Ulosottomenettely

 Kuvat Margit Mannila

Prosessioikeus TLS 4604
Tuula Linna (2012). Prosessioikeuden oppikirja. Talentum. Helsinki.

VIII ULOSOTTOMENETTELY .....................................................................195
1 Perinteinen ulosotto nykyisin suurten asiamäärien menettely ..................197
Ulosotolla pitkät lainsäädännölliset perinteet ............................197
Asiamäärät .............................................................................................198
Luottoyhteiskunta ja sen lieveilmiöt ..............................................198
Ulosoton tehtävät ................................................................................199
Ulosotto on erillistäytäntöönpanoa ...............................................200
Valtakunnallisuus .................................................................................201
2 Ulosoton organisaatio ja muutoksenhaku .................................203
3 Ulosoton edellytykset .............................................................................206
4 Ulosotossa täytäntöönpantavat velvoitteet ................................208
5 Ulosottoperusteet ......................................................................................210
Ulosottoperusteet luetellaan ulosottokaaressa .........................210
Tuomio ulosottoperusteena .............................................................211
6 Menettelyn päävaiheet maksuvelvoitteen
täytäntöönpanossa .................................................................................215
6.1 Alkuvaiheet ............................................................................................215
6.2 Palkan ja muun toistuvaistulon sekä veronpalautuksen
ulosmittaus ...........................................................................................216
6.3 Irtainten esineiden ja kiinteistön ulosmittaus ........................218
6.4 Ulosoton välttely .................................................................................220
7 Ulosoton oikeussuojakeinot ...............................................................224

Ulosottokaari 705/2007 (myöhemminn UK 705/2007) Finlex.  (23.11.2018).

Ulosotto ja konkurssi voivat koske aluonnollista henkilöä, yhteisöä (yhtiötä tai yhdistystä) tai säätiötä (Linna 2012, 197). 

Ulosottoasioita on vireillä huomattava määrä. Luotonanto ja -otto ovat olennainen osa nykyistä yhteiskuntaa.Valtaosa ulosottovelallisista on yksityishenkilöitä. (Linna 2012, 198.) Tilastokeskuksen sivustolta löytyvät tilastot aiheeseen liittyen (23.11.2018)

Ulosoton tehtävät

- tehokas perintä laissa säädetyn velallisen suojan (Tieteen termipankki 29.11.2018) rajoissa. Linna (2012, 199) toteaa että nykyaikaisessa ulosottolainsäädännössä näkyy taviute oakayttaa velallisen taloudellinen toimintakyky (rehabilitaatio ks. Heidi Pyynyn 2011 käsiteanalyysi rehabilitaatiosta 4.12.2018)

UK:n säännökset ulosoton enimmäiskestosta eli ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuuden määräajasta: kun kyseinen määrääaika (15/20) vuotta päättyy, saatava vanhentuu samalla. Näin pahoin velkaantuneenkaan ei tarvitse jäädä elinikäiseen ulosottoon. (Linna 2012, 199.)

Laki yksityishenkilön velkajärjestelyistä 57/1993 (4.12.2018).
- Velkajärjestely. Takuusäätiö. (4.12.2018). 
- Yksityishenkilön velkajärjestely. Suomen Asianajajaliitto. (4.12.2018).

Katso myös Oikeusministeriö (4.12.2018) ja Kuluttajaviraston velkaneuvonta (4.12.2018). 

Ulosotto on erillistäytäntöönpanoa. Ulosotossa peritään yksittäisiä velkoja ja tarkoituksena on saada suoritus kulloinkin perinnässä oleville veloille. Velkoja ei siis selvitetä koknaisuudessaan eikä kertymää jaeta kaikille veloille. Vastakohta erillistäytäntöönpanolle on yleistäytäntöönpano (4.12.2018), joka koskee, tietyin poikkeuksin, velallisen koko omaisuutta. Yleistäytäntöönpanon lajeja ovat mm. konkurssi, yrityssaneeraus ja yksityishenkilön velkajärjestely. (Linna 2012, 200.) 

