Hoivayrittäjyyden opiskelumateriaalia

 Kuvat Margit Mannila

JALOKIVET SYNTYVÄT PURISTUKSESSA - HELMET KIVUN KESKELLÄ
-Genzoo Mizuno

Hoivayrittäjyys 

Tässä tekstissä käsittelen lyhyesti mm. seuraavia aiheita: 

• Mitä hoivayrittäjyys on? 
• Hoivayrittäjyyden toimintaympäristöjä, mitä muutoksia on hoivayrittäjyyden kasvun taustalla? 
• Miksi hoivayrittäjäksi? 

Lähteet ja lukemisto ovat tämän kirjoituksen lopussa. 

Mitä hoivayrittäjyys on?  

Hoivayrittäjyydellä tarkoitetaan useimmiten käytännössä sellaista yritystoimintaa, joka kuuluu:

• sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle 
• joka käsittää eri ikä- ja väestöryhmien hoivan, huolenpidon
• hoidon määrittelyssä pääpaino on usein koti- ja päivähoidon sekä asumispalvelujen näkökulmassa 
• määrittelyssä otetaan yleensä huomioon kaikki julkisen sosiaali- ja terveystoimen ulkopuolella olevan kaupallisen pienyritystoiminnan ja yhdistyspohjainen palvelutoiminta.

Lähikäsitteet

Hoiva-alan yrittäjyydelle lähikäsitteitä ovat: 

• sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys 
• hyvinvointiyrittäjyys 
• sosiaalipalveluyrittäjyys 

Hoivamarkkinat 

Hoivamarkkinoilla tarkoitetaan sellaisten hoiva- ja terveyspalvelujen kysyntää ja tarjontaa, joiden tarkoituksena on helpottaa yksilöiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä. 

Hoiva –käsitteen määrittelyssä on huomioitava se kulttuurinen konteksti, jossa toimitaan. Suomalaisessa yhteiskunnassa hoiva-käsite liittyy sekä yksityiseen että julkiseen toimintaan. Pohjoismaisessa tutkimuksessa hoivayrittäjyys mielletään eurooppalaisia maita enemmän ammatillisena auttamisena ja välittämisenä. (Anttonen 1997; Henriksson 1998 ref. Rissanen & Sinkkonen 2004b, 12-13; Byckling 2003, 248.) 

Rissasen & Sinkkosen (2004a, 6) mukaan hoivayrittäjyys tarkoittaa sosiaali- ja terveysalalla yritystoimintaa, joka käsittää eri ikä- ja väestöryhmien hoivan, huolenpidon ja hoidon. Tätä määritelmää käytetään usein virallisissa yhteyksissä (ks. edellä).

Kun hoivayrittäjyyttä tarkastellaan on hyvä huomioida mm. yrityksen muoto, laajuus, toiminnan sisältö ja asiakasryhmien vaihtelevuus. 

Hoivayrittäjä käsitteeseen liittyy semanttinen ristiriitaisuus, koska hoiva voidaan liittää alisteiseen huolenpitosuhteeseen. Esimerkiksi vanhusten hoivapalvelujen käyttäjät eivät ole läheskään aina itse kekeneviä omaan tahtotilaan.

Toisaalta samanaikaisesti hoiva-asiakkaana oleminen liittyy yritystoimintaan, ja näin ollen asiakkaalta edellytetään aktiivista roolia toimijana. (Rissanen 1999, 36.) 

Hoivapalvelut 

Yleisellä tasolla: 

• asumispalvelut 
• vanhustenhuolto 
• päihdehuolto 
• lasten päivähoito 
• vammaisuuden perusteella järjestettävät palvelut ja tukitoimet 
• muu sosiaalityö. 

=> ominaista näille on se, että ne eivät sisällä tahdonvastaisia toimenpiteitä tai informaalista hoivaa. Ne ovat luonteeltaan palveluita, jotka perustuvat vapaaehtoisuuteen ja palveluiden tarjoajan ja asiakkaan väliseen vuorovaikutukseen. (Sipilä, Ketola, Kröger & Rauhala 1996 ref. Kautto, Häkkinen, Laine, Parkkinen, Parpo, Tuukkanen, Vaarama, Vihriälä & Volk 2006, 18.) 

