Oikeuden olemuksesta

 Kuvat Margit Mannila

Yksityisokeus ja oikeudenalajaottelu

Varallisuusoikeus- Yksityisten intressien oikeussuhteiden sääntely

Velvoiteoikeus (kahdenväliset)
- Suhde
- Sopimusoikeus. vahingonkorvausoikeus ja perusteettoman edun palautus

Esineoikeus (sivullissuhteet)
- Esine
- Esineen kauppa, vakuudet, insolvenssioikeus

Yritysoikeus 
- Elinkeinotoiminnan sääntely

Kauppaoikeus
- Toiminta
- Yhtiöoikeus, immateriaalioikeus, kuluttajansuoja- ja markkinaoikeus, kv. kauppaoikeus, kilpailuoikeus

Lisäksi
- Työoikeus
- Perhe- ja jäämistöoikeus. (Lindroos 2019.)

1 Oikeuden olemuksesta

Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen (2015, 25) vertaavat oikeussäännöksiä liikennesääntöihin. Oikeussäännöksillä ohjataan ihmisten toimintaa lainsääntäjän toivomaan suuntaan, asettamalla vaatimuksia siitä, miten eri tilanteissa tulee käyttäytyä.

Kirjoittajat toteavat mm.
  • rikosoikeuden säännöksillä pyritään turvaamaan kansalaisten henkeä ja ruumiillista koskemattomuutta. 
  • työoikeuden tavoitteena on työrauhan turvaaminen ja työntekijän suojaaminen työnantajan mielivallalta. Tässä on kysymyksessä ns. heikomman osapuolen suojaaminen.  
  • kuluttajalainsäädännössä pyritään suojaamaan kuluttajaa kohtuuttomilta kauppaehdoilta, tässäkin on kysymys heikomman osapuolen suojaamisesta.
  • vero-oikeuden veronkantoa koskevien säädösten tehtätävänä on kerätä varoja yhteiskunnallisten palvelujen, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon, turvaamisesta kansalaisille. (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 25.)


Oikeusvaltio ja valtiollinen vallankäyttö

Oikeusvaltion  keskeisiä tunnusmerkkejä ovat hallinnon lainalaisuus ja yksilön perusoikeuksien suoja. Lainalaisuusperiaatteen tarkoituksena on suojata yksityisten asemaa hallinnollisessa vallankäytössä.
Julkisen hallinnon elimet ovat tämän periaatteen mukaan toiminnassaan sidottuja lainsäädäntöön:
  1. viranomainen voi antaa ratkaisuja vain sellaisessa asiassa, joka lain mukaan kuuluu sen toimivaltaan
  2. toimivaltaisen viraomaisen ratkaisun on oltava lainmukainen.
Perustuslaissa (11.6.1999/731) todetaan, että julkisen vallankäytön tulee perustua lakiin ja että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.  Suomessa keskeiset valtiosääntöön liittyvät  säännökset ovat perustuslaissa.
 Lakien säätäminen on valtiovallan tehtävä, se kuuluu maassamme eduskunnalle. Ylin valtiovalta kuuluu kansalle, jota valtiopäiville kokoontuva eduskunta edustaa. Toimeenpanovallan sijaan Suomen perustuslaissa puhutaan hallitusvallasta. Hallitusvaltaa käyttävät presidentti ja valtioneuvosto, joka panee täytäntöön persidentin päätökset.

Suveneeri valtio = Valtio, jolla on oma ihmisten asuttama alue, jolla valtion omat elimet käyttävät valtaa.  
Valtiosääntö - valtiojärjestystä määrittävät normit.  (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 25-27.) 

Suomen perustuslain keskeisenä perusperiaatteena on 1700-luvulla eläneen ranskalaisen valistuskirjailijan Montesquieun oppi vallan kolmijaosta. Valta on jaettu lakia säätävään ja päätökset toimeenpanevaan valtaan sekä riippumattomaan tuomiovaltaan. Suomessa, toisin kuin useimmissa muissa länsimaisissa demokratioissa, presidentillä on valtaa näihin kaikkiin kolmeen instituutioon nähden. (Yhteiskuntatieto.) 

