Kuvat Margit Mannila
Prosessioikeus TLS 4604. (20.2.2018.)
Tuula Linna (2012). Prosessioikeuden oppikirja. Talentum. Helsinki.
V SOVITTELUMENETTELY JA SOVINNON
VAHVISTAMINEN ...................................................................................115
1 Yleistä .............................................................................................................117
2 Riita-asioiden sovittelu tuomioistuimessa ....................................121
Yleistä .......................................................................................................121
Sovittelun edellytykset ja soveltamisala .......................................122
Menettely tuomioistuinsovittelussa ...............................................122
Tuomioistuimen ulkopuolisen sovinnon vahvistaminen ........124
Kaijus Ervasti (2016) on tiivistänyt muutamia kohtia sovittelusta. Tässä tekstissä olevat kuvat ovat peräisin hänen, mielestäni selkeästä, luentomateriaalistaan.
Kuvan lähde Kaijus Ervastin (2016) luentomateriaali. (5.3.2018).
Miksi sovittelusta pitää olla kiinnostunut ja miksi siitä kannattaa tietää jotakin?
- Juristit ovat konfliktinratkaisun ammattilaisia
- Yhteiskunnan ja elämän monimutkaistuminen (post)modernissa yhteiskunnassa muuttanut konfliktien luonnetta
- Vaihtoehtoisen konfliktinratkaisun merkitys korostunut viime vuosikymmeninä
- Moniammatillinen yhteistyö lisääntynyt - mukana eri alojen asiantuntijoita
- Juridinen peruskoulutus antaa vaillinaisen kuvan kokonaisuudesta (Ervasti 2016)
- Konfliktit merkitsevät häiriötä, jotka haittaavat normaaleja prosesseja
- Konflikteilla on tapana eskaloitua ja juridisoitua
- Tarvitaan konfliktien hallintaa
- Juristit konfliktinratkaisun ammattilaisia tarvitaan myös lisää tutkimusta konflikteista ja konfliktinratkaisusta (Ervasti 2016)
Mitä taustalla?
- Termeillä konflikti, riita, konfliktinratkaisu ja riidanratkaisu tarkoitettu monia eri asioita
- Konflikteja ja konfliktinratkaisua tarkasteltu monista eri teoriaperinteistä ja ideologista lähtökohdista käsin
- Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu (ADR) lisääntynyt 1960-luvulta lähtien länsimaissa
- Kolme vaihetta ADR:ssä: yhteisöllinen liikehdintä, juristien kiinnostus, talouselämän kiinnostus (Ervasti 2016)
Konfliktiteorian ulottuvuudet
- Konfliktien luonne, syntyperä, syyt, dynamiikka ja kehittyminen
- Konfliktinratkaisu, sen vaihtoehdot, esteet, eri muodot, toimivuus ja yhteiskunnallinen konteksti
- Juridiikka keskittyy konfliktien normatiivisiin ulottuvuuksiin, politiikan tutkimus vallankäyttöön ja konfliktiteoriakonflikteihin ja konfliktinratkaisuun korostaen intressejä ja tarpeita (Ervasti 2016)
Mistä näkökulmasta konflikteja ja konfliktien ratkaisuja voidaan lähestyä. Jokainen tieteenala painottaa erilaisia asioita.
Teoreettisia lähestymistapoja konflikteihin ja konfliktien ratkaisuihin. Kuvan lähde Kaijus Ervastin (2016) luentomateriaali. (5.3.2018).
Konflikteja voi olla
* yksilöiden välillä (esim. naapuristosuhdekonflikti)
* kansallisella tasolla (eri etniset ryhmät)
* kansainvälisellä tasolla (valtioiden väliset konfliktit)
* globaalilla tasolla (erilaisten arvoasetelmien välillä)
Riitapyramidi tiivistää konfliktin etenemisen.
Riitapyramidi. Kuvan lähde Kaijus Ervastin (2016) luentomateriaali. (5.3.2018).
Ervasti on koonnut muutamien konfliktien syitä.
