Osa III Tomi Kokkosen laatiman tieteellisen sanaston lista I-N

Posted by Unknown on
 Tämä on lainaus Tomi Kokkosen, Helsingin yliopiston sivustolla julkaistusta sanastosta. Olen lisännyt/etsinyt lähteitä sanoille, joista saa lisävalaistusta mieltä askarruttaviin outoihin sanoihin ja käsitteisiin. Toivon tämän osaltaan helpottavan käsitteiden ymmärtämistä ja mieleenpainamista. Postauksen ensimmäisessä osassa julkaisin sanastosta kirjaimet A-D. Toisessa osassa olivat vuorossa kirjaimet E-H. Tässä kolmannessa osassa  keskityn kirjaimiin I-N ja neljännessä osassa kirjaimiin, O-Y.



Idealisaatio
Jonkin asian, ominaisuuden, tapahtuman, säännönmukaisuuden tms. yksinkertaistava kuvaus, jossa monimutkaistavat tekijät jätetään huomiotta, tai esittäminen parhaissa mahdollisissa olosuhteissa. Tieteelliset lait, ennusteet, teoreettiset +mallit jne. koskevat usein idealisoituja tapauksia, mutta niitä voidaan sovelluksissa "korjata" lisäämällä tarkasteluun tilannekohtaista tietoa.

Kakkori, L.. (1998 ). Jälkiä ja silmiä. Reijo Kupiainen, Heideggerin ja Nietzschen taidekäsitysten jäljillä. Gaudeamus, Helsinki 1997. 104 s. Niin & Näin. Filosofinen aikakauslehti. 1/1998.
 Idealisoida (suomisanakirja)

Puolanen, A. (2000). linkki (PDF) "Matkoista pisin on matka itseen." -Tuntematon.



Ilmiö
Jokin maailmassa oleva, jollain tavalla yhtenäinen (esim. samojen lainalaisuuksien ohjaama) seikka. Esim. esineiden tippuminen maahan on ilmiö, samoin sukupuolinen syrjintä. Tieteelliset teoriat, mallit, lait jne. pyrkivät kuvaamaan ja selittämään ilmiöitä (esim. tietyt fysiikan lait putoamisliikettä, tietyt sosiologiset teoriat sukupuolisen syrjinnän ilmenemismuotoja). Kokonaisia ilmiöitä ei havaita suoraan, vaan ainoastaan osia niistä (esim. yksittäisiä putoamisia tai syrjintätapauksia). Aina ei tiedetä, mikä kaikki kuuluu samaan ilmiöön, ja joskus ilmiöt joudutaan päättelemään epäsuorasti +havaintoaineistosta. Esim. yhteiskunnalliset ja alkeishiukkasfysiikan ilmiöt saadaan usein selville vasta havaintoaineiston analyysillä.

Fenomeeni, fenomeeninen maailma (lukio, Helsinki)

fenomeeni ilmiö (Phenomenon, ilmiö)
fenomenaalinen ilmiömäinen, mahtava; ilmiöitä koskeva
fenomenalismi filosofiassa käsitys, jonka mukaan vain havaittavat ilmiöt ovat todellisia t. tunnettavissa ¶ Sukulaissanoista ks. ismi.
fenomenologia Edmund Husserlin kehittämä filosofian suunta ¶ Korostaa ihmisen omiin havaintoihin ja elämyksiin perustuvan tutkimuksen (pohdinnan) merkitystä. Sukulaissanoista ks. logia.
fenotyyppi (biologiassa) ilmiasu, eliössä ilmenevät ominaisuudet; (kielitieteessä) ilmikategoria ¶ Vrt. genotyyppi. Eliön geeneistä osa jää vaille vaikutusta eliöön itseensä, vaikka se voikin periyttää niitä jälkeläisilleen. Lisäksi ympäristö vaikuttaa siihen, miten geenien vaikutus ilmenee. (Lähde: Jukka Korpela, sanat)

Ks. myös tietoisuus (Wikipedia)

Individualismi
Jotain seikkaa koskeva näkemys, jonka mukaan yksiöt ovat keskeisessä asemassa. Esim. +metodologinen individualismi.