Valtaosa hyvinvoinnin tukipalveluista on kotona asumista tukevia palveluja: siivous-, kuljetus- ja kiinteistöpalvelut vanhuksille ja kotona asuville vammaisille tai sairauden takia palveluja tarvitseville. 

Mitä yhteiskunnallisia muutoksia on hoivayrittäjyyden kasvun taustalla? 

kuntien muuttuvat palvelutarpeet - alueellinen keskittyminen, johon liittyy myös: 

• potentiaalisten omaishoitajien muuttaminen kaupunkeihin 
• väestön vanheneminen - ikärakenne muuttuu erityishoitoa tarvitsevien henkilöiden määrän kasvu
• huoli palvelujen turvaamisesta maaseudulla myös tulevaisuudessa 
• henkilöiden tyytymättömyys palkkatyöhön 
• arvo- ja ideologiaperusta muuttuu 
• hyvinvointivaltion paineiden kasvu 
• globalisaatio sote-uudistuksen vaikutus=> tulevaisuus näyttää, millaisia vaikutuksia 

Kuntien tukipalvelujen rakenne muuttuu 

• tukipalvelujen kysyntä on kasvussa, koska: => kunnat ovat vähentäneet vanhusten laitospaikkoja - Kunnat eivät enää juuri itse tuota kotona asumista tukevia palveluja, joten ne jäävät yksityisen sektorin vastuulle. 
• vanhukset haluavat itse asua kotonaan mahdollisimman pitkään

Mitä sote-uudistus tarkoittaa käytännössä alan yrittäjille, on vielä arvoitus.

Miksi hoivayrittäjäksi? 

Miksi sairaanhoitaja ryhtyy yrittäjäksi? Yrittäjäksi ryhtymiseen houkuttelee työn itsenäisyys ja vapaus sekä mahdollisuus toteuttaa työtään haluamallaan tavalla. 

Tutkimusten mukaan yrittäjäksi ryhtymisen taustalla on mm. seuraavia tekijöitä:

(vetotekijät) 

• myönteinen asenne 
• aloitekyky 
• työhalu 
• määrätietoisuus 
• vastuun kantaminen 
• halu menestyä 
• luovuus 
• aktiivisuus 
• kekseliäisyys (ks. esim. Partinen 2006, 9). 

Yrittäjänä toimiessa työn mielekkyys kasvaa: kokee tekevänsä arvokasta ja hyödyllistä työtä.

Motivaatio työhön hyvä samoin työssä jaksaminen hyvä.

Lisäksi yrittäjäksi ryhtymiseen houkuttelee työn itsenäisyys ja vapaus sekä mahdollisuus toteuttaa työtään haluamallaan tavalla.

Työn epäkohtia, jotka edistävät yrittäjyyttä eli työntötekijät: 

• kiire 
• työn paljous 
• rooliristiriidat 
• vuorovaikutuksen ongelmat 
• itsemääräämisen puute 
• vähäiset vaikuttamismahdollisuudet 
• huonot työajat (esim. Sankelo & Åkerblad 2009, 27–28.) 

Haasteita menestymiseen 

• tulostavoitteiden asettaminen
• ammattityön korostaminen yrittäjyyden kustannuksella (liian korkea laatu- asiakas ei välttämättä ole valmis maksamaan ylilaadusta) ennakoimattomuus (lainsäädäntö) 
• asiakkaiden maksuhaluttomuus tai maksukyvyn puute 
• paikalliset markkinat markkinat kehittymättömiä 
• yhteistyökulttuuri kehittymässä kuntasektorin ja muiden yrittäjien kanssa -> suunta kohti verkostomaista yhteistyötä

Yrityksen käynnistämisen alkutaival ei ole sosiaali- ja hoiva-alalla se kaikista helpoin. Alalla on huomattava määrä säätelyä. Lisäksi yrittäjyyteen liittyy hyvin usein pettymys siihen, että asiakkaita ei tulekaan automaattisesti vaan palveluja pitää myydä aktiivisesti. 

