Skip to main content

Hyöty- ja arvoperusteiset hinnat


Kuva Margit Mannila

Hyöty- ja arvoperusteiset hinnat

Asiakaslähtöinen vaativa hinnoittelutapa
Hyötyperusteinen hinnoittelu tarkoittaa asiakkaan hyötyyn tai asian vaikuttavuuteen perustuvaa hinnoittelumallia. Hyötyperusteinen hinta on urakka tai tuotehinta, jossa myydään tilaajan saama tuotos ja hyötyä, mitä tilaaja voi tuotoksella saada itselleen.  Autovakuutusten bonusjärjestelmä on hyötyperusteisen hinnoittelun klassinen esimerkki. 

Hyötyperusteisen hinnan tavoitteena voivat olla mm. seuraavat hyödyt:
  • Myynnin ja markkina-aseman kehittyminen
  • Tunnettuuden lisääntyminen, tavoitemaineen kehittyminen
  • Parantunut kassavirta ja kannattavuus, suurempi varallisuus
  • Tuottavuuden nousu, kustannusten säästö
  • Vaivattomuus, vapaus huolista, ajan säästyminen, nopea tulos, riskin poisto
  • Parempia kontekteja, itsetunnon kasvu, turvallisuus ja rauha
  • Terveys, onni tai toivo (Sipilä 2003, 235.)
Asiakasarvoon tai hyötyyn perustuvaa hinnoittelua voidaan soveltaa kun palvelu on ainutlaatuinen, sillä ei ole kilpailijoita eikä edes kunnolla vaihtoehtoja ja kustannusperusteisia hintoja ei haluta soveltaa. Palvelun yleistyessä hintaan vaikuttaa enemmän yleinen markkinahinta.  Hyötyperusteisten hintojen käyttöä ehkäisee se, että palvelujen asiakashyödyt voivat näkyä vasta vuosien kuluttua eikä kaikkia väliintulevia muuttujia pystytä osoittamaan/toteamaan. (Sipilä 2003, 237-238.)

Hyötyperusteisesta hinnasta voidaan sopia mm. seuraavasti:
  • Sovitaan, että palkkio on tietty prosenttiosuus asiakkaan saamasta hyödystä
  • Sovitaan kiinteä palkkio, jota ei veloiteta ellei tavoiteltua hyötyä saavuteta
  • Sovitaan, että veloitetaan kiinteä palkkio ja sen lisäksi tulee bonusosio, jos määritelty tavoitetaso ylitetään
  • Sovitaan kiinteästä summasta tietyllä tavoitetasolla ja hinnan alentumista portaittain, jos tavoitetasoa ei saavuteta ja korottumisesta portaittain, jos tavoitetaso ylitetään (Sipilä 2003, 239.)
Erilaiset myynti,- välitys- ja ostopalvelut hinnoitellaan usein prosentteina kaupan kohteen arvon mukaan. Prosenttimuotoisena määritelty palkkio ei tee palkkiosta automaattisesti hyötyperusteista, vaan se on yksi hinnan määrittelytapa. Olennaista on se, mistä asiakas maksaa- tekemisestä, tuotoksesta vai saamastaan hyödystä (Sipilä 2003, 241.)






Lähteet



Jorma Sipilä (2003) Palvelujen hinnoitteleminen. WSOY. Ekonomia.
Lähetetty Windows Phonesta

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...

Itsensä johtaminen

  Alkuperäinen teksti julkaistu SeAMK-verkkolehdessä 10.8.2022. Kategoria: 2022 , TKI , Yrittäjyys ja kasvu   Itsensä johtaminen on ymmärrystä oman elämän vastuusta, vallasta ja käytännön toteuttamisesta. Mitä enemmän kykenee tunnistamaan vastuutaan elämän valintojen suhteen, sen enemmän saa käytännössä valtaa toteuttaa valintojaan. (Gustafsberg 2014, 155.) Valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä tässä(kin) asiassa. Gustafberg (2014, 155) kirjoittaa, että vastuu on itsellä. Vastuu siitä, millaista elämää elää, miten kokee asiat, miten ajattelee ja tuntee. Näin siksi, että me ihmiset annamme itse merkityksen asioille, ilmiöille ja tapahtumille. Päätäntävalta on ainoastaan meillä itsellämme oman elämämme suhteen. Kukaan toinen ei voi rakentaa sisäistä maailmaa puolestamme. Kukaan toinen ei ajattele meidän ajatuksiamme. Kun oivallamme, että meillä...