Vallan kolmijako-oppi tarkoittaa Montesquieun mukaan, että vallan väärinkäytön estämiseksi lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan. Kolmijako-oppi on esitelty Montesquieun pääteoksessa Lakien henki. Samaa olivat aiemmin jo hahmotelleet Niccolò Machiavelli, John Locke ja James Harrington. Montesquieun Ranskan monarkiaa arvostelevat kirjoitukset ovat kuitenkin tärkeimpiä oppia määritteleviä töitä. (Wikipedia 18.5.2017.)



 Kuvan lähde Porin sivistyskeskus (18.5.2017).

TalousSanomien (2011) haastattelema Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen sanoo, että Suomessa pitäisi omaksua eurooppalainen tuomari-ideologia, joka korostaa voimakkaasti tuomarien riippumattomuutta. Viljasen mukaan tuomareiden sivutoimet eduskunnan asiantuntijoina ja korkeimman oikeuden jäsenten välimiestehtävät ovat tässä suhteessa ongelmallisia.Vallan kolmijaon periaate on kirjattu Suomen perustuslakiin vuonna 1919.

Lakien säätäminen


Valtaosa laeista syntyy hallituksen esityksistä, joita annetaan vuosittain noin 250. Useimpien esitysten käsittely kestää 2–4 kuukautta, mutta suuriin lakihankkeisiin voi kulua vuosia. Vaalikauden päättyessä käsittelemättä olevat hallituksen esitykset ja lakialoitteet raukeavat. (​Eduskunta säätää lait - lainvalmistelun vaiheet.18.5.2017.)

Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen (2015, 28-29.) toteavat, että säädetty oikeus puoltaa vallitsevia valtasuhteita, jotka ovat alistettujen ryhmien intressien vastaisia. Tämä johtuu oikeussääntöjen asettamisprosessista. Kirjoittajat huomauttavat, että pelkkä poliittinen tahto ei deomokraattisessa järjestelmässä ole käytännössä ainoa lainsäädäntöön vaikuttava seikka, vaan mukana ovat myös yhteiset intressit, jotka tekevät ainakin jotkin oikeussäädökset kaikkien kannalta järkeviksi ja oikeusfilosofien peräämän yhteisen hyvän mukaisiksi. Esimerkkinä kansalaisen turvallisuuteen liittyvät säädökset, kuten ruumiillinen koskemattomuus. 
 
Oikeusjärjestelmien kehitys
Oikeustieteen historia ulottuu kauas. Oppiaineen perustivat roomalaiset juristit ajanlaskumme alussa. Metodisena esikuvana heillä oli Aristoteleen kehittämä tieteellisen luokitustoiminnan ja käsiteanalyysin perusteoria sekä osittain puhetaitoa ja argumentaation teoriaa tarkoittava antiikin retoriikka. 

Rooman lainsäädännön lähtökohtana oli 400-luvulla eKr. säädetty XII taulun laki, joka oli virallisesti voimassa olevaa oikeutta Corpus Iuriksen säätämiseen asti. Corpus Iuris Civilis-lakiteosta, joka laadittiin 500-luvulla jKr., pidetään eurooppalaisen oikeuskehityksen ja oikeustieteen yhteisenä perustana. Teoksessa oli neljä osaa, joista yksi sisälsi oppikirjan Bysantin lakikoulujen juristiopintoja varten, kaksi osaa olivat säädöksiä sisältäviä ja yhdessä osassa oli roomalaisista juristikirjoituksista koostuva varsinainen lakiteos.  (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 29.)

Oikeusjärjestelmät tai oikeusryhmittymät (19.5.2017), ovat kehittyneet ja saaneet vaikutteita kulttuurisista ja monista muista seikoista (esim. uskonto, poliittinen järjestelmä).  

Ruotsi-Suomessa oikeustieteen opettaminen alkoi 1600-luvun alkupuolella ja luonollisesti vaikutteita toimintaan saatiin roomalisesta oikeudesta. (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 29.)

Oikeusjärjestelmiä on ryhmitelty eri tavoin. Ryhmittelyssä on erotettu Kaukoidän oikeudelliset järjestelmät ja uskonnolliset järjestelmät. Uskonnollisilla järjestelmillä tarkoitetaan uskontoon pohjautuvien sääntöjen ensisijaisuutta maalliseen oikeuteen nähden. 
Jako on yleensä romaanis-germaaniseen ja common law- järjestelmään (Tieteen termipankki. 19.5.2017). 

