Henkilöoikeus

 Kuvat Margit Mannila

2 Henkilöoikeus

 Peruskäsiteet
 Oikeussuhde ja oikeussubjekti
oikeussuhde - oikeusnormein säänelty henkilöiden välinen  suhde
oikeussubjekti- oikeudellisesti säännellyn suhteen osapuolina olevat tahot (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 58;   Ks. myös Perusasioita oikeustieteestä 24.5.2017).

Oikeuskelpoisuus - henkilön kyky esiintyä itsenäisenä oikeussubjektina. Oikeushenkilöllä voi olla sekä oikeuksia että velvollisuuksia.  (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 59.)

 
Oikeussubjektien jaottelu (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 59.)

Oikeustoimi on tahdonilmaisu, jolla oikeuksia puretaa, muutetaan tai kumotaan
Oikeustoimi  voi olla 

• yksipuolinen, esim. testamentti
• kaksipuolinen, esim. sopimus
• vapaamuotoinen, esim. irtaimen kauppa
• määrämuotoinen esim. kiinteistön kauppa
• vastikkeellinen, esim. vuokrasopimus
• vastikkeeton, esim. esinelaina
• nimenomainen, esim. KY:n yhtiösopimus
• hiljainen eli konkludenttinen, jossa kaksi luonnollista henkilöä ryhtyy yhtiömiehinä harjoittamaan liiketoimintaa yhtiösopimusta tekemättä
• elävien kesken tehty, esim. avioehto
• kuoleman varalta tehty, esim. testamentti
  (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 60.)

Kuvan lähde tästä linkistä.  (24.5.2017).

Oikeudellinen toimintakyky 

Henkilön mahdollisuutta tehdä asioita, joilla on oikeudellista merkitystä. Toimintakelpoisuus ja oikeudellinen vastuunalaisuus luetaan tähän.

 

Toimintakelpoisuus

Oikeussubjektin kelpoisuutta tehdä itsenäisesti oikeustoimia, kuten sopimuksia, esim. kiinteän omaisuuden ostamisesta tai myymisestä. Luonnollinen henkilö saavuttaa toimintakelpoisuuden, kun hän tulee täysi-ikäiseksi eli täyttää 18  vuotta. Toimintakelpoisuus puuttuu vajaavaltaisilta eli alle 18-vuotiailta ja vajaavaltaiksiksi julistetuilta. Oikeushenkilöltä puuttuu toimintakelpoisuus, ellei sillä ole lain tai sen sääntöjken mukaista nimenkirjoitukseen oikeutettua hallitusta. Esimerkiksi osakeyhtiö on tällaisessa tapauksessa asetettava selvitystilaan.  (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 61-62.)

 

Oikeudellinen vastuunalaisuus 

Luonnollisen henkilön vastuunalaisuus jaetaan siviilioikeudelliseen ja rikosoikeudelliseen vastuunalaisuuteen. 

Siviilioikeudellinen vastuunalaisuus merkitsee vahingonkorvausvelvollisuutta toiselle aiheutetusta vahingosta. Tälle vahingonkorvausvastuulle ei ole suomalaisessa oikeusjärjestyksessämme ole asetettu alaikärajaa.  Rikosoikeudellinen vastuunalaisuus eli rikoskelpoisuus alkaa 15  vuoden iässä. Alle 15 -vuotiasta ei voida syyttää eikä rangaista rikoksesta. Alle 15-vuotiaaseen kohdistetaan lastensuojelutoimenpiteitä. 

Oikeushenkilöt kantavat siviilioikeudellisen vastuun nimissä tehdyistä ulkopuolisille vahinkoa aiheuttavista toimista. Rikosoikeudellinen vastuu tulee oikeushenkilöllä kysymykseen sellaisissa rikoksissa, joista on määrätty yhteisösakko.
(Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 63.)

    

Edustus

• Oikeustoimia tehtäessä on kyse tahdon ilmaisemisesta
• Luonnollinen henkilö voi ilmaista tahtonsa joko itse tai edustajan välityksellä
• Edustus voi perustua lakiin tai luonnollisen henkilön antamaan tahdonilmaisuun eli valtuutukseen.
• Vajaavaltaisen henkilön puolesta toimii edunvalvoja 
• Alaikäisen lakimääräisinä edunvalvojina toimivat hänen vanhempansa. 
• Täysi-ikäiselle henkilölle edunvalvojan määrää oikeusviranomainen: maistraatti tai tuomioistuin.
• Oikeushenkilö toimii aina edustajan välityksellä. Edustajan asema voi perustua lakiin, organisaation sääntöihin tai valtuutukseen. (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 63-64.)

