Skip to main content

Älä syyllistä



 Kuva Margit Mannila


Mediuutisissa oli Jarmo Kantosen (2016)  kolumni otsikolla Älä syyllistä.  Kantonen kirjoittaa, että Suomessa ei ole syyllisiä, sillä ihmisiä ei saa syyllistää.  Niin kauan kuin varsinaisesta asiasta ei puhuta, sitä ei ole olemassa eikä kukaan ole syyllinen. Meillä näitä asioita, joista ei saa puhua, ainakaan niiden oikeilla nimillä, on runsaasti. 

Yksi tällainen aihe, terveyden lisäksi, lienee koulutuksen taso ja opiskelijoiden motivaatio. Lähtökohtaisesti iso virhe tehtiin kun ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusta muutettiin  taannoin vastaamaan oppilaitoksesta valmistuneiden mukaan. Tällä tavalla koulusta onnistuttiin tekemään tehdas. Koulun ei ymmärrykseni mukaan voi tuottaa tutkintoja liukuhihnalta, kaikka käytännössä se nykyisin toimiikin tuotantolaitoksen tavoin  tai se rahoitusmallilla  pakotetaan toimimaan niin. #koulueioletehdas

Ääneen ei saa myöskään sanoa, että läpäisyn rimaa on laskettu sen mukaan, minkälaista ainesta on pulpettien ääreen onnistuttu saamaan. Näin toimien, kokonaisuuden näkökulmasta ammumme yhteiskuntana itseämme jalkaan. Yritykset eivät saa välttämättä sen tasoista potentiaalia, mitä ne tarvitsisivat pysyäkseen jatkossa kilpailukykyisinä.  

Lisäksi huomattavan moni opiskelija kuvittelee olevansa asikas, joka on saamassa kokonaispalvelua, jossa lopputuloksena on korkeakoulututkinto. Härskeimmät eivät halua edes raahautua paikalle ellei heitä pakoteta tulemaan kierrättämällä nimilistoja luokassa. 
Silloinkin joillakin on taipumus olla läsnä vaikka ei ole paikalla. Kaveri kirjoittaa nimen. Jos opettaja ei listaa kierrätä, vaan sanoo, että opiskelija on täysin vapaaehtoisesti kyseisessä opinahjossa, on hän ilmiselvästi huono opettaja. Opettajan tehtävähän on, myös korkea-asteella, valvoa, että opiskelija tekee läksynsä ja kysellä perään, jos tehtäviä ei kuulu. Eikö? 


Kasvatamme mitä ilmeisemmin ihmisiä uskomaan että aina joku muu on vastuussa heidän teoistaan, tulevaisuudestaan ja hyvinvoinnistaan. Siinä kun terveydenhuollossa syytetään lääkäreitä ja systeemiä potilaan terveysongelmista, koulutuksen puolella syyllistetään opettajia ja heidän haluttomuuttaan kantaa vastuuta jokaisesta opiskelijasta ja hänen opiskeluhalustaan ja -motivaatiostaan. 

#oppiminenonprosessi Oppiminen on henkilökohtainen prosessi.  Siksi opettaja eikä kukaan muukaan voi opiskella asioita kenenkään puolesta.

Omista opiskeluajoistani on siis systeemi muuttunut varsin merkitsevästi. Läksyt piti tehdä ihan itse ja vieläpä ajoissa. Ei nimittäin olisi tullut mieleenkään ryhtyä pyytämään lisäaikaa tehtävien suorittamiseen tai erikoisjärjestelyjä. Tosin kerran sen tein. Mielestäni minulla oli erittäin pätevä syy. Nuorimmaiseni laskettu aika osui  juuri tenttipäivälle ja se sattui olemaan viimeinen tentti kyseisestä oppiaineesta. Se tentti olisi ollut seuraavan kerran vuoden kuluttua ja valmistumiseni olisi viivästynyt vuodella. Opettaja jousti. Hän ei halunnut kätilöksi. Tuosta hetkestä on tänään 16 vuotta. Juniori jälleen lähempänä aikuisuutta.


Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...

Itsensä johtaminen

  Alkuperäinen teksti julkaistu SeAMK-verkkolehdessä 10.8.2022. Kategoria: 2022 , TKI , Yrittäjyys ja kasvu   Itsensä johtaminen on ymmärrystä oman elämän vastuusta, vallasta ja käytännön toteuttamisesta. Mitä enemmän kykenee tunnistamaan vastuutaan elämän valintojen suhteen, sen enemmän saa käytännössä valtaa toteuttaa valintojaan. (Gustafsberg 2014, 155.) Valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä tässä(kin) asiassa. Gustafberg (2014, 155) kirjoittaa, että vastuu on itsellä. Vastuu siitä, millaista elämää elää, miten kokee asiat, miten ajattelee ja tuntee. Näin siksi, että me ihmiset annamme itse merkityksen asioille, ilmiöille ja tapahtumille. Päätäntävalta on ainoastaan meillä itsellämme oman elämämme suhteen. Kukaan toinen ei voi rakentaa sisäistä maailmaa puolestamme. Kukaan toinen ei ajattele meidän ajatuksiamme. Kun oivallamme, että meillä...