Romaanis-germaaniseen järjestelmän viitataan kun puhutaan mannereurooppalaisesta oikeudesta tai civil-law -järjestelmästä, joka käytännössä on synonyymi ennakkotapaukselle. Englannissa ennakkotapaukset ovat oikeuden ensisijainen lähde. Siellä lakeja pidetään epätäydellisinä siihen saakka, kunnes niiden tulkinnasta on saatu riittävästi prejudikaatteja eli ennakkopäätöksiä. (Ks. tuomion perusteleminen Tieteen termipankki 19.5.2017.) 

Romaanis-germaaninen järjestelmä kehittyi keskiajalla Rooman ja Manner- Euroopan yliopistoissa, joissa tutkittiin lähinnä siviilioikeutta. Tästä on myös peräisin civil law-nimitys. Romaanis-germaanisessa järjestelmässä, johon Suomen oikeusjärjestelmä kuuluu, oikeus perustuu kirjoitettuun lakiin, joka on keskeinen oikeuslähde.
(Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 29-30.)



Oikeusjärjestys on valtiossa kulloinkin voimassa olevien oikeusnormien muodostama kokonaisuus. Oikeussäännöt kuvaavat lähtökohtaisesti yhteiskunnan yleisesti hyväksyttyjä arvoja. Oikeussäännöt ilmaisevat, mitä
  1. saa tehdä
    - saa äänestää vaaleissa
    - saa luvan hakkia ajo-oikeuden
  2. ei saa tehdä
    - ajoneuvon kuljettaminen päihtyneenä on kielletty. Kiellon rikkoja voidaan tuomita seuraamuksiin
  3. mitä pitää tehdä
    - Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Perusopetuksen oppimäärä on suoritettava.
    - asevelvollisuus (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 30-31.)
Oikeuslähteet (Eduskunta.fi 19.5.2017)
Suomen keskeisin oikeuslähde on kirjoitettu laki. Oikeuslähteinä käytetään myöslain esityöitä ja hallituksen esityksen perusteluja. Lisäksi oikeuslähteinä ovat mm. tavanomainen oikeus, kauppatavat ja oikeustiede. (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 32.)

Normihierarkia (Tieteen termipankki 19.5.2017, Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 33.)



Kuvan lähde Jaakko Husa/lapin yliopisto http://images.slideplayer.fi/40/11208393/slides/slide_8.jpg (19.5.2017)

Tilanteessa, jossa normit ovat keskenään ristiriidassa, on ratkaistava mitä niistä sovelletaan. Normihierarkian alemman asteinen säännös ei voi olla ristiriidassa ylemmän asteisen säännöksen kanssa, joten sovellettavaksi tulee normihierarkiassa ylempänä oleva säännös, toteavat Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen (2015, 33.)


Lainkäyttö (19.5.2017)

Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen (2015, 33) tiivistävät, että lainkäytöllä tarkoitetaan tuomioistuinten toimintaa, jossa oikeusnormeja sovelletaan yksittäiseen tapaukseen. 

Prosessien päälajit
Siviiliprosessi (19.5.2017)
- siviiliprosessissa tehtävänä oikeussuojan antaminen. Siviiliprosessissa käsitellään mm. sopimusriitoja.
- tavoitteena oikeudenkäynnissä on päästä mahdollisimman lähelle aineellisen totuuden ja materiaalisen oikeuden lopputulosta. Kansankielellä: tavoitteena on, että oikeus toteutuu.  (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 34.)

Rikosprosessi (19.5.2017)
- alkujaan tarkoitus oli estää omankädenoikeuden (esim. verikoston) toteutuminen, nykyisin rikosprosessin tarkoituksena on varmistaa rikosoikeudellisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen
- rangaistuksen tulee ollaoikeudenmukaisessa suhteessa tekijän syyllisyyteen ja rikoksen vakavuuteen
- rangaistus voi kohdata vain rikoksen tehnyttä henkilöä
- syytetyn oikeusturvasta pyritään huolehtimaan syyttömyysolettamalla: "henkilö on syytön, kunnes toisin todistetaan"
- inhimilliseen kohteluun kuuluvien vähimmäisehtojen noudattaminen 
- selvittää rikos ja saattaa syyllinen rikosoikeudelliseen vastuuseen (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 35.)