Individualism (Wikipedia) 

Individualism (Dictionary.com)
Individualismi 





Kuvan lähde: http://paradigm-shift-21st-century.nl/plaatjes/individualism-collectivism-inward-outward-angra-spenta.jpg


Induktio
Päättely (Induktiivinen päättely, Wikipedia), jossa yksittäisistä tapauksista päätellään laajempia asiantiloja tai toisia yksittäistapauksia tai esim. populaatiosta päätellään johonkin osajoukkoon. Induktiiviset päätelmät eivät ole +deduktiivisia, joten ne eivät säilytä totuutta (premissien totuudesta ei seuraa johtopäätöksen totuutta), mutta premissien ajatellaan silti jollain tavalla tukevan johtopäätöstä ja tekevän sen uskottavammaksi. Kaikki tieteellinen päättely on loogiselta muodoltaan induktiota (vaikka se ei olisikaan +induktivistista). Induktiivisen päättelyn logiikka. (AMK:T)

Induktiivinen päättely (Wikipedia)

Induction (Wikipedia) 

Lavonen  & Meisalo: Induktio

Induktion periaate 



Induktivismi
+Empirismiin liittyvä näkemys, jonka mukaan tieteessä on kyse yksittäisten asiaintilojen havaitsemisesta ja induktiivisten yleistysten tekemisestä niiden pohjalta.

Halonen Ilpo, johdatusta tieteenfilosofiaan. 
Filosofian tietosanakirja (Wikipedia)


Inkommensurabiliteetti
+Yhteismitattomuus


Huutoniemi, Katri.
Realismi ja konstruktivismi tieteidenvälisessä ympäristötutkimuksessa : Yhteismitattomuus, yhteensovittaminen vai dialogi? (Linkki, PDF, pro gradu, Helsingin yliopisto)
 
Ks. Pro Gradu Kaidesoja Tuukka (2002). Yhteismitattomuus ja maailmojen moneus. Jyväskylän yliopisto (PDF) 


Instrumentalismi
Tieteellisiä teorioita koskeva näkemys, jonka mukaan teoriat ovat (vain) välineitä havaintojen tehokkaampaan jäsentämiseen. Instrumentalismin mukaan esim. ei-havaittaviin olioihin tai lakeihin viittaavia teoreettisia ilmaisuja ei pidä tulkita +realistisesti.

Ks. Luento tieteellinen realismi (Helsingin yliopisto) 

Instrumentalismi (Wikipedia)

INSTRUMENTALISMI
- tietoa tavoitellaan vain välineenä
- esim. hyöty yhteiskunnalle
- voi johtaa kaupallisesti sovelluskelpoisten tutkimustulosten tavoitteluun (Ks. lisää)



Intentionaalinen psykologia
Termi voi viitata sellaiseen psykologiseen konstituutioon, johon sisältyy +intentionaalia tiloja, tai sitten sellaiseen käsitejärjestelmään tai teoriaan, joka kuvaa kohdettaan tällä tavalla. Sekä +arkipsykologia että tieteellinen psykologia ovat intentionaalisen psykologian muotoja. Ks. "halu-uskomuspsykologia".

Intentionaalisuus
Viittaa toimijan tai mentaalisen tilan suuntautuneisuuteen. Intentionaaliset toimijat ovat sellaisia, jotka käyttäytyvät päämääräsuuntautuneesti (ja toiminnan seuraukset ovat intentionaalisia, mikäli ne ovat aiottuja). Intentionaaliset tilat ovat sellaisia mielentiloja, joilla on kohde: esim. uskomukset ja halut. Ks. "halu-uskomuspsykologia".

Intentionaalisuus (Wikipedia) 

Intentionaalisen toiminnan selittäminen (luento, PDF)


