Ammattikorkeakoulujen vertailu Talouselämässä sai suurta huomiota vuonna 2011. Silloin parhaaksi AMK:ksi nousi Kajaani. Vaasa sijoittui silloin hännänhuipuksi. Vuonna 2012 tehdyssä vertailussa tilanne oli jo muuttunut. Kajaani oli pudonnut sijalle 22.
Luonnollisesti on pohdittu syitä miksi näin on. Ollaanko vaan oikeasti niin surkeista surkeimpia vai mitä teemme eri tavalla kuin muut?
Asiaa on tarkasteltu kriittisesti monessakin kohtaa ja syitä on löydetty arkisissa käytänteissä. Luultavasti todellisuudessa tilanne ei ole ollenkaan niin huono kuin tehdystä selvityksestä olisi äkkiseltään voinut tulkita. Asia voi olla jopa päinvastoin. Olemme olleet vaativampia joissakin kohdissa kuin muut ja siitä syystä mm. valmistuminen on kestänyt hieman pidempään kuin muilla.
Läpivirtaukseen vaikuttavat monet tekijät. Yksi näistä tekijöistä on opinnäytetyö. Oma kiinnostukseni heräsi tätä asiaa kohtaan ja selvitin, kuinka pitkiä opinnäytetöitä eri ammattikorkeakouluissa tehdään. En siis kiinnittänyt huomiota mihinkään muuhun tekijään kuin töiden pituuteen. En analysoinut niiden tasoa enkä sisältöä muutenkaan (esim. lähteiden määrä tai laatu).
Mikä on sitten opinnäytetöiden pituus eri ammattikorkeakouluissa? Tiedot otettu Theis opinnäytetyötietokannasta. Poimin kunkin listalla olevan koulun 10 ensimmäistä liiketaouden opinnäytetyötä 17.9.2014. Painotan siis vielä, että töiden pituudet on otettu ainoastaan liiketalouden koulutusohjelman opinnäytetöistä, missä se koulutusohjelma on. Muissa koulun Thesis sivun ensimmäisestä vaihtoehdosta. Lukijan täytyy siis arvioida analyysin luotettavuutta em. tiedon perusteella. Lihavoidut numerot tarkoittavat että opinnäytetyö on tehty parityönä. Ja jälkimmäisessä keskiarvossa (X) on huomioitu tekijöiden lukumäärä.
- Centria ammattikorkeakoulu (Keski-Pohjanmaan amk) [1591] (50,57,47,78,53,51,24,38,31,29=458, X45,8)
- Diakonia-ammattikorkeakoulu [2339] (49,69,35,63,51,48,33,55,32,49=484 X48,4,X24,2)
- HAAGA-HELIA amk. [2441] (49,55,102 (kaksi), 73,68,107,94,58,63,71=710 X71,x X59,16)
- Humanistinen ammattikorkeakoulu [1158] (59,55,48,34,49,62,60,51,45,49=512 X51,2)
- Hämeen ammattikorkeakoulu [2014] (62,40,35,82,59,46,34,52,68,46=524 X52,4)
- Jyväskylän ammattikorkeakoulu [5396] (56,87,79,70,55,46,55,58,63,67=636 X63,6)
- Kajaanin ammattikorkeakoulu [1708] (70,112,62,34,47,40,34,58,46,64,=567 X56,7)
- Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan amk.) [1759] (60,45,58,38,73,73,70,46,45,33,=541 X54,1)
- Kymenlaakson ammattikorkeakoulu [2839] (70,42,47,34,39,38,38,50,39,43=440 X44)
- Lahden ammattikorkeakoulu [4567] (47,54,55,61,48,58,44,62,43,63=535 X 53,5 sivua)
- Lapin ammattikorkeakoulu [2475] (19,46,44,52,33,45,60,55,51,29,=434 X43,4 x36,16)
- Laurea-ammattikorkeakoulu [5726] (23,36,89,50,48,56,90,68,36,57=553 X55,3, x50,2)
- Metropolia Ammattikorkeakoulu [7251] (44,78,62,77,82,63,46,30,86,49=617, X61,70)
- Mikkelin ammattikorkeakoulu [2496] (89,65,117,67,65,67,49,96,49,=708 X70,8,x64,3)