Hallintaprosessi (19.5.2017)
- hallintolainkäytössä on kysymys oikeudenkäynnistä
- hallintoasian käsittelyssä tehtyyn viranomaisratkaisuun tyytymätön voi hakea muutosta hallintotuomioistuimelta
- varsinainen hallintomenettely ei ole lainkäyttöä, vaan vasta siitä tehtävä hallintovalituksen käsittely ja ratkaiseminen tuomioistuimessa
- hallintoprosessi on kirjallista menettelyä, jota voidaan tarpeen mukaan täydentää suullisessa käsittelyssä
- asian vireillepano ja sen ajaminen hallinto-oikeuksissa on pyritty tekemään niin helpoksi, että yksityishenkilö voi hoitaa sen ilman lakimiehen apua (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 35.)

Tuomioistuimet (19.5.2017).

Tuomioistuimet  ovat lainkäyttöä harjoittavia julkisia vallankäytön elimiä. niiden tulee olla
  • laillisesti perustettuja
  • vakinaisia 
  • riippumattomia (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 35.)
Laajasti katsottuna myös poliisi-, syyttäjä- ja täytäntäntöönpanoviranomaiset sekä asianajajalaitos kuuluvat tuuomioistuimeen. Tuomioistuinten muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan tuomioistuinlaitokseksi tai oikeuslaitokseksi. (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 35-36.)
Riippumattomuus - riippumattomuus edellyttää, että tuomioistuimet eivät tuomioistuimet lainkäyttötoiminnassaan ole ulkopuolisen vaikutusvallan alaisena. Riippumattomuudella turvataan yksilön oikeusturvaa.

Oikeusturva - Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on turvattu niin perusoikeutena kuin ihmisoikeutena. Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä.  
Oikeuden saatavuuden (access to justice) on oltava tosiasiallinen: esimerkiksi oikeudenkäyntikulujen kohtuuttomuus ei saisi estää sitä. (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 36.)
Tuomioistuinten toimivalta
Tuomioistuinten (23.5.2017) toimivalta  (19.5.2017) jakautuu
  • asialliseen
  • alueelliseen  ja
  • asteelliseen toimivaltaan 
 Asiallinen toimivalta määrittelee millaisia asioita tuomioistuimissa käsitellään:
  1. Yleiset tuomioistuimet
  2. Yleiset hallintotuomioistuimet
  3. Erityistuomioistuimet
Alueellinen toimivalta
Alueellisella toimivalla tarkoitetaan kullekin tuomioistuimelle määriteltyä maantieteellistä aluetta, jolal ne ovat toimivaltaisia. Käräjäoikeuksille on määritelty useammasta kunnasta muodostuva tuomiopiiri.
Vastaavasti hovioikeuksilla on oma tuomiopiirinsä, johon kuuluvat ennalta määrätyt käräjäoikeudet, Korkeimpien oikeuksien (KKO ja KHO) alueellinen toimivalta  käsittää koko Suomen. (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 36-37.)

Asteellinen toimivalta
Asteellisella toimivallalla tarkoitetaan tuomioistuinten keskinäistä hierarkiajärjestystä. 

Yleiset tuomioistuimet
Kärjäoikeudet (KäO tai KO) => Hovioikeus (HO) => Korkein oikeus (KKO)


Yleiset hallintotuomioistuimet
Hallinto-oikeudet (HAO) => Korkein hallinto-oikeus (KHO)

Erityistuomioistuimet
Työtuomiosituin Vakuutusoikeus Markkinaoikeus Valtakunnanoikeus  (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 37., Finlex.fi 22.5.2017)



Kansainvälinen oikeus ja EU-oikeus


Kansainvälisen oikeuden synty
Kansainvälinen oikeus on valtioiden ja muiden kansainvälisen oikeuden subjektien välisiä suhteita laajasti sääntelevien oikeusnormien ja oikeudellisten käytäntöjen kokonaisuus. Ihmisoikeuskysymykset, ympäristön saastuminen, ulkomaankauppa yms. asiat edellyttävät valtion rajat ylittävää sääntelyä (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto ja Valtonen 2015, 40). Opetus- ja tutkimuskohteena kansainvälinen oikeus jakautuu toisaalta kansainvälisiä oikeussuhteita koskeviin oikeussäännöksiin ja toisaalta taas kansainvälisen oikeuden eri osa-alueisiin. Oikeudenala jakautuu lukuisiin normatiivisiin järjestelmiin, joita ovat esimerkiksi ihmisoikeudet, vähemmistöjen suojelu, ympäristöoikeus, talousoikeus, merioikeus, humanitaarinen oikeus ja avaruusoikeus. (Helsingin yliopisto 23.5.2017.)