Valtuutus

• Yksipuolinen oikeustoimi, jossa päämies tai valtuuttaja oikeuttaa edustajan tai valtuutetun toimimaan nimissään ja puolestaan joissakin asiassa tai asioissa (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 65.)
• Lähtökohtana tarkastelussa on  lähtökohtana valtuutetun edustusvalta eli kelpoisuus, josta käy ilmi, mitä valtuutettu voi sitovasti tehdä päämiehen puolesta
• Valtuutetun kelpoisuus ilmenee valtakirjasta tai suoraan kolmannelle osoitetusta valtuutuksesta.
• Jos valtuutettu ylittää valtakirjasta tai muusta valtuutuksesta ilmenevän kelpoisuutensa, oikeustoimi ei sido päämiestä, vaikka kolmas olisi vilpittömässä mielessä. Kolmannella on tietynasteinen selonottovelvollisuus valtuutuksen olemassolosta. Jos valtuutettu ylittää kelposuutensa, oikeustoimi sitoo kuitenkin päämiestä, jos tämä
  1. hyväksyy oikeustoimen jälikäteen
  2. käyttää hyväkseen oikeustoimiesta saatavan hyödyn (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 65; Virutaalilakimies. 29.5.2017.)

Valtuutetun toimivalta
Päämiehen ja valtuutelun välisessä suhteessa määritellään usein valtuutetulle toimiohjeita, jotka voivat rajoittaa valtuutuksen mukaista kelpoisuutta. Toimintaohjeet määrittävät valtuutetun toimivallan. Jos valtuutettu toimii vastoin päämiehen antamia toimiohjeita hän ylittää toimivaltansa.(Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 66-67.)

Vahingonkorvausvastuu
Päämiehen antamat toimintaohjeet velvoittavat valtuutettua. Mikäli valtuutettu toimii vastoin saamiaan ohjeita ja ylittää toimivaltansa, hän vastaa vahingosta, jonka hän on menettelyllään aiheuttanut päämiehelle. Valtuutettu voi joutua korvausvastuuseen myös kolmatta kohtaan. (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 68.)
Ks. myös Laki24.fi  valtuutuksen sitovuudesta (29.5.2017) valtuutetun ylittäessä toimivaltansa.

Valtuutusmuodot
1. Valtakirjavaltuutus
- Avoin asianajovaltakirja: valtuutus on asiakirjan haltijalla
- Jos valtakirja on annettu nimetylle henkilölle, se ei ole siirtokelpoinen. Valtuutus on henkilökohtainen eikä sen nojalla voi toimia kukaan toinen.
2. Asemavaltuutus
3. Toleranssi- eli sallimisvaltuutus
4. Tilanne- eli kombinaatiovaltuutus
5. Toimeksiantovaltuutus
(Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 68-70.)

Valtuutuksen lakkaaminen

• valtuutus voidaan antaa määräajaksi tai tiettyjen toimien suorittamista varten => valtuutus lakkaa ilman erillistä irtisanomista, kun määräaika on kulunut umpeen tai oikeustoimet suoritettu
• useimmiten valtuutus päätty päämiehen toimittamaan valtuutuksen peruuttamiseen. Valtuutus on peruutettava samalla tai muutoin yhtä tehokkaalla tavalla kuin se on perustettu. 
• asemaveltuutus peruutetaan poistamalla valtuutettu siitä asemasta, johon hänen valtuutuksensa perustuu
• sallimisperusteinen valtuutus peruutetaan ilmoittamalla asiasta sille, jonka kanssa valtuutetun on sallittu tehdä päämiestä sitovia oikeustoimia
• tilannevaltuutus on tilanne- tai tapauskohtainen, ettei sen  peruuttamiselle ole tarvetta. Kun tilanne, johon valtuutus on perustunut päättyy, voidaan katsoa että myös siihen perustuva valtuutus on päättynyt
• toimeksiantovaltuutus peruutetaan ilmoittamalle valtuutetulle peruuttamisesta
• jos valtuutus perustuu valtakirjaan, se on peruuttamisen yhteydessä otettava valtuuteltulta pois. Valtuutettu on velvollinen palauttamaan valtakirjan päämiehen pyynnöstä.
  (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 70.)

Prokura
Kaupparekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja voi valtuuttaa määrätyn henkilön kirjoittamaan yhtiön toiminimen ja edustamaan yhtiötä kaikessa sen liiketoiminnassa. Tällaista henkilöä kutsutaan prokuristiksi. Prokura voidaan antaa yhteisprokurana usealle henkilölle siten että he voivat käyttää sitä ainoastaan yhdessä. (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 71.) Katso myös PRH Prokura (29.5.2017)

Kun prokuristi kurjoittaa toiminimen, on hänen osoitettava asemansa sitä osoittavalla lisäkyksenä, kuten  merkinnällä "prokuristina", "per procuram", "p.p" tai muulla vastaavalla tavalla (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 70).  Asianajaja Jari Sotka (2013) kirjoittaa, että sopimuskumppanin edustajan edustamisoikeus on aiheellista varmentaa tarvittaessa kaupparekisteriotteesta, koska edustajan kelpoisuuden puuttuminen saattaa johtaa siihen, ettei tehty sopimus sido yhtiötä. Myös edustusoikeuden rajoitukset voi olla hyvä selvittää. On syytä huomata, että toimitusjohtaja ei voi tehdä sitovaa sopimusta yhtiön juoksevan hallinnon alaan kuulumattomassa sopimuksessa ilman hallituksen päätöstä tai valtuutusta. (29.5.2017.)

