Sosiaalinen median rooli näkyvyyden lisääjänä yritysmaailmassa

Kuva Margit Mannila

 

 

Selasin vanhoja kurssimateriaalejani ja löysin kurssini Social Media and Entrepreneurship luentorungon. Pidin tätä kurssia  vuosina 2011-2012 ja 2012-2013. Ajattelin, että pieni muistelu  on paikallaan. Kurssi oli itsellenikin varsin antoisa ja se auttoi pitämään omaa osaamista ajan tasalla sosiaalisen median suhteen.

Meille vähän varttuneemmille sosiaalinen media herättää ristiriitaisia tunteita. Esimerkiksi kun henkilökohtaisen näkyvyyden, “googlattavuuden”, merkitystä korostetaan, pudistelevat varsin monet päätään todeten: no way.  Sama googlettavuuden vaatimus koskee yritysmaailmaa. Puhutaan paljon siitä, kuinka tärkeää on olla näkyvissä sosiaalisessa mediassa tuotteineen ja palveluineen. Niin yrityksistä kuin yksilöistä on sanottu,  että niiden on välttämätöntä olla verkossa, jos ne/he haluavat olla olemassa. Vaikka sosiaalinen media on osoittanut valtansa mm. viimeaikaisissa kansannousuissa ja kiistatta sen käytöstä on monella toimialalla hyötyä, ehkä maailma ei kuitenkaan ole aivan näin mustavalkoinen.

Sosiaalinen median on ajankohtainen aihe jo pitkään
Sosiaalinen media on käytännössä yksi aikamme ajankohtaisimmista puheenaiheista. Se lienee yksi tällainen ns. musta joutsen, ilmiö joka on pysyvästi muuttanut maailmaa.  Tekniikan kehitys on mahdollistanut Internetin kehittämisen ja  Internet  ovat mahdollistanut puolestaan erilaisten virtuaalisten yhteydenpitovälineiden kehittämisen. (esim. Matikainen 2009; Kaplan & Hanelein 2010). Välineiden määrä kasvaa jatkuvasti. Osa niistä on pelkkiä tähdenlentoja ja osa elinvoimaisia ja kehittyviä, arkea helpottavia, työkaluja.  

Nykypäivän lapsille ja nuorille sosiaalisen median työkalut ovat itsestään selviä. He ovat eläneet maailmassa, johon kuuluvat  mm. Facebook, YouTube, Twitter, Flickr, Blogger, Wordpress, Wikipedia, verkkokaupat jne. Aluksi sosiaalisen median välineet, kuten monta kertaa uusien tuotteiden ja keksintöjen kanssa käy, ovat olleet kuluttajien viihdekäytössä ja sieltä ne vähitellen rantautuvat työvälineiksi myös yritysmaailmaan. Samaan aikaan niiden käyttöä kokeillaan opetuksessa. Jokaisessa itseään kunnioittavassa oppilaitoksessa täytyy olla verkkokurssi.

Yritykset mukaan sosiaaliseen mediaan

Tekesin (2009) julkaiseman tiedotteen mukaan sosiaalisen median työkalut muuttavat yritysten liiketoimintaa ja ihmisten työtapoja. Raportin mukaan yritysjohto käsittää verkostojen ja henkilöiden yhteistyön merkityksen liiketoiminnan tehostajana. Kaplan ja Hanelein (2010) ovat tehneet samansuuntaisen havainnon. Monet suuryritysten johtajat ovat olleet jo vuosia mukana sosiaalisessa mediassa ja PK-yritykset ovat tuossa yhä enenevässä määrin mukaan, sillä moni yrittäjä on havainnut netin tarjoamien työkalujen mahdollisuudet saavuttaa kohtalaisen pienellä panostuksella laajahkoa näkyvyyttä. Ja toisaalta nettinäkyvyydestä on tullut tavallaan pakollista, jos tietojasi ei löydy sieltä, sinua ei ole olemassa. Vai kuinka moni kaivaa vielä puhelinluettelon keltaiset sivut esiin, kun etsii jotakin tuotetta tai palvelua?

Sosiaalisen media ja sen tarjoamat työkalut eivät  takaa, kuten ei mikään muukaan markkinointikanava, itsestään selvästi menestystä ja huomiota. Työkalut on tosin edullista hankkia, monet niistä ovat jopa ilmaisia, mutta niiden käyttäminen maksaa. Ensinnäkin sosiaalinen media perustuu aina vastavuoroisuuteen, verkoon ei voi vain laittaa jotakin ja katsoa, mitäs sitten tapahtuu. Toiseksi yrittäjän ei välttämättä ole helppo hahmottaa, mitkä välineet olisivat hänen liiketoimintansa näkökulmasta tarkastellen parhaita mahdollisia vaihtoehtoja. Kolmanneksi väline sinänsä ei ratkaise mitään, vaan yritysten  on kehitettävä ja keksittävä keinoja kuinka näitä työkaluja voidaan käyttää uudenlaisen luovan liiketoiminnan synnyttämiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Lisäksi on vielä kysyttävä, että mitä sellaista lisäarvoa sosiaalinen media tarjoaa asiakkaalle, että siihen kannattaa satsata.

