Oikeustieteellinen opinnäytetyö

 Kuva Margit Mannila

Tässä on pintaraapaisu oikeustieteellisen opinnäytetyön tekemiseen. Nostan asian esiin, koska oikeustieteellinen kirjoittaminen poikkeaa muusta tieteellisestä kirjoittamisesta.  Samalla yritän auttaa opiskelijaa hahmottamaan tieteenalakohtaisia käytäntöjä, jotka on hyvä tiedostaa käytännössä. Huomaa, että tämä teksti on kirjoitettu ammattikorkeakoulun opinnäytetyön näkökulmasta.

Suurimmasta on hyvä aloittaa eli  Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ohjeet  opinnäytetyön tekemiseen löytyvät oheisesta linkistä:

http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelu/ohjeita/Skrivr%C3%A5d-2009.pdf

Rakenteessa eroja

Oikeustieteellisessä opinnäytetyössä rakenne on erilainen kuin muilla tieteenaloilla. Silmiinpistävin ero  on lähdeluettelon oleminen työn alussa. Työssä on yleensä myös lyhenneluettelo. Lähdeviittaukset merkitään teksiin numeroin ja ne tulevat alaviitteisiin.

Oikeustieteellisen tutkimuksen perusteista, kirjoitetaan mm. Helsingin avoimen yliopiston sivustolla näin: "Oikeusfilosofia ja oikeusteoria erotetaan toisinaan määrittelemällä oikeusfilosofiaksi tutkimus, joka soveltaa perinteistä filosofista lähestymistapaa pohtiessaan esim. oikeuden suhdetta yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen sekä oikeuden yleistä olemusta. Oikeusteoria on puolestaan lähempänä lainopin näkökulmaa oikeuteen ja sen alaan kuuluvat mm. oikeudellinen tulkinta- ja perusteluteoria, oikeusnormiteoria ja oikeustieteen tieteenteoria ja metodioppi."(Lähde:  Perusasioista oikeustieteestä)

Oikeustieteen tutkimusaloista tekstissä Perusasioista oikeustieteestä kirjoitetaan mm. että keskeisin oikeustieteen tutkimusaloista on oikeusdogmatiikka eli lainoppi. Lainopin tutkimuskohteena on oikeus normikoostumana. Se selvittää tietyssä oikeusyhteisössä voimassa olevaa oikeutta tulkinnallisin menetelmin oikeuslähteistä saatavan tiedon avulla. Tätä näkökulmaa oikeuteen voidaan luonnehtia sisäiseksi.

Tekstissä todetaan, että vertailevan oikeustieteen näkökulmaa oikeuteen voidaan luonnehtia sisäisen ja ulkoisen näkökulman väliseksi. Sen kohteena on jonkin toisen oikeusyhteisön oikeus, jota se tutkii sekä tulkinnallisin, kokemustietoon nojautuvin että historiallisin menetelmin. Esim professori Jaakko Husa (LaY) toteaa sisäisen näkökulman sisältävän  Lainoppin/oikeusdogmatiikan. Sisäiseen näkökulmaan liittyy  – systematisointi & tulkinta (voimassa oleva oikeus) ja  sisäinen näkökulma (”osallistuja”) eli tämä on sitä osa-aluetta, jossa aihepiirin käytänteissä työskentelevät toimiva.

Ulkoinen näkökulma

Ulkoinen näkökulma jakautuu useampaan osaan ja siinä oikeutta tarkastelevat mm. oikeussosiologia, oikeushistoria ja oikeustaloustiede. Oikeussosiologia tutkii oikeutta yhteiskunnallisena ilmiönä ja sen säännönmukaisuuksia. Sen tutkimus perustuu kokemustietoon ja havainnointiin. Oikeushistorian kohteena on oikeus muuttuvana ilmiönä ja siinä käytetään historiantutkimuksen menetelmiä. Oikeustaloustieteessä tutkimuksen kohteena on oikeus taloudellisena ilmiönä. Se käyttää taloustieteen menetelmiä, kuten todellisuuden mallintamista numeeristen mallien ja muuttujien avulla.