INUS-ehto
John Mackien analyysi +kausaliteetista. Seikat, joita miellämme syiksi, eivät ole seuraustensa riittäviä ehtoja, sillä (tavallisesti) tarvitaan myös monien muiden seikkojen läsnäolo (esim. oikosulku voi olla syy talon palamiselle, mutta talo ei palaisi, jos ei olisi happea). Nämä muut seikat muodostavat "kausaalisen taustan". Syyt eivät ole myöskään välttämättömiä ehtoja, mikäli jokin muukin seikka olisi voinut saada saman asian aikaan (esim. talon palamaan). Kaikki ne tekijät, joiden yhteinen läsnäolo takaa seurauksen syntymiseen (esim. talon palamiseen) muodostavat yhdessä riittävän ehdon seuraukselle. Se, minkä seikan käytännössä valitsemme syyksi (esim. oikosulku) on jokin sellainen seikka, joka on välttämätön osa tätä tekijöiden joukkoa (muut tekijät voivat esim. olla normaalioloissa kaiken aikaa läsnä, kuten talon palamisessa, ja tarvitaan jokin sytyttävä seikka). Tämä syy ei kuitenkaan ole yksin riittävä. Syy on siis ei-riittävä mutta välttämätön osa riittävää ehtoa seuraukselle. Koska joissain tapauksissa useat erilaisten tekijöiden yhdistelmät voivat saada aikaan saman seurauksen (esim. pörssiromahdus voi olla seurausta useasta erilaisesta eri tekijöiden yhdistelmästä, eikä näissä yhdistelmissä ole välttämättä edes yhtään yhteistä tekijää), tämä riittävä ehto (tekijöiden yhdistelmä) ei yksinään ole välttämätön. Syy on siis ei-riittävä mutta välttämätön osa riittävää mutta ei-välttämätöntä ehtoa. (= "Insufficient but Non-redundant part of an Unnecessary but Sufficient condition" = INUS)

 Nurmi, Hannu Tieteelliset selitysmallit


Kansanpsykologia
+Arkipsykologia
Arkipsykologia (Wikipedia)


Kausaalinen selittäminen
Tieteellistä selittämistä, jossa seikka selitetään niillä syillä, joiden vuoksi seikka on olemassa tai on sellainen kuin se on. Joidenkin mielestä kaikki tieteellinen selittäminen on viimekädessä kausaalista, joten teoria kausaalisesta selittämisestä (käytännössä usein teoria kausaliteetista ylipäätään, kriteerinä sille, milloin jokin on kausaalisesti selitetty) on tällaisen näkemyksen mukaan myös yleinen teoria tieteellisestä selittämisestä. Ks. "kausaliteetti".

Elaboraatio keskiarvovertailuna

Pöyhönen S, Tieteenfilosofia, 3 

Tieteenfilosofia 

Tieteellisen ajattelun argeologiaa 

Ylikoski Petri (1997) Dispositoiden ontologia ja  selittäminen. Lisenssiaattityö.


Kausaliteetti
Kahden seikan (tapahtuman, prosessin, asiantilan, ominaisuuden tms.) välinen syy-seuraussuhde. Kausaliteetti on ajallinen riippuvuussuhde, jossa syy edeltää seurausta ja seuraus riippuu syystä. +Empiristisen näkemyksen mukaan kausaaliset suhteet ovat +kontingentteja asioidenvälisiä suhteita, mutta yleensä ajatellaan, että kausaliteettiin liittyy jonkinlaista +välttämättömyyttä ja kausaaliväitteisiin +kontrafaktuaalinen sisältö: jos syy ei olisi ollut, seuraustakaan ei olisi tullut. Erilaisia teorioita kausaliteetin luonteesta ja erilaisia määritelmiä ja luonnehdintoja on monia eikä tarkasta kausaliteetin määritelmästä ole yksimielisyyttä. Kausaalisten suhteiden löytämiseen maailmasta liittyy myös monia käytännön ongelmia. Ks. "INUS-ehto".

Causality (Wikipedia) 
Causality (Dictionary.com)

Kausaliteetti


Konfirmaatio
+Hypoteesin saama +empiirinen tuki. Konfirmaation kasautuminen tekee hypoteesista tuetumman, muttei koskaan +verifioi sitä. Ks. "korroboraatio".

Tieteellinen päättely (luento)
Induktiivinen päättely
Johdatus tieteenfilosofiaan

Konstitutiivinen sääntö
Sääntö, joka määrittelee jotain toimintaa. Jos tällaista sääntöä ei noudata, kyseessä ei ole tämä toiminta. Esim. shakkinappuloiden siirtely shakkilaudalla ei ole shakin pelaamista, ellei tiettyjä sääntöjä noudateta, vaan se on jotain muuta. Yhteiskunnallista toimintaa leimaavat konstitutiiviset säännöt, jotka liittyvät muihin konstitutiivisiin sääntöihin ja luovat toiminnan merkityksen. Yksilö ei ole +determinoitu toimimaan näiden sääntöjen mukaan (ne eivät ole yksilön käyttäytymistä määrääviä +lakeja), mutta ottaakseen osaa yhteisölliseen toimintaan ja tehdäkseen yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tekoja on toimittava niiden mukaan. Konstitutiiviset säännöt eivät yleensä ole edes aktiivisesti tiedostettuja, vaan itsestään selvinä pidettyjä asioita. Konstitutiivisia sääntöjä ei oikeastaan niinkään noudateta, vaan niitä käytetään tekemään niitä asioita, joita nämä säännöt määrittelevät. Ks. "regulatiiviset säännöt".