Tekstiä
Konfliktien syyt asumisriidoissa. Kuvan lähde Kaijus Ervastin (2016) luentomateriaali. (5.3.2018).
Maankäytön konfliktien syyt. Kuvan lähde Kaijus Ervastin (2016) luentomateriaali. (5.3.2018).
Konfliktien syyt rakennusurakoissa.
Kuvan lähde Kaijus Ervastin (2016) luentomateriaali. (5.3.2018).
Konfliktien syyt työpaikoillaKuvan lähde Kaijus Ervastin (2016) luentomateriaali. (5.3.2018).
Kun konflikti lähtee eskaloitumaan lisääntyvät riideltävät asiat - kritiikki muuttuu käyttäytymisestä ja teosta kritiikiksi persoonaa kohtaan
- kevyet toimintatavat muuttuvat voimakkaiksi
- motivaatio muuttuu
- käsitykset muuttuvat sterotyyppisiksi
- kiistaan kiedotaan mukaan myös muita tahoja. (Ervasti 2016) => tästä alkaa toimintamalli, jossa haetaan sitä, kenen puolella toinen on. Ervastin (2016) julkaisemassa Glasl'sin kuviossa on tiivistetty kuinka ns. mopo lähtee käsistä. Päädytään primitiivireaktioon, josta ei ole enää ulospääsyä omin avuin. Kun ollaan riittävän pitkällä, niin nähdäkseni taistellaan hamaan loppuun saakka, vaikka mitään järkiperusteita ei riidalle olisikaan. Ymmärtääkseni tällainen riitely kuluttaa sekä yhteiskunnan varoja että riitelevien yksilöiden voimavaroja turhaan.
Jos haluat tutustua Friedrich Glaslsin (1997) alkuperäisteokseen, niin löydät sen nimellä: Konfliktmanagement. Ein Handbuch für Führungskräfte, Beraterinnen und Berater, (Bern: Paul Haupt Verlag, 1997.) Vastaavasti Thomas Jordan (2000) on kirjoittanut aiheesta artikkelin otsikolla Glasl's Nine-Stage Model Of Conflict Escalation (21.3.2018).
-
Eskaloituminen.
Kuvan lähde Kaijus Ervastin (2016) luentomateriaali. (5.3.2018).
ToimintamahdollisuudetToimintamahdollisuudet.
Kuvan lähde Kaijus Ervastin (2016) luentomateriaali. (5.3.2018).Näkökulmia konfliktinratkaisuun. Kuvan lähde Kaijus Ervastin (2016) luentomateriaali. (5.3.2018). - Asemat ja intressit
Asemat ja intressit. Kuvan lähde Kaijus Ervastin (2016) luentomateriaali. (5.3.2018).
Konfliktinratkaisun perusmuodot Konfliktinratkaisun perusmuodot. Kuvan lähde Kaijus Ervastin (2016) luentomateriaali. (5.3.2018).
Konfliktinratkaisun vaihtoehtoja Suomessa
Konfliktinratkaisun vaihtoehtoja Suomessa. Kuvan lähde Kaijus Ervastin (2016) luentomateriaali. (5.3.2018).
Sovittelu systeeminä
Sovitteluteoreettiset mallit => Sovittelun sovellukset => Sovittelu käytännössä
Sovittelu systeeminä. Kuvan lähde Kaijus Ervastin (2016) luentomateriaali. (5.3.2018).
Sovittelun teoreettiset mallit
Kuvan lähde Kaijus Ervastin (2016) luentomateriaali. (6.3.2018).
Sovittelumenettelyssä
on kyse vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta (ADR, alternative dispute
resolution.) Vaihtoehtoisella riidanratkaisulla tarkoitetaan muita
riidanratkaisumenttelyjä kuin oikeudenkäyntiä. Käytännössä se voidaan
toteuttaa a) omana prosessilajinaan tai b) tuomioistuintmen ulkopuolella
yksityisessä menettelyssä.
- Tuomioistuimessa voidaan pyrkiä sovintoon osana oikeudenkäyntiä = normaalin oikeudenkäynnin päättyminen sovintoon. (Linna 2012, 117.)