Yksityisoikeus  ja julkisoikeus

Suomalainen oikeusjärjestelmä jakautuu kahteen osaan: yksityisoikeusteen ja julkisoikeuteen. Oikeuden alat eroavat toisistaan. Perusasioita oikeustieteestä-sivustolla kirjoiteaan mm. näin: Oikeudenalojen yleiset opit koostuvat ensinnäkin niille tyypillisistä oikeudellisista käsitteistä, joiden avulla tutkimuksen kohteena olevia oikeudellisia ilmiöitä hahmotetaan ja systematisoidaan. Toiseksi kullakin oikeudenalalla on sille tyypilliset oikeusperiaatteet, jotka ilmaisevat oikeuden alan keskeisiä arvoja ja tavoitteita. Kolmanneksi eri oikeudenaloilla on kehitetty oikeudellisia teorioita, jotka ovat oikeudenalan tyypillisten oikeudellisten ongelmien yleistettyjä ratkaisumalleja ja niiden perusteluja. Jos siis tulkitsen tätä tekstiä oikein, on jokaisella oikeudenalla omia teorioita, jotka perustuvat kyseisen oikeudellisen alan tyypillisimpiin ongelmiin.

 

Lähteiden oikeellisuus ja ajantasaisuus on tärkeää oikeustieteessä. Ei siis ole "ihan sama", millaista lähdettä käytät. Esimerkiksi laadukaskin oikeustieteellinen teos muuttuu vanhaksi, kun lainsäädäntöön tulee muutoksia, joten huolehdi siitä, että käytät ajantasaisia lähteitä ja tiedostat lainsäädännön muutosten vaikutukset käyttämäsi lähteen luotettavuuteen.

Itä-Suomen yliopisto

http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150298/urn_nbn_fi_uef-20150298.pdf

http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150297/urn_nbn_fi_uef-20150297.pdf

http://epublications.uef.fi/organisaatio/yhteiskuntatieteiden_ja_kauppatieteiden_tiedekunta/oikeustieteiden_laitos/pro_gradut/


Pro Gradu Turku
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/91448/Yhdenvertaisuus%20ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4-%20pro%20gradu%20Tapani%20Heiskanen.pdf?sequence=2


http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/73977/gradu2011lahtinen.pdf?sequence=1

 Haaga Helia AMK
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/45355/Anttila-Eskelinen_Teija.pdf?sequence=1


https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/13213/Nummi%20Heidi.pdf?sequence=1


https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/89302/Nikkanen_Katri.pdf?sequence=1


https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/70869/Pakkanen_Antti.pdf?sequence=3

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/33959/Masseli_Anu.pdf?sequence=1

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/84037/Paunonen_Riikka.pdf?sequence=1

Vaasa AMK

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/90125/Opinnayte%20Antti%20Tervo.pdf?sequence=1

Yllä olevasta linkistä löytyvä oikeustradenomi Antti Tervon erinomaiselta vaikuttava työ, täyttää oikeustieteellisen tutkimusperinteen kriteerit.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/92256/Mahla_Jaana.pdf?sequence=1

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/92495/Kortesoja_Janniina.pdf?sequence=1

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/92262/Koivisto_Annastiina.pdf?sequence=1

Oulu AMK

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/29342/Kanniala_Marika.pdf?sequence=1

Oheiset opinäytetyöt on valittu satunnaisesti.

Lainsäädännön ja muun oikeudellisen tiedon haku

• FINLEX  sisältää Suomen säädöskokoelma (lait, asetukset, päätökset), valtiosopimukset, säädöskäännökset sekä korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätökset. Suomen säädöskokoelman virallinen julkaisupaikka. FINLEX on julkinen ja kaikille avoin. Finlex-ohjeita
• EUR-Lex  Euroopan unionin oikeudelliset tekstit, lainsäädäntöä ja asiakirjoja 24 kielellä.
  EUR-Lex on julkinen ja kaikille avoin.
• Oikeuslähteet tietopaketti. Eduskunta.fi. (7.10.2021)
  

Hirvonen, Ari. (2011).  Mitkä metodit? Opas oikeustieteen metodologiaan. (1.10.2019).

 

Huovila, Mika. (2005). Oikeuslähdeoppi ja oikeudellinen argumentaatio rikostuomion perusteluissa.  oikeus_hovioikeudet_helsinginhovioikeus/julkaisut/painetutjulkaisut/rikostuomionperusteleminen2005lisapainos2006. (7.10.2021).

 

Tenhunen, S. (2011). Käsikirja oikeudellisen tiedon hakijoille : kansallisen ja eurooppaoikeuden keskeiset informaatiolähteet.  WSOYpro. 

 

 

Harward Law School. Legal Research and Writing. (7.10.2021).  

 

Justice Education Society. Legal writing. (7.10.2021).

Auta minua pitämään sivusto ajan tasalla. Jos huomaat, jonkun linkkaamisen arvoisen sivuston tai huomaat, että joku linkki ei toimi, laita viesti kommenttikenttään. Viestiäsi ei julkaista, jos kiellät sen julkaisemisen.
Edit
7.10.2021 20/25

1.10.2019 5