Edunvalvonta
Edunvalvontaoikeudessa käsitellään holhoukseen ja huoltoon liittyviä säädöksiä.
Maistraatti (29.5.2017).

Alaikäisten holhous ja huolto
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (8.4.1983/361). (29.5.2017). (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 72.)

Holhoustoimi ja holhousviranoimainen
Holhoustoimen tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi voi itse pitää huolta talodellisista asioistaan. Laki holhoustoimesta (1.4.1999/442) (29.5.2017). (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 72.)

Lait
Laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007. Finlex. (30.5.2017).

Laki holhoustoimiesta 422/1999.  Finlex. (30.5.2017).

Edunvalvonnasta

Edunvalvontalausunto on tyyppitilanteessa lasusunto yksilön edunvalvonnan tarpeesta. Tällaisessa lausunnossa tulisi Saarenpään (2013/2012, 41) mukaan olla seuraavat kymmenen osiota: 



 Lähde Saarenpää (2013/2012). Edunvalvontaoikeudesta. (30.5.2017).

Edunvalvojan ja päämiehen asema edunvalvonnassa (29.5.2017).

Edunvalvojan määrääminen (29.5.2017).

Edunvalvojan toimintakelpoisuuden rajoittaminen (29.5.2017).

Saarenpää, Ahti. (2013/2012). Edunvalvontaoikeudesta. (3.12.2019). Kannattaa tutustua tähän materiaaliin, siinä on asiaa kaikista edunvalvonnan osa-alueista.

Vajaavaltainen
Vajaavaltaiseksi julistaminen (29.5.2017).

Edunvalvojan tehtävät (29.5.2017).
Omaisuuden hoitaminen
- Alaikäisen lapsen omaisuuden hoitaminen. maistraatti.fi (PDF) (30.5.2017)
Omaisuusluettelon laatiminen ja tilivelvollisuus
- Edunvalvonnan toiminnan valvominen. maistraatti.fi (30.5.2017)

Eturistiriita (ks. Saarenpää 2013/2012)
Vahingonkorvausvelvollisuus
Holhousviranomaisen lupaa edellyttävät toimenpiteet
- Miten menettelen - Maistraatin luvan hakeminen (30.5.2017). 

Edunvalvojan kulukorvaus ja palkkio
- Edunvalvojan oikeus palkkioon oikeus.fi (30.5.2017).
- Edunvalvojan palkkio [PDF]Edunvalvontapalkkion periminen, suositus 10.6.2015 (30.5.2017).
 
Edunvalvojan tehtävän päättyminen

Edunvalvontavaltuutus (30.5.2017).
- Edunvalvontavaltuutus on tehtävä kirjallisesti  (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 79.)

Edunvalvontavaltuutuksen sisältö ja voimaantulo Ks. Laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007. Finlex. (30.5.2017).

Valtuutettuun kohdistuva valvonta (30.5.2017).

Perus- ja ihmisoikeudet
Perusoikeudet ovat yksilölle kuuluvia oikeuksia, jotka ovat turvattu kansallisessa perustuslaissa

Suomen perustuslaki 731/1999  (30.5.2017). Perustuslaki on säädettävien lakien ja julkisen vallankäytön kulmakivi. Maassamme lakien perustuslainukaisuutta kontrolloi eduskunnan perustuslakivaliokunta. Vastaavasti ihmisoikeuksilla tarkoitetaan kansainvälisillä sopimuksilla yksilölle turvattuja merkittäviä oikeuksia. Suomea velvoittavia ihmissoikeussopimuksia ovat mm. YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (KP-sopimus) (3.12.2019) YK:n ihmisoikeussopimukset (3.12.2019) sekä Euroopan ihmisoikeussopimus (EIS) Ks. myös tästä linkistä sopimusluettelo (3.12.2019). (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 80-83.)