Sovinto
osana normaalia oikeudenkäyntiä tai erityisen sovittelumenettelyn
tuloksena tarkoittaa, että riitakysymyksessä osapuolet päättävät itse,
mihin ratkaisuun ovat valmiita tyytymään. Näissä tilanteissa tuomari ei
anna osapuolia sitovaa ratkaisua, vaan osapuolet pääsevät itse
yhteisymmärrykseen riitakysymyksestä. Sovintoa koskeva sopimus voi jäädä
yksityisluontoiseksi tai se voidaan vahvistaa tuomioistuimessa. On
huomattava, että vain tuomioistuimessa vahvistettu sovinto kelpaa
ulosoton perusteeksi ja se rinnastuu tuomioon. (Linna 2012, 117.)
Sovittelussa voidaan käyttää fasilitatiivista (auttavaa) tai evaluatiivista menetelmää. Linna (2012, 118) Ks. Sovittelu. Tieteen termipankki (21.3.2018). Ervasti (2016) mainitsee transformatiivisen sovittelun, jossa on tavoitteena osapupolten vuorovaikutuksen ja osapuolten minäkäsityksen muuttaminen sekä narratiivisen sovittelun m jossa ihmiset konstruoivat konfliktin narratiivisilla kuvauksilla. Tässä mallissa pyritään ymmärtämään kuinka tarinat toimivat todellisuuden rakentamisessa.
Sovittelumenttelyllä ja sovinnolla oikeudenkäynnissä pyritään menettelyn nopeuteen ja kustannustehokkuuteen. Lisäksi sovittelumenttelyllä pyritään prosessuaaliseen joustavuuteen: osapuolet voivat valita itselleen sopivan menttelytavan asiassa. (Linna 2012, 118.)
=> virallinen oikeudenkäynti on aina osapuolten käytettävissä perus- ja ihmisoikeutena (access to court). Vaihtoehtoisten menettelyjen käyttö on vapaaehtoista. (Linna 2012, 118.)
Menettelyn luonne
Kuvan lähde Kaijus Ervastin (2016) luentomateriaali. (6.3.2018).
Sovittelun käytännön sovellutukset
Kuvan lähde Kaijus Ervastin (2016) luentomateriaali. (6.3.2018).
Sovittelun laajeneminen
Kuvan lähde Kaijus Ervastin (2016) luentomateriaali. (6.3.2018).
Menttelyn arviointi
Kuvan lähde Kaijus Ervastin (2016) luentomateriaali. (6.3.2018).
Oikeudenmukaisen menettelyn periaatteet
Kuvan lähde Kaijus Ervastin (2016) luentomateriaali. (6.3.2018).
Sovittelun vaiheet
Kuvan lähde Kaijus Ervastin (2016) luentomateriaali. (6.3.2018).
Sovittelu menettelynä
Kuvan lähde Kaijus Ervastin (2016) luentomateriaali. (6.3.2018).
Terminen korvaaminen
Kuvan lähde Kaijus Ervastin (2016) luentomateriaali. (6.3.2018).
Tuomioistuinliitännäinen sovittelu pohjoismaissa
Kuvan lähde Kaijus Ervastin (2016) luentomateriaali. (6.3.2018).
Tuomioistuin sovittelun vaiheet
Kuvan lähde Kaijus Ervastin (2016) luentomateriaali. (6.3.2018).
Sovinnon edistaminen ja tuomioistuinsovittelun erot
Kuvan lähde Kaijus Ervastin (2016) luentomateriaali. (6.3.2018).
Tuomioistuinsovittelun soveltamisala (1 §). Filnex. (21.3.2018).
- riita-asiat ja riitaiset hakemusasiat
- asiat, jotka voitaisiin käsitellä oikeudenkäynnissä
- lapsioikeudelliset asiat, lapsen edun rajoissa
Sovittelun edellytykset (3 §). Finlex. (21.3.2018).
Asian tulee soveltua soviteltaaksi Linna (2012, 122).
Sovittelun aloittaminen (4 §). Finlex. (21.3.2018).
