Tutkimusongelma ja tutkimuskysymys

Kuva Margit Mannila
 Tutkimuskysymys

Helsingin yliopston sivustolla käsitellään tutkimusongelmaa ja tutkimuskysymystä.  Aihetta on sivuttu useaan kertaan myös tässä blogissa.  

Tutkimusongelma

Tutkimuksen lähtökohtana voi pitää tutkimusongelmaa. Sen lisäksi, että me voimme perustella, että jostain aiheesta kannattaa hankkia tietoa, meidän on kyettävä perustelemaan aiheen tutkiminen tieteellistä lähestymistapaa ja tieteellisiä menetelmiä hyväksi käyttämällä. Tutkimusongelma sisältää siten paitsi aiheen tutkimisen mielekkyyyden perustelun, myös täsmällisemmällä tasolla tutkimuskysymyksen (tai kysymyksiä), joihin tutkimuksessa haetaan vastauksia.  Tässä mielessä tutkimusongelman muotoilemisella ja sen vaatimuksella pyritään myös välttämään informaatioarvoltaan mitättömän nollatutkimuksen tuottaminen.

Tutkimusongelma  ohjaa myös sitä, suoritetaanko tutkimus kvantitatiivisin vai kvaltatiivisin menetelmien avulla. Tutkimusongelma ohjaa, millaisia kysymyksiä tutkittavalta kohteelta kysytään, jotta saadaan vastauksia nimenomaan siihen tutkimusongelmaan. Jos tutkit millaisiin tehtäviin expaattien puolisot työllistyvät kohdemaassa, ei kannata kysyä mitä mieltä puolisot ovat työolosuhteista tai millaisia töitä he haluaisivat tehdä, vaan lähteä purkamaan asiaa sitä kautta ovatko he saaneet työtä. Millaisia taustamuuttujia kannattaa sitten kysellä, joilla saattaa olla merkitystä työllistymisen kannalta, kannttaa kysellä sitten erikseen.

Usein aloitteleva opinnäytteen tekijä haluaa tutkia aihetta, joka on aivan liian laaja sellaisenaan. Aihetta täytyy rajata, sillä kaikkea ei voi saada mahtumaan yhteen tutkimukseen. (Kvali MOTV 7.11.2016.) Aloittavalla tutkijalla on usein pelko siitä, että tutkimusongelma lähestyy liian suppeasta näkökulmasta aihetta, kun asian on yleensä niin, että mitä rajatumpi aihe, sitä parempi tutkimus, sitä helpompi lähestyä aihetta ja saada työ tehtyä kohtuullisen ajan kuluessa.

Tutkimusongelman perustelu
Tutkimusongelman perustelussa voidaan lähteä periaatteessa samoista asioista kuin aiheen valinnan perusteluissa eli tutkimusongelmaa voidaan perustella ja sen muotoilua voidaan edistää viittaamalla esimerkiksi:

• tutkimuksen teoreettiseen merkitykseen
• tutkimuksen yhteiskunnalliseen tai käytännölliseen merkitykseen
• ongelman ratkaisun tai muuten tutkimustulosten tuottamaan uuteen tietoon.
  

Yleisellä tasolla tutkimusongelmaa hahmoteltaessa kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi seuraavia asioita:

• Tutkimusongelman koko: tutkimusongelma on tärkeätä asettaa kulloisenkin tutkimustavoitteen kannalta sopiviin mittasuhteisiin, jotta pystytään todella vastaamaan asetettuun kysymykseen. Proseminaari- ja pro gradu-vaiheen opinnäytteissä tutkimusongelmilla on taipumus olla huomattavasti useammin liian laajoja kuin liian suppeita.
  
• Yleisen ja erityisen välinen logiikka: tutkimusongelman tulee olla johdannainen tutkimusaiheesta, ja tutkimusongelman ratkaisu kertoo tutkimuksen lopussa jotain tutkimusaiheesta. Opiskelijoiden töissä yleinen ongelma on se, että tutkimuksessa vastataan johonkin muuhun kuin alkuperäiseen kysymykseen tai muuten liu'utaan alkuperäisestä aiheesta pois.
  
• Muutosvalmius: tutkimus ei lähde käyntiin ilman tutkimusongelmaa, mutta ensimmäinen tutkimusongelma on vain poikkeuksellisissa tapauksissa lopullinen. Koska tutkimuksen muut vaiheet ja osa-alueet, kuten aineiston hankkiminen ja tutkimusmenetelmien valinta vaikuttavat tutkimuksen käytännön toteutukseen, kannattaa olla valmis tarkastelemaan tutkimusongelmaansa myös kriittisesti ja valmiina täsmentämään ja muuttamaan sitä.
  
• Erot tutkimustyypeissä: erityisesti kvalitatiivisessa (ja induktiivisesti/aineistolähtöisesti orientoituneessa) tutkimuksessa on tyypillistä ja suotavaakin, ettei tutkimusongelmaa lyödä liian tiukasti lukkoon liian aikaisin, vaan aineiston analysoinnissakin ollaan vielä valmiita tarkentamaan ja täsmentämään tai jopa uudistamaan näkökulmaa kun taas kvantitatiivisessa (ja deduktiivisesti/teorialähtöisesti orientoituneessa) tutkimuksessa tutkimusongelman varhaiseen täsmälliseen muotoiluun täytyy kiinnittää enemmän huomiota.
  
• Ongelmien osittaminen: usein on hyödyllistä jakaa tutkimusongelma pääongelmiin ja osaongelmiin (alaongelma) täsmällisemmän kokonaisukuvan saamiseksi. Samalla saattaa hyvinkin varsinkin opinnäytteissä paljastua, että tutkimus onkin paljon laajempi kuin alussa oli oletettu. Tällöin on hyvä tehdä selväksi, mihin osaongelmiin tutkimuksessa varsinaisesti keskitytään. (Tutkimusongelma ja tutkimuskysymys. 7.11.2016)

Työsuunnitelman ja aikataulun laatiminen

Tutkimuksen tekeminen on projekti. Se alkaa ja päättyy tiettynä hetkenä ja tästä syytä sille on tarkoituksen mukaista laatia toteuttamisaikataulu. 

Työsuunnitelman ja aikataulun laatiminen ovat ensisijaisesti tutkimuksen tekoa jäsentäviä välineitä tutkijalle itselleen ja tutkimuksen ohjaajalle. Työsuunnitelmassa ja aikataulussa tutkimuksen teko jäsennetään kalenterin avulla pienemmiksi osiksi ja osatavoitteiksi siten, että tutkijalle muodostuu selkeä suunnitelma siitä, millaisten työvaiheiden kautta tutkimus etenee ja kuinka paljon aikaa kuhunkin työvaiheeseen käytetään. Työsuunnitelmaa noudattamalla tutkimus myös valmistuu aikataulun mukaisesti. (Koppa/Jyväskylän yliopisto. 7.11.2016.)

Lähteet ja lukemisto

Kajaanin ammattikorkeakoulu. Tutkimusongelmat ja - tehtävät sekä hypoteesi .  (7.11.2016). Tässä on erittäin hyvä sivusto tutkimusongelmien ja -tehtävien sekä hypoteesin muotoiluun.

Mannila, Margit. (2016). Projekti. Perheyrittäjyys. (7.11.2016).

Tutkimusongelma ja tutkimuskysymys. Helsingin yliopisto. (7.11.2016).

Tutkimusongelmat. KvaliMOTV. Menetelmäopetus. (7.11.2016).  

Tutkimuksen suunnittelu. Koppa. Jyväskylän yliopisto. (7.11.2016).