Palautteen antaminen

 Lähiopetuksessa palaute opiskelusta ja oppimisesta tulee luontevasti osana opetusta, eivätkä opiskelijat aina miellä opettajan puhetta tai yhteistä keskustelua palautteena.

Arviointikriteerit

Avioin yliopisto. Helsingin yliopisto 

Oheinen ajatus, joka on Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston sivustolla, on sitä arkea, johon opettaja säännöllisesti törmää.  Itse pohdin huomattavan paljon palautteen antamista, kun suoritin opettajan pedagogisia opintojani Haaga-Heliassa   2011-2012 yksi ydinkysymykseni oli: Kuinka palautteen saisi osaksi rutiineitaan, niin, että siitä ei tulisi kohtuutonta lisätyötaakkaa muutenkin tiukkaan arkeen?

Pohdinnan tuloksena päätin toimia niin, että kirjoitan palautetta heti kurssin alusta saakka ryhmilleni ja tehtäviä arvioidessani nostan sieltä välittömästi eteeni tulevat asia palautetiedostooni. Näin saan tehtyä nopeasti yhteenvedon töiden hyvistä ja huonoista puolista, aktiivisuudesta ja kaikesta muusta, joita olen kurssin aikana havainnut. Palaute valmistuu vähän kuin itsestään eikä minun tarvitse miettiä tuntitolkulla, että mitähän tästäkin sanoisi. Sitten kun kurssin arviointi on sitten valmiina laitan  palautteen opiskelijoille yhteisesti jakoon. Yleensä nostan tähän palautepaperiin myös linkkejä, joita lukemalla opiskelija voi käydä halutessaan tutustumassa ja syventämässä osaamistaan.

Hyvä ja asiallinen palaute auttaa kehittymään

Palautteen saaminen omista töistä on tärkeä osa yksilön kehittymistä ja opiskelija, ymmärrettävästi, janoaa henkilökohtaista palautetta.  Käytänössä meillä opettajilla ei ole kuitenkaan aikaa yksilökohtaisen palautteen ja kehityskohteiden osoittamiseen opiskelijan henkilökohtaisella tasolla. Kaikkia asioita, kuten myös palautetta voidaan käyttää toki myös väärin, vallan välineenä, joka perimmäisenä tarkoituksena on vain toisen ihmisen nujertaminen.

On hyvä, että palautetta halutaan ja sitä olisi hyvä ehtiä myös antamaan, mutta ollaanko myös valmiita aidosti vastaanottamaan palautetta ja sen lisäksi vielä kehittämään itseään samaa tahtia palautteen kanssa. Sillä yksistään palaute ei riitä. Palaute, jolle ei tehdä mitään ovat vähän kuin personal treinerin antamat jumppavinkit: omat lihakset eivät kasva, jos ei tee, mitä traineri neuvoo tekemään tai katsoo kun traineri tekee. Lihasharjoittelun pitää olla jatkuvaa, se on helppo ymmärtää. Sama pätee oppimiseen. Asioita on harjoiteltava niin monta kertaa, että osaa ne. Harmillisen usein negatiivista palautetta tulee juuri niiltä, jotka eivät itse jaksa nähdä juurikaan vaivaa oppimisensa eteen.

Hyvä ja asiallinen palaute (en siis tarkoita pelkästään positiivista palautetta, vaan hyvin ja asiallisesti annettua palautetta ylipäätään) auttaa kehittämään ja kehittymään. Hyvin mielellään palautetta kerätään erilaisilla kyselyillä ja spontaani, arjessa ohimennen annettu palaute tai kommentti jää vaille huomiota. Pidän kuitenkin näitä ohimennen saatuja palautteita arvokkaampana kuin jollakin, yleensä suhteellisen pitkähköllä, lomakkeella kerättyä tai annettua palautetta. Niissä, minun näkemykseni mukaan, saadaan ainoastaan ja vain selville se, mitä uskalletaan tai ostataan kysyä. Tätä on vaarallista sanoa ääneen, sillä markkina- ja kyselytutkimukset ovat suorastaan teollisuudenala, joka työllistää useampia tuhansia henkilöitä. Toki markkinatutkimuksia kannattaa välillä tehdä, mutta jos kysymykset ovat kovin strukturoitua, ei spontaanille palautteelle jää tilaa.

Palautekyselyillä saatu palaute on toki myös arvokasta, mutta ongelmana on, että jos siellä ilmenee joku tekijä, johon pitäisi saada muutos aikaan, niin tietoa tällaisesta kehittämiskohteesta ei saada riittävän nopeasti tutkimuksen tekijältä päättäjälle. Lisäksi, kuten edellä jo totesin, kyselyllä saadaan, juuri ja ainoastaan, sellaisia tuloksia, joita itse ymmärretään tai uskalletaan kysyä.

Käytännössä hiljaisten signaalien tunnistaminen on tärkeää. Ja niitä voi pääsääntöisesti napata kiinni vain spontaanista palautteesta.

Leo Stranius on tehnyt palautteen antamisesta  listan:

Lista asioista, jotka kannattaa pitää mielessä kun antaa palautetta:

1. Älä arvostele, tuomitse tai valita
2. Anna rehellistä ja vilpitöntä kannustusta
3. Kunnioita toisen mielipiteitä – älä sano ”olet väärässä”
4. Yritä vilpittömästi katsella asioita toisen näkökulmasta
5. Suhtaudu myötätuntoisesti toisen ajatuksiin ja toivomuksiin
6. Aloita kiitoksella ja vilpittömällä arvonannolla
7. Esitä kysymyksiä suoran arvostelun sijaan
8. Anna toisen säilyttää kasvonsa
9. Kuvaa mahdollinen epäkohta tarkasti – älä yleistä
10. Puhu omista virheistäsi ennenkuin arvostelet toista
11. Kiitä vähäisestäkin edistyksestä
12. Anna toiselle hyvä maine ylläpidettäväksi
13. Kannusta ja saa virheen korjaaminen näyttämään helpolta
14. Muista kiittää myös niitä, jotka vähemmän kiitosta ansaitsevat
15. Hymyile
16. Löydä synkimmästäkin asiasta, teosta tai ihmisestä ainakin joku myönteinen puoli
17. Kun näet jonkun tekevän jotain hienoa, niin sano se heti hänelle ääneen
18. Anna palautetta toiminnasta, älä ihmisestä itsestään tai hänen ominaisuuksista.

Lähteet

Arviointikriteerit. Avoin yliopisto. Helsingin yliopisto.  (2.12.2015).

Mannila, Margit. (2013). Kun kohtaat haastavan henkilön. (4.12.2015)

Mannila, Margit. (2015). On tutkitusti todistettu, että tyhjät kattilat kolisevat eniten. (4.12.2015).

Mannila, Margit. (2012). Palautteen antaminen. (2.12.2015).

Mannila, Margit. (2015). Why do squeeze bottles make farting noise? (4.12.2015).

Lähetetty Windows Phonesta