Oikeustieteen käsitteistöä

 Kuvat Margit Mannila

Oikeustieteen käsitteistöä

Oikeussuhde
- tarkoitetaan oikeusnormein säänneltyä henkilöiden välistä suhdetta - esim. kun elinkeinonharjoittaja myy kuluttajalle kulutushyödykkeen, heidän välilleen syntyy sopimussuhde, jota sääntelee KSL 2.

Oikeustoimi
- Oikeustoimet ovat toimia, joilla perustamme, muutamme tai kumoamme oikeussuhteita
- Kyseessä voivat olla esimerkiksi omistus- ja velkasuhteiden, korvausvelvollisuuden, muun velvoitteen tai muun oikeuden muutokset. Herra M. päätti myydä lomamökkinsä rouvalle O. He allekirjoittivat kauppakirjat, ja rouva O. maksoi kauppahinnan. Tällä oikeustoimella herran M. omistusoikeus lomamökkiinsä lakkasi ja rouvan O:n alkoi.
- Oikeustoimet jakautuvat edelleen kaksipuolisiin oikeustoimiin = sopimukset
- yksipuolisiin oikeustoimiin, jolloin kyseessä on yksittäisen tahon tahdonilmaisu, esimerkiksi lahjan anto tai vuokrasuhteen irtisanominen.
 - myös vastikkeellinen (esim. sopimus tai avioliitto) tai vastikkeeton oikeustoimi (esim. testamentti tai lahjan antaminen)
- sekä ei-määrämuotoinen ja määrämuotoinen oikeustoimi

Oikeussubjektit
- Oikeudellisissa asioissa on monia tahoja, jotka voidaan tulkita oikeuksien haltijoiksi, jotka voivat aloittaa/tehdä oikeustoimia tai joille voidaan antaa velvoitteita.
- Yleisesti näitä tahoja, jotka ovat oikeussuhteen osapuolia kutsutaan oikeussubjekteiksi - Oikeussubjekti voi olla luonnollinen, oikea henkilö, jolloin häntä kutsutaan lakitekstissä luonnolliseksi henkilöksi
- Toisaalta oikeussubjektina voi olla myös muu kuin yksittäinen henkilö, esimerkiksi yhtiö tai seurakunta. Tällaisia ei-luonnollisia subjekteja kutsutaan yhteisellä nimellä oikeushenkilöiksi - Oikeushenkilöt jaetaan luonteensa perusteella vielä kahteen eri ryhmään: yksityisoikeudellisiin ja julkisoikeudellisiin.
-Näistä ensimmäiseen kuuluvat esimerkiksi yhtiöt, yhdistykset ja säätiöt, kun taas jälkimmäiseen kuuluvat esimerkiksi valtio, seurakunnat ja kunnat.

Oikeuskelpoisuus
- Oikeussubjektien ominaisuutta omata oikeuksia ja tulla velvoitetuksi sanotaan oikeuskelpoisuudeksi - Luonnolliset henkilöt ovat oikeuskelpoisia syntymästä kuolemaan, tai kuolleeksi julistamiseen. - Oikeushenkilöiden oikeuskelpoisuus taas alkaa viralliseen rekisteriin rekisteröitymisestä ja päättyy rekisteristä poistoon.

Oikeudellinen toimintakyky
Oikeudellinen toimintakyky viittaa oikeussubjektin kykyyn ryhtyä itse toimiin, joilla on oikeudellisia vaikutuksia eli oikeustoimiin
- Oikeudellinen toimintakyky jakautuu kahteen eri ominaisuuteen: oikeustoimikelpoisuus ja oikeudellinen vastuunalaisuus a) Oikeustoimikelpoisuus tarkoittaa oikeussubjektin kykyä tehdä oikeustoimia.
- Luonnollinen henkilö saavuttaa oikeustoimikelpoisuuden täyttäessään 18, eli tullessaan täysi-ikäiseksi. Tämän jälkeen henkilö säilyttää oikeustoimikelpoisuutensa kuolemaansa asti, ellei häntä jostain erityisestä syystä julisteta holhottavaksi, jolloin hänelle nimitetään hänen asioitaan hoitava holhooja.
- Alaikäisten asioita hoitaa heidän vanhempansa, tai erikseen nimetty holhooja - Täytettyään 15 alaikäinen saa kuitenkin rajoitetun oikeustoimikelpoisuuden, johon perustuen hän voi mm. tehdä työsopimuksen.
- Henkilöä, jolla ei ole oikeustoimikelpoisuutta, kutsutaan vajaavaltaiseksi.
- Vajaavaltainenkin saa tehdä eräitä tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä oikeustoimia kuten pienimuotoisia ostoksia sekä määrätä siitä, mitä on omalla työllään ansainnut.
- Oikeushenkilöiden osalta asia on selkeämpi. Oikeushenkilöiden oikeustoimikelpoisuus riippuu suoraan heidän oikeuskelpoisuudestaan, eli rekisteröitymisestään. b) Oikeudellinen vastuunalaisuus viittaa oikeussubjektin vastuuseen tekojensa seuraamuksesta.
- Tämä vastuu alkaa jo ennen oikeustoimikelpoisuutta. - jakaantuu siviilioikeudelliseen (vahingonkorvausvastuu) ja rikosoikeudelliseen (rikoskelpoisuus) vastuunalaisuuteen
- Vahingonkorvausvastuulle ei ole oikeusjärjestelmässämme määrätty alaikärajaa, vaan myös lapset voidaan velvoittaa korvaamaan aiheuttamansa vahingot.
- Rikosoikeudelliselle vastuulle on kuitenkin määrätty 15 vuoden ikä- raja, jota nuoremmille ei langeteta rangaistuksia.
- Heihin voidaan kohdistaa sen sijaan lastensuojelullisia toimenpiteitä.
- Oikeushenkilöiden vastuunalaisuus alkaa rekisteröitymisestä ja jatkuu purkamiseen tai eräissä tapauksissa sen ohikin.

Lähteet ja lukemisto


K&K-laki.fi. Mikä on, mitä tarkoittaa ja määrittele - Lakisanasto. Erittäin hyvä sivu, jossa oikeustieteen määritelmiä lyhyesti. (22.9.2017).

Timo Karttunen, Hanna Laasanen, Liisa Sippel, Tero Uitto ja Marjo Valtonen (2015). Juridiikan perusteet. WSOY.  5. painos.

Kielilinkkejä. Helsingin yliopisto. Oikeustieteellinen. (22.9.2017).

Oikeudellista sanastoa. HAMK. (24.5.2017).

Suomen kielen oikeustieteen sanasto. Wikisanakirja. (22.9.2017)

Tieteen termipankki. Oikeustiede. (22.9.2017).

(Edit 22.9.2017)