Kuva: Margit Mannila
Tämä teksti on suora lainaus ARENE ry:n ohjeesta. Olen ARENE ry on ammattikorkakoulujen rehtorineuvosto, "jonka toiminnan tarkoituksena on ammattikorkeakoulu järjestelmän kehittäminen, ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön lisääminen sekä yhteisen keskustelufoorumin muodostaminen ammattikorkeakouluille." (Lähde: ARENE.fi)
Kypsyysnäytteen arviointi ammattikorkeakoulussa ARENE ry:n kielenopetuksen käytäntösuosituksissa (12.12.2006) suositellaan seuraavaa:
Kypsyysnäytetilaisuuden järjestäminen
”Kypsyysnäyte annetaan kirjallisesti. Kukin opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen itsenäisesti. Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa tilaisuudessa koulusivistyskielellä (suomi tai ruotsi) tai ammattikorkeakoulun päättämällä kielellä.
Lukivaikeuksisen opiskelijan kypsyysnäyte
Lukivaikeuksisen opiskelijan kypsyysnäytettä koskevat seuraavat erityisjärjestelyt edellyttäen, että opiskelija esittää asiantuntijan (esim. erikoislääkärin tai erityisopettajan) lausunnon tilanteestaan:
– Lukivaikeuksinen opiskelija voi kirjoittaa pidempään kuin muut ja kirjoittaa koneella.
– Lukivaikeuksinen opiskelija voi täydentää suoritustaan suullisesti.
Kypsyysnäytteen arviointi
Kypsyysnäytteen asiasisällön arvioi ammattiaineen opettaja ja kieliasun arvioi asianomaisen kielen opettaja.
Arviointiasteikko
Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty – hylätty. Kypsyysnäytteen kieliasun arviointi kohdistuu seuraaviin asioihin:
– Jäsentely (mm. tekstin kokonaisrakenne, kappalejako, otsikointi)
– Ymmärrettävyys (mm. tekstin itsenäisyys, argumentointi, väitteet ja niiden perustelut)
– Selkeys (mm. virkerakenne, ammattitermien käyttö, sanavalinnat)
– Tyyli (asiatyyli) ja kieli (mm. oikeakielisyys, oikeinkirjoitus, ohjeiden mukainen ulkoasu).”
Suvi-työryhmä on määritellyt valtakunnallisen verkoston työpajatyöskentelyn (Tampere 12.11.2009) pohjalta suomen kielen ja viestinnän AMK-opettajien kypsyysnäytteiden arviointityöskentelyn avuksi seuraavat hyväksytyn ja hylätyn kypsyysnäytteen ominaispiirteet:
Hyväksytyn kypsyysnäytteen ominaispiirteitä
- Kypsyysnäyteteksti vastaa tehtävänantoa, jossa on määritelty tekstilaji ja tekstin laajuus (pituus). Pituussuositus on sidoksissa tekstilajiin: esimerkiksi esseetyyppisen kypsyysnäytteen pituus on 400–600 sanaa.
- Tekstin rakenne ja otsikointi ovat tekstilajille ominaiset ja vastaavat.sisältöä. Esimerkiksi asiatyylinen essee noudattaa esseen perusrakennetta, jossa johdanto, varsinainen käsittelyosuus ja lopetus voidaan selvästi erottaa toisistaan.
- Kappalejako on tarkoituksenmukainen ja looginen.
- Se on selkeästi osoitettu.
- Teksti on asiatyylinen – muita tyylejä voidaan käyttää tekstilajin käytänteiden mukaisesti.
- Teksti muodostaa itsenäisesti ymmärrettävän, selkeän ja johdonmukaisen kokonaisuuden.
- Tekstin virke- ja lauserakenteet ovat tarkoituksenmukaisia, monipuolisia ja sujuvia.
- Tekstin kieli on viimeisteltyä, eikä siinä ole yksittäisiä virheitä enempää poikkeamia kielenkäyttösuosituksista seuraavissa asioissa: välimerkit, yhdyssanat, iso ja pieni alkukirjain, numerot, lyhenteet ja muut merkit, viittaussuhteet, kongruenssi, rektio lauseenvastikkeiden käyttö, vierassanat, muotisanat, substantiivityyli ja muu kapulakielisyys, sanajärjestys sekä oikeinkirjoitus.
Hylätyn kypsyysnäytteen ominaispiirteitä
- Teksti ei vastaa tehtävänantoa.
- Tekstin sisältö ei vastaa otsikkoa tai otsikko puuttuu kokonaan.
- Tekstin rakenne on hajanainen, ja kokonaiskuvan muodostaminen käsitellystä asiasta on tekstin perusteella vaikeaa tai mahdotonta. Esimerkiksi esseetyyppisessä tekstissä yhden rakenneosan puuttuminen ei välttämättä johda hylkäykseen.
- Mikäli sekä johdanto että lopetus puuttuvat, teksti hylätään.
- Kappalejako on rikkonainen tai epälooginen tai sitä ei ole lainkaan.
- Jos kappalejako on toimiva, mutta teksti muuten on luonteeltaan luettelomaista ilman asianmukaisia sidoksia, luettelomaisuus yksin harvoin johtaa hylkäämiseen.
- Tekstin tyylissä on tekstilajiin kuulumattomia poikkeamia.
- Teksti ei ole ymmärrettävissä itsenäisenä tekstinä, vaan edellyttää tekstin ulkopuolista tietoa.
- Virke- ja lauserakenteissa on ongelmia (esim. sivulause virkkeenä, liian pitkät virkkeet, sivulauseketjut, pelkkien päälauseiden käyttö, ontuvat lauserakenteet).
- Kielivirheitä on runsaasti (esimerkiksi esseessä 20–30 esiintymää) seuraavissa asioissa: välimerkit, yhdyssanat, iso ja pieni alkukirjain, numerot, lyhenteet ja muut merkit, viittaussuhteet, kongruenssi, rektio, lauseenvastikkeiden käyttö, vierassanat, muotisanat, substantiivityyli ja muu kapulakielisyys, sanajärjestys sekä oikeinkirjoitus.
- Jos virheet vaikeuttavat tekstin ymmärtämistä, vähäisempikin kielivirheiden määrä on peruste hylkäämiselle."
Comments