Noro, Arto: Sosiologian ja talouden onneton avioliitto
 Kujanpää Pertti, Strateginen salkunhallintataito ja liiketoimintaympäristön kausaliteetti
Normit sosiaalisuuden kuvaajana 
Pragmatiikan olemus

Äijälä Marika (2005). Tietoisesti ja tiedostamatta. Miten luokanopettaja näkee vaikuttavansa lasten sukupuolirooleihin. Pro gradu. Kasvatustiede.

Konstruktiivinen empirismi
Bas Van Fraassenin näkemys, jonka mukaan tieteelliset teoriat viittaavat myös ei-havaittavaan todellisuuteen, mutta näitä väitteitä ei koskaan voida todistaa oikeiksi tai vääriksi. Tieteessä pitäisikin pyrkiä muodostamaan sellaisia teorioita, jotka sopivat mahdollisimman hyvin yhteen havaintojen kanssa, ei pyrkiä totuuteen, ja ei-havaittavaan viittaaviin väitteisiin ei tule tehdä minkäänlaisia +ontologisia sitoumuksia.

Constructive empirism  (Wikipedia)


Konstruktionismi
Jotain seikkaa koskeva näkemys, jonka mukaan tämä seikka on jollain tavalla konstruoitua eikä tästä konstruoinnista riippumatta olemassa. Ks. "sosiaalinen konstruktio".

Kontingentti totuus
Totuus, joka ei ole +välttämätön. Kontingentit asiantilat voisivat olla toisinkin, vaikka ne asiat, joihin suhteessa ne ovat kontingentteja, pysyisivät samoina. Esim. se, että ei ole olemassa norsun kokoisia oravia, on kontingenttia suhteessa luonnonlakeihin, mutta se, että ei ole olemassa mikroskooppisen pieniä oravia, ei ole (se olisi mahdotonta). Yleensä filosofiassa kontingenssilla viitataan loogiseen kontingenssin, ts. siihen, että tarkasteltava asia ei seuraa loogisesti jostain käsitteellisistä tai muista oletetuista seikoista, mutta nämä seikat eivät myöskään loogisesti estä tätä asiaa. Haamujen olemassaolo tai olemattomuus on loogisesti kontingenttia, pyöreiden neliöiden ei.

Contingent truth (MWdictionary)

Necessary and Contingent truths 

Philosophy Pages

Kontrafaktuaali
Vallitsevien asiaintilojen (tosiasioiden) vastainen asiaintila. Se, että jollain väitteellä on kontrafaktuaalista voimaa, tarkoittaa, että se ei esitä väitettä vain vallitsevista asiaintiloista, vaan myös siitä, mitä seurauksia joidenkin seikkojen muuttamisella olisi. Ks. "kontrasti".

Kontrafaktuaali (Wikipedia)

Kontrafaktuaalinen konditionaalilause 

Silvonen, P. Kausaalimallien kontrafaktuaalit. Kausaalimallien tutkimusseminaari. Helsingin yliopisto. (PDF)

 Kontrasti
Vastakkainasettelu. Esim. kun selitettävälle seikalle asetetaan sitä selittäessä kontrasti, kerrotaan, mihin selitettävää seikkaa verrataan. Kontrasti määrittelee sen, mitä selitys pitää sisällään: selitys kertoo, miksi selitettävä seikka on läsnä jossain tilanteessa, eikä sen kontrasti. Erilaiset selitykset samalle asialle ovat kilpailevia, jos ne antavat eri vastaukset samalle kontrastille, mutta eivät ole kilpailevia, jos niillä on vain eri kontrasti. (Ne eivät silti ole välttämättä yhteensopivia.) Ks. "kontrafaktuaali".