Sosiaalisen median ymmärtämiseen on satsattava

Olemme käytännössä vasta tämän kehityksen alkupäässä, vaikka jo nyt on vähän vaikeaa kuvitella elämistä ilman sosiaalista mediaa. Niin sosiaalisen median välineissä kuin toimintatavoissakin riittää opittavaa ja kehitettävää vielä pitkäksi aikaa. Koska ajan henki on, että sosiaalisen median erilaisiin muotoihin tutustumista ja osallistumista pidetään suorastaan välttämättömänä, ovat koulut tässä asiassa avainasemassa. 

Pohdiskelin kahden lukuvuoden ajan opiskelijoiden kanssa yrittäjyyttä ja sosiaalista mediaa opettaessani kurssia Entrepreneurship and Social Media. Yritin  haastaa opiskelijat kysymään:  Millä tavalla sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää yritysten markkinoinnissa? Onko se lisäarvoa tuottava elementti vai eksyttääkö se yrityksen pois olennaisen ääreltä.

Jaoin opintojakson kolmeen osaan: siinä on ⅓ teoriaa jossa kävin läpi sosiaalisen median syntyä, suosituimpia työkaluja ja tällä alueella tehtyä tutkimusta, ⅓ osa kurssista oli  tutustumista suureen kansainväliseen yritykseen, joka käyttää sosiaalista mediaa monipuolisesti hyödykseen. Tässä osuudessa opiskelijat benchmarkkaavat  (max.) neljän henkilön ryhmissä sosiaalista mediaa onnistuneesti hyödyntävän yrityksen oivallukset. Loput  ⅓ kurssista kului sosiaalisen median suunnitelman tekemiseen olemassa olevalle paikalliselle yritykselle. Kurssi edellytti opiskelijalta itseohjautuvuutta ja aktiivisuutta ja se saattaa olla monelle aika haastava.  Korostin opiskelijoilleni kriittisyyttä aihepiirin tarkastelussa ja suunnitelmaa tehtäessä. Onko sosiaalinen media oikeasti juuri tämän kohdeyrityksen kannalta hyödyllinen? Ja jos on, niin mitä välineitä kannattaisi aivan erityisesti tämän yrityksen näkökulmasta hyödyntää?

Haastavuus korostuu entisestään siinä, että opiskelijat, jotka kurssille osallistuivat olivat kansainvälisiä taustaltaan eikä heidän aina ollut kovin helppo, kulttuurieroista johtuen, saada kiinni suomalaisen opettajan työskentelytyylin konstruktivistisesta lähestymistavasta. Opiskelija itse vastuullisena toimijana oman tietonsa rakentajana tuntuu oudolta ja pelottavalta. Toisaalta uuden oppiminen tapahtuu aina oman mukavuusalueen ulkopuolella.


Käytännössä yritykset, jotka uskaltautuivat mukaan tämän kurssin Case-yrityksiksi, saivat 2-6 erilaista sosiaalisen median suunnitelmaa. Näistä suunnitelmista oli aivan konkreettisesti hyötyä heidän pöötöksentekoprosessissa, jossa he pohdiskelivat, millaisia kanavia juuri heidän kannattaisi ottaa käyttöönsä. Kansainväliset opiskelijat toivat hyvin mielenkiintoisia näkökulmia ja palaute hyvää. Kynnys lähteä mukaan kurssin kohdeyritykseksi oli hieman korkea, sillä yrittäjät eivät tunteneet olevansa mukavuusalueellaan englanninkielisen kurssin kohdeyrityksenä.

Lähteet

Kaplan, A.M.  & Haenlein, M. (2010). Users of the world, unite! The challenges and opportunities of Social Media. Business Horizons  53(1), 59-68. doi:10.1016/j.bushor.2009.09.003 | .

Matikainen, J. (2009). Sosiaalisen ja perinteisen median rajalla. Viestinnän laitoksen tutkimusraportteja 3/2009. Viestinnän tutkimuskeskus. Helsingin yliopisto. http://www.valt.helsinki.fi/blogs/crc/sosiaalisen_ja_perinteisen_median_rajalla_raportti.pdf. ISBN 978-952-105920-9. (30.1.2013).

Mannila, M. (2015). The Black Swan -efekti. Perheyrittäjyys. (31.8.2016).

Niemelä, M. (2012). Sosiaalinen media yrittäjän työkaluna - huvikäytöstä  businesstyökaluksi. (51-62). Teoksessa: Niemelä, M. (Toim.) (2012). Puheenvuoroja yrittäjyydestä, yrittäjyyden opetuksesta ja sosiaalisesta mediasta. Vaasan ammattikorkeakoulu. University of Applied Sciences. Other Publications, C 12. Vaasa. Mustasaaren Painotalo Oy. ISBN: 978-952-5784-16-9.

Suomalaisyritykset opettelevat sosiaalisen median käyttöä -pisimmällä Taloussanomat
Tekes. (2009). Sosiaalinen media uudistaa liiketoimintaa. http://www.tekes.fi/fi/community/Uutiset/404/Uutinen/1325?name=Sosiaalinen+media+uudistaa+liiketoimintaa. (30.1.2013).