Kuinka mahdollistaa huippusuoritus

Kuva: Margit Mannila

Jatkan edelleen Gustafsbergin teoksen, Mielen valmentamisella optimaaliseen suoritukseen, referointia ja lisään tekstiin ajatuksia myös muista lähteistä.

Jotta huippusuoritus on mahdollista, on tärkeää tiedostaa seuraavia seikkoja:

1. Mistä saan energiaa?
2. Missä tilanteessa menetän sitä?
3. Miten pystyn lisäämään omaa energiatasoani? (Gustafsberg 2014, 105.)

Yrittäjyyteen liittyen puhutaan käytäväperiaatteesta. Käytäväperiaate -käsitteen (corriodor principle) on lanseerannut Robert Ronstadt  (Ks. esim.  Robert Ronstadt (1988). The Corridor Principle. Journal of Business Venturing, 3(1), 31-40.) Käytäväperiaate toimii käytännössä niin, että tutkaillaan jatkuvasti uusia mahdollisuuksia tehdä bisnestä, hylätään heikosti tuottavia osia, pyritään aistimaan heikkoja signaaleja ja olemaan ensiksi jossakin, minne muut vasta tulevat, kun olet itse jo muualla. Paras keino löytää hyviä liiketoimintatilaisuuksia on etsiä niitä nykyisen liiketoiminnan osoittamasta suunnasta.

Johannes Partanen (2013) toteaa käytäväperiaatteesta näin: Matkan aikana tapahtuvista virheistä oppii ja seuraavalla kerralla voi tehdä kaiken paremmin. Ensimmäisestä kokemuksesta ja ideasta ei välttämättä synny kestävää, menestyvää yritystoimintaa. Matkalla saattaa olla useita ideoita ja projekteja, jotka yhdessä muiden kanssa kokien, toimien ja oppien jalostuvat. Tätä kutsutaan käytäväperiaatteeksi. Käytäväperiaate auttaa yrittäjää varautumaan siihen, mitä todennäköisesti on jatkossa odotettavissa. (Partanen.)

Kun sitten tulee risteykseen, jossa täytyy tehdä valinta, meillä on suurempi mahdollisuus  valita oikein, kun meillä on riittävästi kokemusta asiasta.

Huippusuoritukseen liittyen Gustafsberg (2014, 105-107) puhuu valinnasta mielen Y-risteyksessä. Kun olemme valintatilanteessa, meillä tulee olla tarpeellinen määrä energiaa käytössämme. Valitsemmeko senhetkisen mielihalun mukaisesti vai tehdyn tavoitteen mukaisesti. (Syönkö terveellisesti vai tyydytänkö vain mielihalujani?) Ajatus, valinta ja päätös. Ajatus-oma negatiivinen vaatimus (yksinäisyys, riittämättömyys, kateus, pelko ym.) Mielen voimaharjoitusten tarkoituksena on a) lisätä ymmärrystä mielen Y-risteyksestä, b) kirkastaa tietoisuutta siitä, milloin lähestymme risteystä ja c) tiedostaa, miten voimme tehdä parempia valintoja. Mielen voima- ja kestävyysharjoittelun tarkoituksena on lisätä energiaa sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä.

Omia energiavaroja tulee tunnistaa ja tiedostaa, sillä niilläkin on rajansa, toteaa Gustafsberg (2014, 107).

Kun menet kohti tavoitetta ja olet mielen Y-risteyksessä, niin:

1. Tiedosta ja ole valppaana tiedostamattoman mielen metkuille.
2. Lopeta ennen kuin aloitat (säädä mieltä, tyhjennä mieli).
3. Muista tavoite ja unelma paremmuudesta (mielikuva), kirkasta arvosi uudestaan.
4. Älä pyri kahteen suuntaan yhtä aikaa, ei kahta yhtäaikaista tavoitetta. Suuntaa energiasi oikein ja muista mielen voimallakin on rajansa.
5. Juhli pieniä voittoja, palkitse itseäsi kun onnistut.

Kuva: Margit Mannila

Keskittymiskyky on ovi mielen hallintaan. Keskittyminen voidaan jakaa neljään osaan:

1. Sisäinen keskittyminen - omien ajatusten ja tunteiden säätäminen

2. Ulkoinen keskittyminen - keskittyminen siihen ympäristöön tai voirovaikutukseen, missä kulloinkin olemme.

3. Kapea focus - keskitymme johonkin tiettyyn suoritukseen tai yksittäisieen asiaan ja suljemme kaikki häiriötekijät pois (sisäiset ja ulkoiset)

4. Laaja fokus - keksitymme laajasti ja huomaamme useita asioita kerralla (Gustafsberg  2015, 121.)

Keskittymiskyvyn parantamisessa on tärkeää ymmärtää, että välittömällä halujen tyydyttämisellä emme saavuta välttämättä sitä, mikä meille on pitkällä aikavälillä eduksi. Keskittymiskyvyn parantaminen on ennen kaikkea sitä, että osamme lykätä niitä tarpeita ja halua, jotka eivät johda kokonaisvaltaisen kehittymiseen. Osaamme luoda itsellemme parempia tarpeita siten, että periaatteemme ja arvomme tukevat tehtyjä päätöksiä. Gustafsberg (2014, 122) jatkaa, että keskittymiskyky on ovi mielen hallintaan. Keskittymiskyky on häiriöiden minimoimista.  Keskittymiskykyä parantamalla kehitämme myös aivojemme toimintaa. Keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta voidaan harjoittaa samalla tavalla kuin mitä tahansa toimintaa.  (Gustafsberg 2014, 122-123.)

Mitään todella merkittävää ei synny ilman innostuneisuutta ja inspiraatiota. Pysähtymisen merkitys ja olemisen tärkeys on tässä keskeistä. (Gustafsberg 2014, 124-125.)

Lähteet
Gustafsberg, Harri (2014). Mielen valmentamisella optimaaliseen suoritukseen. Kustannus Siipipyörä.

Partanen, Johannes (2013) Tiimiyrittäjyys madaltaa yrittäjyyden kynnystä  (24.11.2014)

Lähetetty Windows Phonesta