- Oulun ammattikorkeakoulu [3170] (51,49,57,81,57,38,52,58,50,40=553,X53,3,x48,45)
- Saimaan ammattikorkeakoulu [1749] (49,65,89,49,51,66,49,42,43,35=538 X53,8)
- Satakunnan ammattikorkeakoulu [3785] (40,51,11,148,69,78,36,42,66,74= 715 X71,5)
- Savonia-ammattikorkeakoulu [3259] (42,52,73,42,40,63,74,64,43=567 X56,7 x51,5)
- Seinäjoen ammattikorkeakoulu [2547] (70,43,35,77,52,61,52,73,50,49=562 X56,2 x51,0)
- Tampereen ammattikorkeakoulu [8286] (51,53,41,41,57,59,34,37,31,45=449 X44,9)
- Turun ammattikorkeakoulu [4186] (45,48,48,39,68,36,54,23,41,48=450 X45,0, x40,9)
- Vaasan ammattikorkeakoulu[1923] (58,42,63,84,55,82,139,112,68,158=855 X85,5)
- Yrkeshögskolan Novia [1395] (50,49,64,47,42,47,44,62,74,146=625 X62,5)
Viiden kärki 2012 ja Vaasa
- Mikkeli 64 sivua
- Saimaa 53
- Seinäjoki 56
- Jyväskylä 63
- Tampere 45
Keskiarvo 56 sivua, jos huomioidaan kaksi tekijää, keskimääräinen työn pituus on 55 sivua.
Vaasa 85 sivua. Vaasassa tehdyt opinnäytetyöt ovat keskimäärin siis 29 sivua (parityö 30 sivua) pidempiä kuin muualla.
Opinnäytetyö on opiskelijalle aika haastava prosessi ja mikäli Vaasassa todellakin aina on niin, että opinnäytetyö on keskimäärin 21 sivua pidempi kuin listan kärjessä olleeella ammattikorkeakouluilla tai peräti 42 (49) pidempi kuin listalla lyhyimmillään 43 sivua Lapin AMK (tai parityönä 36 sivua), on itsestään selvää, että opiskeluaika venyy. Käytännössä erotus on kokonaisen opinnäytetyön mittainen. Ja jos vertailukohdaksi ottaa pisimmät opinnäytetyöt eroa kertyy jo kahden ja joissain jopa kolmen opinnäytetyön verran.
Toisaalta Vaasasta valmistuneet ovat työllistyneet hyvin, mutta toki tässä on pohdittava myöskin sitä, että mitä 15 op kokoisessa työssä tulee olla. Yliopistot ovat määritelleet kandintyönsä selkeästi. Sen pituudeksi on määritelty n. 15-40 sivua. Esim. Aalto yliopiston sivulta löytyy maininta: "Kandidaatintyön varsinaisen sisällön sopiva pituus on noin 15–20 sivua, eikä työtä ole syytä tarpeettomasti pidentää." (Tekninen korkeakoulu) Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnann graduohjeessa todetaan näin: " Työn pituus ei sinällään ole meriitti. Joskus asiat on mahdollista sanoa tiiviisti, jopa 50–60 sivussa, ja toisaalta liiallinen pituus voi olla osoitus tekstin jäsentymättömyydestä ja aiheen huonosta rajauksesta.
Suurin osa yhteiskuntatieteellisistä graduista on ollut 50–100-sivuisia. Gradujen laajuudessa on myös oppiainekohtaisia eroja." (Jyu)
Ehkä jokaisessa amk:ssa tulisi sisäistää selkeästi se, mitä opinnäytetyö on käytännönläheisessä ammattikorkeakoulussa. Yhtenäisen linjan helpottaisi luultavasti opinnäytetöiden vertailukelpoisuutta.
Käytännössä tämä kehitystyö lienee opetusjohtajien ja yliopettajien tonttia .
Ehkä jokaisessa amk:ssa tulisi sisäistää selkeästi se, mitä opinnäytetyö on käytännönläheisessä ammattikorkeakoulussa. Yhtenäisen linjan helpottaisi luultavasti opinnäytetöiden vertailukelpoisuutta.
Käytännössä tämä kehitystyö lienee opetusjohtajien ja yliopettajien tonttia .