Korrelaatio
Kahden asian välinen tilastollinen yhteys. Tämä voi kertoa näiden asioiden välisistä kausaalisesta yhteydestä, yhteisistä syistä niiden taustalla, tai olla puhdas sattuma.

correlation and dependence   (Wikipedia)
Korrelaatio ja riippuvuusluvut (MOTV)
Korrelaatio (Helsingin yliopisto)
Korrelaatio: Pearsonin kerroin, (Tilastokeskus)

Korroboraatio
Popperin +falsifikationismiin liittyvä käsite, joka on hänen vastineensa +konfirmaation käsitteelle. Koska Popper ei uskonut, että tieteellisiä hypoteeseja voidaan konfirmoida, se, että ne läpäisevät testin, ei konfirmoi, vaan "korroboroi" niitä. Käytännössä korroboraatio tarkoittaa siis sitä, että hypoteesia ei ole vielä +falsifioitu.



Käännettävyysteesi
+Loogisten positivistien kannattama teesi, jonka mukaan teoreettisia termejä sisältävät ilmaisut täytyy voida kääntää +havaintokielisiksi ilmaisuiksi, jotta niillä olisi merkitys. Käytännössä näin ei voida läheskään aina tehdä.

Halonen Ilpo Johdatus tieteenfilosofiaan
Salmela Mikko: Kaila Eino 


Laki
Termillä on kaksi toisiinsa liittyvää käyttöä: maailmassa vallitseva riippuvuus tai tällaista riippuvuutta ilmaiseva sääntö. Lain erottaa pelkästä +empiirisestä yleistyksestä niiden +kontrafaktuaalinen voima. Lait voivat olla +ehdottomia lakeja tai +ceteris paribus -lakeja.

Looginen ekvivalenttius
Looginen yhtäpitävyys. Kaksi väitettä on loogisesti ekvivalentteja, jos ne voidaan päätellä samoista asioista ja niistä voidaan päätellä samat asiat – ne ovat keskenään vaihdettavissa loogisessa päättelyssä. Esim. "kaikki korpit ovat mustia" ja "mikään ei-musta asia ei ole korppi" ovat loogisesti ekvivalentteja.

Loogisia ekvivalentteja kaavamuutoksia varten
Halonen Ilpo Johdatus logiikkaan 


Looginen empirismi
+Looginen positivismi.

Looginen positivismi
+Empiristinen tieteenfilosofinen suuntaus 1900-luvun alussa. Keskeisiä teesejä olivat mm. +semanttinen empirismi (+verifikationismi), +käännettävyysteesi, +metodologinen monismi, +metafysiikan vastustus, käsitys filosofiasta käsitteellisenä ja loogisena analyysinä ja ajatus tieteiden yhtenäisyydestä.

Looginen positivismi


Looginen välttämättömyys
Jokin seikka, joka on käsitteellisten ja loogisten seikkojen nojalla välttämättä sellainen kuin se on. Filosofiassa tutkitaan loogisia välttämättömyyksiä, mutta on olemassa muunlaisiakin välttämättömyyksiä, esim. metafyysisiä välttämättömyyksiä jotka eivät riipu käsitteellisistä ja loogisista seikoista vaan omaksutuista metafyysisistä näkemyksistä, sekä luonnonvälttämättömyyksiä, jotka riippuvat (näiden kahden seikan suhteen +kontingenteista) luonnonlaeista. Ks. "välttämäton ja mahdollinen".

Necessity (Wikipedia)
 
Teoreemat ja validius


Loogisen yhteyden argumentti
G.H. von Wrightin esittämä argumentti, jonka mukaan toiminnan käsitteellistämisellä jollain tietyllä tavalla ja niillä uskomuksilla ja haluilla, joita toimintaan ajatellaan liittyvän, on käsitteellinen yhteys. Päätelmien tekeminen toisesta johtaa päätelmien tekemiseen toisesta, eikä näitä voida todentaa toisistaan riippumatta. Argumentin mukaan tämä tarkoittaa, että toiminnan ja siihen liittyvien uskomusten ja halujen välinen yhteys ei voi olla kausaalinen.

Sintonen Matti: von Wrightin tuotannosta (N&N)

Luonnonlaki
Termi tarkoittaa joko mitä tahansa ihmisestä riippumatonta +lakia tai ainoastaan +ehdottomia lakeja.

