Kaksipäiväinen SeAMK Master School Centria University of Applied Sciences Satakunta University of Applied Sciences - SAMK tutkimusfoorumi on ohi. Monta kokemusta ja tiedollista elämystä rikkaampana jälleen. Täytyy heti ensimmäiseen hengenvetoon hihkaista, että on ilo olla töissä paikassa, jossa asioita tehdään eikä meinata.
Mainittu tilaisuus oli 18.-19.3.2025. Tilaisuuden avajaissanat lausui vararehtori Elina Varamäki ja hän myös kokosi keskiviikkona yhteen tilaisuuden annin ja luovutti järjestelyvuoron Kokkolaan. Se on järjestyksessä viides tutkimusfoorumi.
Mitä opin näiden kahden päivän aikan? Käsittelen ensiksi tiistain 18.3.2025 olleet tapahtumat.
Tiistaina osallistuin sessioon, joka oli otsikoitu Tutkimusmenetelmät.
Marko Forsell pohdiskeli tiedon ja käytännön yhdistämistä. Erityisesti TKIn tavoitteena on muutos. Muutos yrityksissä, julkisella sektorilla ja kolmannella sektorilla. Monitieteellisyys on avaintekijä.
Kun tehdään kokeellista tutkimusta sen voi ajatella olevan sillanrakentajana teorian ja käytännön välillä. Arvokasta on käyttää tieteellistä tietoa todellisessa kontekstissa eikä vain pohtia asioita teoreettisesti. Käytännönläheisyys on ammattikorkeakoulujen vahvuus.
Kollegat Anmari Viljamaa Sanna Joensuu-Salo ja Emilia Kangas olivat kirjoittaneet paperin, jonka Kangas esitti, arvostavasta haastattelusta tutkimusmenetelmänä. Tuli taas mieleen, että niin tällainenkin menetelmä on olemassa ja sitä on tullut joskus kokeiltua.
Jari Kyngäs ja Kimmo Nurmi tarkastelivat logistista regressiota. Logistinen regressioanalyysi on tavanomaisen regressioanalyysin erityistyyppi. Sitä käytetään yleensä silloin, kun selitettävä muuttuja voi saada vain kaksi arvoa. Esityksessä tuli kirkkaasti esille, kuinka tätä menetelmää käytetään väärin ja millaisia klikkiotsikoita tämän avulla voidaan tuottaa, edes ymmärtämättä, että on päädytty ns. metsähallituksen puolelle.
Oma esitykseni oli EQF-kriteeristön käytöstä eurooppalaisissa korkeakouluissa. Kun kirjoitin paperia, olin hämmentynyt, että Eurooppa-tasoiseksi tarkoitetun kriteeristön on ottanut käyttöön vain yhdeksän jäsenvaltiota.
Tummansininen alue kuvaa niitä 9 EU:n jäsenvaltiota, jotka ovat ottaneet EQF-kriteeristön käyttöön kansallisissa arviointikriteereissään. Nämä maat ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Portugali, Ruotsi ja Suomi. Joskaan Ruotsissakaan se ei ole ihan sellaisenaan käytössä. Vastaavasti 18 jäsenvaltiota ei mainitse EQF:ää koulutuksen arviointikriteereidensä taustaoletuksena ja nämä maat eivät myöskään ota kantaa työvoiman liikkuvuuteen jäsenmaasta toiseen.
Annika Mylläri kertoi entnografiasta tutkimusmenetelmänä taiteen (musiikki) tutkimuksen näkökulmasta.
Meri- Maaria Salo ja Hanna Kajander käsittelivät luontopohjaisia ratkaisuja hulevesien hallintaan. Käytännön esimerkkejä kuultiin mm. Porin keskustasta.
Sari Repka esitteli ryhmänsä tutkimuksen biovahvoista ravinteista. Mielenkiintoista!
Jenni Huhtasalo esitteli hanketta, jossa olivat mukana myös Mirka Leino, Sari Merilampi ja Jannika Thomska. He tutkivat matematiikka-ahdistusta. Tärkeä aihe tämäkin!
Elina Nevala esitteli mind nutrion-tutkimusta, jossa tarkastelun kohteena oli ravitsemuksen vaikutus masennukseen ja työkykyyn.
Koska menemällä omalle epämukavuusalueelle, oppii yleensä jotakin uutta, osallistuin keskiviikkona sessioon, joka oli otsikoitu Energiamurros ja kiertotalous. Ja johan sitten taas tuli kaikenlaista, mistä ei ollut aiemmin kuullut.
Päivän ensimmäisen esityksen piti Kati Nordlund ja hänen otsikkonsa oli Sivuvirtojen hyödyntäminen suomalaisella elintervikealalla. Erittäin mielenkiintoinen aihepiiri ja jotenkin näin, että tällaisten asioiden merkitys nousee tulevaisuudessa entistä enemmän.
Perttu Palkia ja Valtteri manninen olivat otsikoineet esityksensä Vihreällä vedyllä tuotetun energian hinta kuluttajalle. Tämän esityksen jälkeen ymmärsi jotakin siitä, miksi vety ei ole vielä vaihtoehto.
Kollega Beata Taijala oli otsikoinut esityksensä Kierrätysgalleria -tulevaisuuden ostoskeskus. Hän kertoi ReTunasta, joka on maailman ensimmäinen kierrätysgalleria. Ja, jos ReTunan sivustoa ja tervetulotoivotusta: Välkommen till världens första återbruksgalleria, on tämä Ruotsissa sijaitseva kierrätysgalleria laatuaan ensimmäinen maailmassa. Vaasa on kunnostautunut Suomen puolella ja sieltä löytyy Minimossen.
Kierrätysgallerian idea on laittaa kiertoon sellainen jäte, joka on vielä käyttökelpoista. Tuotteet kunnostetaan ennen myyntiä.
Dacil Merelles Pintor, Hannu Henttinen, Joonas Rouhiainen, Pekka Suominen, Johanna Valio olivat otsikoineet esityksen Development of laser spectroscopic system at SAMK. Tämä meni yli hiuslaitteeni, mutta sen ymmärsin, että laserin kanssa ei kannata leikkiä.
Lopuksi meidän TKI-yksikön tutkijat Krista Mäki ja Heli Hietala kertoivat RIIHI-hankkeesta. Kiertotaloutta on perinteisesti käsitelty suurten kasvukeskusten näkökulmasta ja tämä hanke tuo kiertotalusnäkökulman myös tänne maaseudulle.
Ihan loistava kattaus kaikenlaista. Paljon jäi mielenkiintoisia asioita kuulematta, kun ei vaan pysty olemaan useammassa paikassa samaan aikaan.
Onneksi tästä tulee julkaisu, jossa paperit ovat kaikkien saatavilla. Sitä odotellessa.
Comments