Kuka hoivaryittäjäksi? 

Osassa hyvinvointipalveluja työntekijöiltä vaaditaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammatillinen pätevyys. Hyvinvoinnin tukipalvelujen tuottamisessa ei vaadita sosiaali- ja terveydenhuollon pätevyyttä. 

Millainen hoiva-alan yrittäjä on?

Tyypillisesti hoiva-alan yritykset ovat naisten perustamia ja omistamia: 

• naisyrittäjyys 
• pienyrityksiä, joissa on 1-9 työntekijää
• pieni liikevaihto
• yhtiömuoto toiminimi, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö 
• kokonaisvaltaisten hoivapalvelujen tuottaminen 
• korkea eettisyyden ja ammattilaisuuden vaatimus 
• menestystekijöinä: joustavuus, kustannustietoisuus, palvelualttius, asikaslähtöisyys.

Kehitystrendejä alan toimijoiden tulevaisuus on valoisa, mikäli löydetään toimivat markkinat kysyntä kasvaa yritysrakenne monipuolistuu markkinat kasvavat valtakunnalliset ja ylikansalliset yritykset lisääntyvät tuotteistaminen yleistyy laatutyön merkitys kasvaa kilpailu kiristyy vientikelpoisia toimintakonsepteja ?

 Eettiset kysymykset, jotka nousevat esiin

- saako hoivayritys tuottaa? 

- saako toisen terveydellä tehdä liikevoittoa?

- mitä tarkoittaa säästö/säästäminen hoiva-alalla? 

Haastavia kysymyksiä toiminnan ollessa käynnissä

Kannattavuus - kuinka pysyä toimintakykyisenä ja kilpailukykyisenä? 

- kuinka laskea kannattavuus?
- hinnoittelun haasteet säädellyssä palveluliiketoiminnassa

- kuinka huomioida liiketoiminnassa asiakkaiden määräaikaisuus?

Reunaehtoja hinnoitteluun tuovat esim. palvelusetelin käyttäjille. http://stm.fi/palveluseteli (20.3.2017).

http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/hallinto-jarjestaminen-tuottaminen/palveluseteli/Sivut/default.aspx. (20.3.2017).

Lähteitä ja lukemistoa

ETENE. http://www.etene.fi/fi (20.3.2017)

Hyrrät. Hyvinvointialalle reittejä yrittäjyyteen. (20.3.2017).

Laitinen Sari, (2008). TAPAUSTUTKIMUS HOIVAYRITTÄJISTÄ, YRITYSTEN TOIMINNAN ESTEISTÄ JA KEHITTÄMISTARPEISTA SISÄ-SAVOSSA. ProGradu. Kauppatieteiden laitos Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Kuopion yliopisto. Toukokuu 2008. (PDF)

Mannila, Margit. (2014). Hilma-hankintailmoitukset. Perheyrittäjyys. (20.3.2017).

Mannila, Margit (2012). Hoivaryittäjyys. Perheyrittäjyys. Tässä tekstissä on perusasiaa hoivayritäjyydestä. Linkkejä myös opinnäytetöihin. (20.3.2017).

Mannila, Margit. (2014). Kunta-alan rakennemuutos ja hoivayrittäjyys. Perheyrittäjyys. Tekstissä käsitellään kunta-alan rakennumuutosta ja hieman sitä, miksi hoiva-alan yrittäjiksi ryhdytään. (20.3.2017). 

Mannila, Margit. (2016). Linkkikooste yrittämisen oppimisen tueksi. Perheyrittäjyys. Laaja materiaalipaketti yrittäjyydestä. Sisältää asiaa hinnoittelusta, markkinoinnista, taloudesta ja kaikesta yrittäjyyteen liittyvästä. (27.3.2017).