1. Mikkelin amk (opinnäytetyön pituus 17.9.2014 64)
2. Jyväskylän amk ja Laurea-amk (Vantaa) (63/50.2)
4. Seinäjoen amk (56)
5. Saimaan amk (Lappeenranta) (53)
6. Diakonia-amk (Helsinki) ja Tampereen amk (48/45)
8. Arcada - Nylands svenska (Helsinki) (-)
9. Lahden amk (53,5)
10.Oulun amk (53,3)
Ranking of Universities sivuston mukaan suomalaiset koulut asettuvat tällaiseen järjestykseen. (Tiedot 6.12.2014) Tässä listauksessa Vaasa on AMK:sta sijalla 13 Suomalaisista korkeakouluista sijalla 27 ja maailmanlistalla sijalla 5355.
Saanko Valoa pimeään
Koska jälkiviisastelu on oma taiteenlajinsa, niin siunatuksi lopuksi voidaan kysyä, mitä tämä ranking kertoo ammattikorkeakoulujen todellisesta tasosta ja siitä, mitä opiskelijat aivan oikeasti osaavat, kun he siirtyvät työelämään? Samat markkinat kaksi tulkintaa-pohdinnassani mietin juurikin tätä yksilön omaa roolia ja vastuuta omassa oppimisprosessissaan. Tämä ilmiö tuli todistettua eilen, kun vietimme työpaikan pikkujoulua. Eräs työkaveri testasi baarimikkojen luovuutta, hän ei tiennyt drinkkien nimiä, niimpä hän meni tiskille ja sanoi, että tees mulle valoa pimeyteen. Baarimikko ryhtyi oitis sekoittamaan drinkkiä ja nappasi hinnan.
Toinen työkaveri innostui aiheesta ja lähti tilaamaan. Hänelle osui sitten eri henkilö siellä tiskin toisella puolella. Valoa pimeään-nimistä drinkkiä ei ole, mutta mistä sä tykkäät. Meillä on tätä, tätä ja plaplaap, plaplaap tätä.
Rahoitusmallit ohjaavat arkea ja tulevaisuutta
Voi myöskin miettiä sitä, miten viisaasti ammattikorkeakoulujen rahoitusperusteet ovat mietitty opetusministeriössä. Ei luultavasti tarvitse olla järjen jättiläinen, että ymmärtää rahoitusmallin ohjaavan vaikutuksen koulun arkeen ja sitä kautta työelämään ja yhteiskuntaan. Vaikka sadut opettavat liike-elämän totuuksia, niin niitä on kuitenkin elävässä elämässä vaikea havaita. Ehkä siksi, että vaikutukset näkyvät viiveellä. Valitettavasti eri toimenpiteiden syy-yhteyksiä välttämättä kyetä enää hahmottamaan tai ne kielletään, sillä "ministeri" ei toki ole tyhmä, vaan hän on nähnyt kankaan, jonka vain viisaat näkevät.
Suuresti arvostamani Kari Uusikylä totesi vuonna 2013 Pohjalaiseen kirjoittamassaan kolumnissa: "
Kun katson Vaasassa teatterin takana olevaa valtavaa kuoppaa, johon nousee taloja, ajattelen, että ovatpa rakentajat lahjakkaita ja taitavia. Eivät he tekotieteellisyyttä tarvitse, vaan rautaista ammattitaitoa.
Se rapautuu, jos oheispuuhastelu ja imagon luominen nousevat pääasiaksi. Jos jonkun pitää sortua, sortukoot visioharhat ja mainostaulut eivätkä talot."
Suuresti arvostamani Kari Uusikylä totesi vuonna 2013 Pohjalaiseen kirjoittamassaan kolumnissa: "
Kun katson Vaasassa teatterin takana olevaa valtavaa kuoppaa, johon nousee taloja, ajattelen, että ovatpa rakentajat lahjakkaita ja taitavia. Eivät he tekotieteellisyyttä tarvitse, vaan rautaista ammattitaitoa.
Se rapautuu, jos oheispuuhastelu ja imagon luominen nousevat pääasiaksi. Jos jonkun pitää sortua, sortukoot visioharhat ja mainostaulut eivätkä talot."
Comments