Ks. myös ulosottoasiain vireilletulo. Tilastokeskus. (4.12.2018).

Ulosottokaaren 705/2007 1:3 §:ssä todetaan, että

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) hakijalla sitä, joka on hakenut täytäntöönpanoa; tällä siis tarkoitetaan yleensä velkojaa, joka on pannut vireille hakemuksen ulosottoasiassa.

2) vastaajalla sitä, jota vastaan täytäntöönpanoa on haettu; yleensä siis vastaajalla on velkaa ja hän on siis myös velallinen, kuten kohdassa 4) todetaan.

3) velkojalla maksuvelvoitteen täytäntöönpanossa hakijaa ja muuta henkilöä, jolla on oikeus saada maksu ulosmitatusta omaisuudesta; velkojalla on siis saatava, jolle hän vaatii maksua. Koska maksua ei ole, kehoituksista huolimatta, saatu, velkojalla on mahdollisuus hakea täytäntöönpanoa. Eli velkoja on kohdassa 1) tarkoitettu hakija.

4) velallisella maksuvelvoitteen täytäntöönpanossa vastaajaa;

5) asianosaisella 1–4 kohdassa tarkoitettua henkilöä; jokainen osapuoli, jota asia koskee on asianosainen.

6) sivullisella muuta kuin 1–5 kohdassa tarkoitettua henkilöä.

Henkilöllä tarkoitetaan myös yhteisöä, laitosta ja säätiötä. Henkilöstä, joka vastaa hakijan saatavasta vain omistamansa esineen arvolla, on soveltuvin osin voimassa, mitä velallisesta säädetään.

punaisella kirjoitetut kohdat ovat tämän blogin kirjoittajan kommentteja. Kommentit perustuvat Tuula Linnan (2012) teokseen Prosessioikeus.

Ulosottoasian vireilletulo ei poista velalliselta määräysvaltaa omaisuuteensa. Vasta siinä vaiheesa kun esine tai tulo on ulosmitattu seuraa siitä, että velallinen ei saa ulosmittauksen kohdetta luovuttaa tai pantata. (Linna 2012, 200.)

Ulosotto rajoittuu hajijan tai hakijoiden saatavien perintään. Muut velkojat voivat käynnistää täytäntöönpanon vain  hakemalla itsekin ulosottoa saatuaan ulosottoperusteen. (Linna  2012, 200.)

Laki velkojien maksunsaantijärjestelystä 1578/1992 (4.12.2018).

Peittämisperiaate huutokaupassa. (4.12.2018). 

Etuoikeusjärjestys ulosottomyynnissä (4.12.2018). 

Panttivelkoja on poikkeus: velkoja jolla on panttioikeus tai muu vakuusoikeus omaisuuteen, joka on ulosmitattu toisen velkojan saatavan suorittamiseksi. Vakuusvelkojan saatava otetaan huomioon viran puolesta ulosottokaaressa säädetyllä tavalla. Pannttivelkojalla, jonka saatavan vakuutena on sellainen kiinteistökiinnitys, jolla on parempi etuoikeus kuin hakijan saatavalla, on vahvin suoja. Myös käteispantinhaltija (Tieteen termipankki 5.12.2018) on  irtaimen omaisuuden ulosmittauksessa hyvin suojattu. (Linna 2012, 200-201.) 
Käteispanttauksessa julkivarmistus, jolla panttioikeuden oikeusvaikutukset sivullisiin saadaan aikaan, tapahtuu esineen traditiolla eli hallinnan siirrolla - denuntiaatio eli panttausilmoitus (Tieteen termipankki 5.12.2018).

Panttioikeus. (4.12.2018). 
- esinevakuusoikeus (4.12.2018).

