(Jatkuu jossakin vaiheessa toisessa postauksessa. Continues later.)
Edit 21.4.2012
Comments