Kansainvälinen oikeus. YK. (23.5.2017).
EU-oikeus ja eurooppaoikeus

EU-oikeus ja eurooppaoikeus (23.5.2017).

Lainlaatijan EU-opas Finlex. (23.5.2017). 
EU-oikeus ja EU:n jäsenvaltiot 
Perustietoja Euroopan Unionista. (23.5.2017)



Lähteet ja lukemisto

 3.8 Oikeuslaitos. Suomen poliittinen järjestelmä. Verkkokirja. Helsingin yliopisto. (9.10.2019).

​Eduskunta säätää lait - lainvalmistelun vaiheet. Eduskunta. (18.5.2017).

Karttunen, Timo,  Hanna Laasanen, Liisa Sippel, Tero Uitto ja Marjo Valtonen (2015). Juridiikan perusteet. WSOY.  5. painos.

Koivaara, Pekka. (2017). Vallan kolmijako-oppi - viisi  esimerkkitapausta vallanjaon toteutumisesta. Pro Gradu. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Itä-Suomen yliopisto. (9.10.2019).

Lindroos, Katja. (2019). Kauppaoikeus ja immateriaalioikeus. Yksityisoikeus ja oikeudenajattelu. Luento. UEF. 

Mannila, Margit. (2019). EU:n perussopimukset. Perheyrittäjyys. (30.9.2019).

Mannila, Margit. (2018). Oikeuslähdeoppi. Perheyrittäjyys. (6.9.2018). 

Mannila, Margit. (2014). Oikeusryhmittymät. Perheyrittäjyys. (19.5.2017).

Mannila, Margit . (2015). Yritysoikeus. Perheyrittäjyys. (16.5.2017).

Mannila, Margit. (2012). Yritysoikeus. Perheyrittäjyys. (19.5.2017). Tästä löytyy muutama ajatus oikeusjärjestyksestä.

Normihierarkia. Tieteen termipankki. (19.5.2017).

Oikeuslähteet-tietopaketti. Eduskunta.fi. (19.5.2017).
- Yleistä oikeuslähteistä ja oikeudellisesta informaatiosta. Eduskunta.fi.  (19.5.2017).

Perusasioita oikeustieteestä. Avoin yliopisto. Helsingin yliopisto. (19.5.2017).

Perustuslaki 731/1999. Finlex. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 (18.5.2017).

Saukkonen, Pasi. (20) Suomen poliittinen järjestelmä-Verkkokirja. Helsingin yliopisto. Oikeustieteen laitos. (18.5.2017).

TalousSanomat. (2011). HS: Vallan kolijakoa ei kunnioiteta Suoemssa.   http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001713126.html. (18.5.2017).

Tuomioistuimet

Vallan kolmijako ehkäisee vallan väärinkäyttöä. Porin sivistyskeskus. https://peda.net/pori/perusopetus/pl7/kuninkaanhaan-koulu/oppiaineet2/arkisto/lukuvuosi-2015-2016/yhteiskuntaoppi/yhteiskuntaoppi-9a/vaikuttaminen/demokratia2/vktdv.  (18.5.2017).

Valtiovallan kolmijako-oppi. Tieteen termipankki. ks. myös käsitesivu. (18.5.2017). 



Yhteiskuntatieto. Etälukio. (18.5.2017).

Auta minua pitämään sivusto ajan tasalla. Jos huomaat, jonkun linkkaamisen arvoisen sivuston tai huomaat, että joku linkki ei toimi, laita viesti kommenttikenttään. Viestiäsi ei julkaista, jos kiellät sen julkaisemisen.  

Edit & ajankäyttö
19.5.2020 10 min 2410
9.10.2019 10 min (40 h = 2400 min)
30.9.2019 5 min (39 h 50 min)
11.9.2019 5 min (39 h 45 min)
8.4.2019 30 min (39 h 40 min)
6.9.2018  10 min
16.5.2017 3 h (39)
18.5.2017 6 h (36)
19.5.2017 7 h (30)
22.5.2017 2 h (23)
23.5.2017 3 h (21 h)

Comments