Mannila, Margit. (2013). Pelastussuunnitelma. Perheyrittäjyys. Pelastussuunnitelman määrittelee Pelastuslain 379/2011 18 § (27.3.2017).

18 §

Poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa

Sairaaloissa, vanhainkodeissa ja muussa laitoshuollossa, suljetuissa rangaistuslaitoksissa ja muissa näihin verrattavissa kohteissa (hoitolaitokset) sekä asumisyksikön muotoon järjestetyissä palvelu- ja tukiasunnoissa ja muissa näihin verrattavissa asuinrakennuksissa ja tiloissa, joissa asuvien toimintakyky on tavanomaista huonompi (palvelu- ja tukiasuminen), toiminnanharjoittajan on etukäteen laadituin selvityksin ja suunnitelmin ja niiden perusteella toteutetuin toimenpitein huolehdittava, että asukkaat ja hoidettavat henkilöt voivat poistua turvallisesti tulipalossa tai muussa vaaratilanteessa itsenäisesti tai avustettuina.

Edellä 1 momentin mukaisella toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan hoitolaitoksen ylläpidosta ja palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä huolehtivaa kuntaa ja muuta julkisoikeudellista yhteisöä. Toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan myös yritystä ja muuta yhteisöä, joka kunnan tai muun julkisoikeudellisen yhteisön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella tai muutoin vastaa tai huolehtii hoitolaitoksen ylläpidosta tai palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä (Finlex 20.3.2017)(20.3.2017). 

Mannila, Margit. (2016). Saattohoito. Perheyrittäjyys. Tekstissä tarkastellaan saattohoitoa ja kuinka saattohoitoon keskittyvän hoiva-alan yrityksen voisi perustaa.  (20.3.2017).

Mannila, Margit. (2014). Työosuuskunta. Perheyrittäjyys. Työosuuskunnan kautta voi kokeilla miltä yrittäjyys tuntuu uravaihtoehtona. (20.3.2017).

Mannila, Margit. (2014). Yrityksen perustajan muistilistaa. Perheyrittäjyys. Mitä asioita yrittäjän kannattaa ottaa huomioon yritystä perustettaessa. (20.3.2017).

Mannila, Margit. (2012). Yksityinen terveydenhuolto lainsäädäntönäkökulmasta. Perheyrittäjyys. (20.3.2017).

Mannila, Margit. (2015). Yritysoikeus. Perheyrittäjyys. Yritystoimintaan liittyvää lainsäädäntöä. Mm. yhtiömuotoihin liittyvä lainsäädäntö. (27.3.2017).

Mannila, Margit. (2012). Yritysoikeus. Perheyrittäjyys. Yritysoikeuden jako suomalaisessa oikeusjärjestelmässä. (20.3.2017).

MTK: Mitä hoiva-alan yrittäjyydellä tarkoitetaan? http://www.mtk.fi/maaseutu/maaseutuyrittajyys/hoivayrittajaksi/hoivayrittajyys/fi_FI/mika_hoiva_alan_yrittajyys/ (luettu 8.6.2012). 

Peltomaa & Grönvall (2006). Sairaanhoitaja yrittäjänä. Suomen sairaanhoitajaliitto ry.


YritysSuomi. Ammattipätevyydet eli Suomen säädellyt ammatit. (20.3.2017).

YritysSuomi. Sosiaali- ja terveyspalvelut. (20.3.2017).

Yrittäjätarinoita sosiaali- ja terveys-alalla
Carelina: Miten minusta tuli sote-alan yrittäjä. Sini Havukaisen yrittäjätarina. (20.3.2017).

Hoiva Villa. Nina Marttiini. (20.3.2017).

Yrittäjänä sosiaali- ja terveysalalla Laura Merivirta/ Neuvola Nuppu. (20.3.2017).

(Jos haluat, että linkkaan yrityksesi tähän, ota yhteyttä laittamalla kommentti tämän blogin kommenttikenttään.)

(Edit .)