Skip to main content

Aika on rahaa


Kuvat Margit Mannila

Bongasin Janne Halla-ahon kirjoittaman blogikirjoituksen, joka oli otsikoitu: "Miksi asiantuntijaorganisaation kannattaa investoida tiimityöskentelyyn?"  (22.5.2015). Kirjoituksessa oli lainattu Miika Liljedahlin tekstiä, josta löytyi laskelma kuinka paljon ns. turhaan kuluu aikaa ja paljonko sellainen maksaa. Jo 25 minuutin ylimääräiselle hässäköinnille tulee huomattava hinta, kun toistoja on riittävän monta.


Ole siis ajoissa paikalla ja tee asiat kerralla oikein. Esimerkiksi oppitunnilta myöhästyminen aiheuttaa väistämättä jonkinasteisen hässäkän ja se aika on pois opetuksesta. Kun tällaisia myöhästymisiä on esimerkiksi 10 kpl/oppitunti se tarkoittaa, että keskeytyksiä tulee ja ne ovat kestoltaan noin 2 minuuttia. Se tarkoittaa jo 20 minuutin säröä oppituntiin. Esimerkiksi kurssilla, jossa on 30 lähituntia se tarkoittaa että vähintään 15*20 min= 450 minuutin kulumista hässäkkään, jos oletetaan, että myöhästyminen voi tapahtua vain kerran, kun taukoa ei pidetä. Se on hurja määrä. Jos ajattelee, että 30 tuntia on 1800 minuuttia ja 450 minuuttia häviää ihan johonkin muuhun kuin opetukseen. Eli jos opetuskertoja on 15 kolmessa opetuskerrassa häviää, tällä logiikalla,  tunti ja 15 opetuskerrassa hässäkkään menee peräti 5 tuntia. Se on oikeasti ihan  järjetön määrä.


Tämä on muuten yksi syy siihen miksi en päästä itse myöhästyneitä sisään luokkaan. Luokkakaverit voivat sen halutessaan tehdä.  Jos myöhästyjä haluaa myöhästymisellään huomiota, niin minulta hän ei sitä saa. En nimittäin osallistu sisääntulijan anteeksipyyntöseremonioihin. Nyökkäys riittää puolin ja toisin. 

Tästä syystä en myöskään lisää myöhästyjää läsnäololistaan, se aika on niiltä pois, jotka ovat tulleet ajoissa. Kunnioita toisten ihmisten aikaa, tekemällä oma osuutesi ajoissa, olemalla paikalla ajoissa, lukemalla ohjeet kunnolla ja myös noudattamalla niitä. 


Aika on rahaa. Aivan konkreettisesti.

4. Tuottavampaa työaikaa

Miika Liljedahl: “Yritykset hukkaavat kokouksiin ja videoneuvotteluihin aivan älyttömästi aikaa. On hyvin tyypillistä, että palaverin alusta menee 15 minuuttia tekniikan kanssa säätämiseen, niin että kuva näkyy, esitys näkyy ja ääni kuuluu. Tähän menee valtavasti rahaa.
Ajattele esimerkiksi tällainen keissi: aika tyypillinen esimerkki iso suomalainen asiantuntijaorganisaatio, jolla on 10 toimipistettä ympäri Suomea.
Yhdessä toimipisteessä järjestetään esimerkiksi 3 kokousta per viikko, ja yhdessä kokouksessa on 5 keskimäärin asiantuntijaa. Jokaisessa kokouksessa hukataan 15 minuuttia (0,25 tuntia) kaikkien työaikaa. Asiantuntijan tuntihinta on esimerkiksi 100 euroa."

10 toimipistettä * 3 kokousta per viikko * 5 asiantuntijaa * 0,25h * 100e
= 3750 euroa per viikko!

"Tämä asiantuntijaorganisaatio voisi periaattessa vaihtaa kokousten tuottamattoman työajan 195 000 euroksi laskutettua työtä.
Tämäkin summa on vähän alakanttiin. Jos kokouksia tai videopuheluita on toimipisteessä enemmän kuin kolme viikossa, euromäärä kasvaa nopeasti.
Yleensä yrityksessä kukaan ei ole kokonaan vastuussa kokouksesta ja kokoustekniikasta. Mitä jos olisikin yksi taho, joka varmistaa että se toimii aina?"

Haluatko lukea lisää tästä aiheesta? Tutustu oppaaseemme "Toimiva neukkari, onnistunut kokous"

Lähde 

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...