Suomen perustuslain 2. luvun mukaan perusoikeutemme ovat
6 § Yhdenvertaisuus
7 § Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vaputeen ja koskemattomuuteen
8 § Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate
9 § Liikkumisvapaus
10 § Yksityiselämän suoja
11 § Uskonnon ja omantunnon vapaus
12 § Sananvapaus ja julkisuus
13 § Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
14 § Vaali- ja osallistumisvapaus
15 § Omaisuuden suoja
16 § Sivistykselliset oikeudet
17 § Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
18 § Oikeus työhön ja elinkeinonvapaus
19 § Oikeus sosiaaliturvaan
20 § Vastuu ympäristöstä
21 § Oikeusturva
22 § Perusoikeuksien turvaaminen
23 § Perusoikeudet poikkeustiloissa


Tietosuoja ja asiakirjajulkisuus 

Henkilötietojen suoja
Henkilötietolaki 523/1999. Finlex. (30.5.2017).Henkilötietolain tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia henkilötietojen käsittelyssä.  Se määrittää henkilötietojen käsittelyä koskevat yleiset periaatteet. Lisäksi se sisältää säännöksiä mm. arkaluonteisista tiedoista ja henkilötunnuksesta, rekisteröidyn oikeuksista sekä tietoturvallisuudesta ja tietojen säilytyksestä. Lain ydinsisältö voidaan tiivistää kolmeen kohtaan:

1. Henkilöistä ei pidä kerätä muita kuin käyttötarkoitukseen nähden tarpeellisia tietoja.
2. Tietoja saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon ne on kerätty.
3. Tietoja ei saa säilyttää pidempään kuin on tarpeen. (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 89. Henkilötietolaki 30.5.2017. )

 Käyttötarkoitussidonnaisuus. Tietosuojavaltuutetun toimisto. (3.12.2019.)

Henkilötietojen käsittely. (3.12.2019).

Tietosuojaperiaatteet Tietosuojavaltuutetun toimisto. (3.12.2019).

Milloin henkilötietoja saa käsitellä? Tietosuojavaltuutetun toimisto. (3.12.2019).

Asiakirjajulkisuus (tätä käsitellään myös hallinto-oikeuden osuudessa)

Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999. Finlex. (3.12.2019).

Perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen hallussa olevat tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Julkisuuden rajoituksen on täytettävä kolme edellytystä:

1. Rajoituksen tulee perustua välttämättömiin syihin.
2. Rajoituksesta on säädettävä laintasoisella säännöksellä.
3. Rajoittavan säännöksen tulee olla sellainen, jolla julkisuutta rajoitetaan erikseen. (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 97.)

Oikeudenkäynnin  eli käsittelyn julkisuus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka kuuluu PL 21.2 §:ssä lueteltuihin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeisiin. (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 98.)

Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa 381/2007. Finlex. (30.5.2017).

Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa 370/2007. Finlex. (30.5.2017). 

Oikeudenkäynnin julkisuus. Komiteamietintö 2002. (30.5.2017).

Lähteet ja lukemisto

Edunvalvonta kun asioistaan ei voi enää huolehtia itse. (29.5.2017).

Edunvalvonnan käsikirja. Oikeusministeriö. (29.5.2017). 

Edunvalvonnan tarpeen selvittäminen, edunvalvojan määrääminen ja edunvalvojan tehtävän päättyminen. Maistaraatti.fi. (29.5.2017).

Eduskunnan oikeusasiamies. (22.9.2017).

Heikkinen, Pekka. (2008). Tietosuoja kirjastoissa. Kansalliskirjasto. (30.5.2017).

Oikeudenkäynnin julkisuus. Komiteamietintö 2002. (3.12.2019).

Oikeustieteen termitietokanta. Sanoma Pro. (24.5.2017).

Perusasioita oikeustieteestä. Helsingin yliopisto. Avoin yliopisto. (24.5.2017).

Timo Karttunen, Hanna Laasanen, Liisa Sippel, Tero Uitto ja Marjo Valtonen (2015). Juridiikan perusteet. WSOY.  5. painos.

Mannila, Margit . (2015). Yritysoikeus. Perheyrittäjyys. (16.5.2017).

Prokuran antaminen ja prokuristit. PRH. (29.5.2017).

Saarenpää, Ahti.  (2013/2012). Edunvalvontaoikeudesta.  (30.5.2017).

Saarenpää Ahti . Henkilö- ja persoonallisuusoikeus. (3.12.2019)

Sotka, Jari (2013). Kenellä on oikeus tehdä sopimus yrityksen puolesta? Asianajotoimisto Jari Sotka.

Valtuutus. Vero.fi. (3.12.2019).

Yleinen edunvalvonta. Oikeus.fi. (29.5.2017).

Edit 
29.9.2020

3.12.2019
22.9.2017.

Auta minua pitämään sivusto ajan tasalla. Jos huomaat, jonkun linkkaamisen arvoisen sivuston tai huomaat, että joku linkki ei toimi, laita viesti kommenttikenttään. Viestiäsi ei julkaista, jos kiellät sen julkaisemisen.