Ulosottovelallisella voi olla niin vähän varallisuutta, että ulosotto päättyy hakijalle hannettavaan estetodistukseen UK 705/2007 3:107 § . Estetodistuksessa todetaan, ettei ulosotossa ole löytynyt  riittävästi varoja saatavan suorittamiseksi. (Linna 2012, 201.) Mahdollista on, että velkoja jättää saatavansa ulosottomiehen valvontaan kahdeksi vuodeksi. Menettelyä kutsutaan saatavan passivirekisteröinniksi. (Linna 2012, 201; Tieteen termipankki 5.12.2018.)

Vatakunnallisuus. Vastaavalla ulosottomiehellä (kihlakunnanvouti) ja vastaavalla kihlakunnanulosottomiehellä on toimivalta koko valtakunnan alueella (Linna 2012, 201). Ks. ulosottomies (Tieteen termipankki 5.12.2018).

Keskushallintoviranomaisena ulosottolaitokselle on Valtakunnanvoudinvirasto (5.12.2018). Se kuuluu oikeusministeriön hallinnonalalle. (Linna 2012, 203.)

 Kuvan lähde  Valtakunnanvoudinvirasto (5.12.2018)

Jotta ulosotto voidaan käynnistää, on sen edellytyksenä se, että velallinen on jättänyt maksamatta saatavan, josta velkojalla on tuomio tai muu ulosottoperuste tai että perittävänä on maksamaton vero tai muu suoraan (ilman tuomiota) ulosottokelpoinen saatava. (Linna 2012, 206.)

Ulosotossa sosiaaliset seikat otetaan huomioon UK:ssa  705/2007 säädetyllä tavalla, kuitenkaan esimerkiksi ylivelkaisuus (velallisen velat suuremmat kuin varat), velallisen maksuhalittomuus tai velallisen sosiaalinen suorituseste, kuten sairaus tai vankilatuomio, eivät estä ulosottoasian vireilletuloa. (Linna 2012, 206.)

Lähteet ja lukemisto

Prosessioikeus TLS 4604

HE 26/2006 Hallituksen esitys Eduskunnalle konkurssilainsäädännön uudistamiseksi. Finlex. (4.12.2018). 

11/99 Konkurssivelallisen oikeudet ja velvollisuudet. Konkurssiasiamies. (29.11.2018).

Kuluttajaliitto. Oman talouden hallinta. (20.8.2018).

Kuluttajaliitto. Ulosotto. (20.9.2018).

Kuluttajaliitto. Velkaantuminen ja maksuhäiriöt. (20.9.2018).

Linna, T. (2012). Prosessioikeuden oppikirja. Talentum. Helsinki.

Mannila, M. (2016). Konkurssi, kooste. Perheyrittäjyys. (4.12.2018). 

Mannila, M. (2018). Konkurssi, prosessioikeus. Perheyrittäjyys. (4.12.2018).

Omatieto.fi tietoja luotoista. (29.11.2018).

Takuusäätiö. Perintä ja ulosotto.  (22.11.2018). 

Ulosotto ja miten se etenee. Financer. (22.11.2018).

Ulosotto. Oikeus.fi. (23.3.2018). 
- Lomakkeet ym. (23.11.2018). 
- Velkojana ulosotossa. (4.12.2018)

Vola, Krsitiina. (2012). Ulosottokaaren mukainen velallisen suoja palkan ja muun toistuvaistulon ulosmittauksessa. OTM/Insolvenssioikeus. Lapin yliopisto. Pro gradu.  (29.11.2018).

Edit

5.12.2018 (90/390)
4.12.2018  (180/300)
23.11.2018 (40/120)
22.11.2018 (20/80)
20.9.2018 (40/60)
23.3.2018 (20) 

Auta minua pitämään sivusto ajan tasalla. Jos huomaat, jonkun linkkaamisen arvoisen sivuston tai huomaat, että joku linkki ei toimi, laita viesti kommenttikenttään. Viestiäsi ei julkaista, jos kiellät sen julkaisemisen.