Sovittelija (5 §). Finlex. (21.3.2018).
Sovittelijan avustaja (5 §). Finlex. (21.3.2018).
Sovittelun toteutus (6 §). Finlex. (21.3.2018).
Sovinnon aikaansaaminen (7 §). Finlex. (21.3.2018).
Osapuolten edustaminen (15 §). Finlex. (21.3.2018).
Sovittelun julkisuus (12 §). Finlex. (21.3.2018).
Sovittelun kustannukset (27 §). Finlex. (21.3.2018).
Sovittelijan esttellisyys (14 §). Finlex. (21.3.2018).
Lapsen asemaa ja oikeutta koskevat riidat (10 §). Finlex. (21.3.2018).
Sovittelun päättyminen (9 §). Finlex. (21.3.2018).
Sovinnon vahvistaminen (8 §, OK 20 luku). Finlex. (21.3.2018).
Vahvistamisen esteet (OK 20:3)
Sovinnon vahvistamisesta valittaminen (OK 20:5)
Todistamiskielto (OK 17:23)
- riita-asiat ja riitaiset hakemusasiat
- asiat, jotka voitaisiin käsitellä oikeudenkäynnissä
- lapsioikeudelliset asiat, lapsen edun rajoissa
Sovittelun edellytykset (3 §). Finlex. (21.3.2018).
Asian tulee soveltua soviteltaaksi Linna (2012, 122).
Sovittelun aloittaminen (4 §). Finlex. (21.3.2018).
Sovittelija (5 §). Finlex. (21.3.2018).
Sovittelijan avustaja (5 §). Finlex. (21.3.2018).
Sovittelun toteutus (6 §). Finlex. (21.3.2018).
Sovinnon aikaansaaminen (7 §). Finlex. (21.3.2018).
Osapuolten edustaminen (15 §). Finlex. (21.3.2018).
Sovittelun julkisuus (12 §). Finlex. (21.3.2018).
Sovittelun kustannukset (27 §). Finlex. (21.3.2018).
Sovittelijan esttellisyys (14 §). Finlex. (21.3.2018).
Lapsen asemaa ja oikeutta koskevat riidat (10 §). Finlex. (21.3.2018).
Sovittelun päättyminen (9 §). Finlex. (21.3.2018).
Sovinnon vahvistaminen (8 §, OK 20 luku). Finlex. (21.3.2018).
Vahvistamisen esteet (OK 20:3)
Sovinnon vahvistamisesta valittaminen (OK 20:5)
Todistamiskielto (OK 17:23)
Lähteet ja lukemisto
Ervasti, K. (2016). Konfliktinratkaisu & sovittelu. Helsingin yliopisto. Luentomoniste, (5.3.2018).
Flinck, Aune. (2013). Rakennamme sovintoa - Opas rikosten ja riitojen sovitteluun. THL. (17.4.2018).
Laki riita-asiain sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa 394/2011. Filnex. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110394 (21.3.2018)
Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta 1015/2015. Finlex. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20051015 (21.3.2018).
Linna, Tuula. (2012). Prosessioikeuden oppikirja. Talentum. Helsinki.
Oikeudenkäymiskaari 4/1734. Finlex. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004000. (21.3.2018).
Prosessioikeus TLS 4604. (20.2.2018)
Riidan sovittelu tuomioistuimessa. Oikeus.fi. (21.2.2018).
Rikos ja riita-asioiden sovittelu. THL. (17.4.2018).
Sovintomenettely. Suomen asianajajaliitto. (21.2.2018).
Suomen sovittelufoorumi. Suomen asianajajaliitto. (21.2.2018).
THL Sovittelu. Esite. (17.4.2018).
Sovittelu. Vaasan kaupunki. (21.3.2018.)
Edit
17.4.2018 10 min (8 h 40 min)
21.3.2018 4h (8h 30 min)
6.3.2018 30 min (4 h 30 min)
5.3.2018 3 h 30 min (4 h)
21.2.2018. 0.15 min (0.30 min)
20.2.2018 0.15 min
Comments