Koskensilta Raimo Luonnonlakien merkityksettömyydestä tahdon vapauden kannalta


Malli
Yleensä jotain ilmiötä ja sen lainalaisuuksia kuvaava teoreettinen, mahdollisesti matemaattinen esitys, jonka avulla tätä ilmiötä voidaan epäsuorasti tutkia (esim. tietokonesimulaatiolla) ja esittää sitä koskevia ennusteita. Mallin kohteena voi olla myös jokin yksittäinen tapaus tai kokonainen ilmiöjoukko, ja teoreettisten ja matemaattisten mallien lisäksi "mallilla" voidaan viitata esim. pienoismalliin tai muihin fyysisiin rakennelmiin, jotka jollain tavalla esittävät varsinaisen kiinnostuksen kohdetta. Myös esim. koe-eläimiä voidaan käyttää malleina vaikkapa joistakin ihmisen fysiologisista ominaisuuksista. Oleellista on, että mallin ja kohteen välillä oikeanlaisia yhtäläisyyksiä tutkittavien asioiden suhteen, jonka avulla voidaan sanoa jotain varsinaisesta kohteesta. Mallit ovat usein +idealisoituja tai +abstraktioita kohteestaan. Teoreettisiin malleihin viitataan joskus +teorioina, eikä teorian ja teoreettisen mallin välinen raja ole selvä. Voisi kuitenkin sanoa, että teoreettiset mallit koskevat usammin yksittäistä ilmiötä ja teoriat useammin kokonaista toisiinsa yhteydessä olevien ilmiöiden joukkoa.
Malli logiikka (Wikipedia)
Interpenetration 

Merkitysholismi
Näkemys, jonka mukaan merkitykset eivät ole atomistisia, vaan yhteydessä toisiin merkityksiin. Esim. yksittäiset kielelliset ilmaisut eivät ole merkitykseltään riippumattomia, vaan saavat merkityksensä osittain suhteestaan muihin saman kielen ilmaisujen merkityksiin.



Metafysiikka
Oppi olevasta ja olemisen tavoista. Käytännössä metafysiikka ja ontologia ovat sama asia, mutta termiin "metafysiikka" liittyy usein negatiivinen lataus. Usein ajatellaan esim. että metafysiikka liittyy nojatuolispekulaatioihin asioista, jotka ovat todellisuudessa tieteellisiä kysymyksiä, kun taas termin "ontologia" käyttöön ei yleensä liity tällaista konnotaatiota.

Hirvisaari, James Metafysiikka 

Metafysikka (Wikipedia)

Metafysiikasta 


Metafyysinen realismi
Ajatus, että on olemassa ihmisestä riippumaton todellisuus (josta voidaan mahdollisesti myös tietää). Vastakohta metafyysiselle idealismille.

 Metafyysinen realismi (Määttänen)

Philström, S. (1994). Putnamin episteemisestä totuuskäsityksestä (N&Nhttp://www.netn.fi/)

Realismi (Ontologia) (Wikipedia)

Sisäinen realismi Putnam (Wikipedia)


Metodologia
Oppi tieteessä käytettävistä tiedonhankkimismenetelmistä, käsitteen- ja teorianmuodostuksesta, selittämisestä, pätevästä tieteellisestä päättelystä jne. Yksittäisillä tieteillä on omat konkreettisempiin kysymyksiin keskittyvät metodologiansa ja metodologiset välineensä, mutta tieteenfilosofisessa metodologian tarkastelussa ollaan kiinnostuneita kaikkea tiedettä koskevista metodologisista periaatteista.

Methodology (Wikipedia)
Talouden perusteet (Metodologia)
Metodologia (väitösk.)




Metodologinen dualismi
Näkemys, jonka mukaan on olemassa kahdenalista tieteellistä +metodologiaa. Tarkemmin sanottuna näkemys, että luonnontieteet ja ihmistieteet poikkeavat yleisiltä metodologisilta periaatteiltaan toisistaan. Vastakkainen näkemys +metodologiselle monismille.



Metodologinen holismi
Näkemys, jonka mukaan yhteiskuntatieteissä tulee noudattaa holistista metodologiaa. Ts. tutkimuksessa voi / täytyy olettaa sellaisia seikkoja, jotka eivät palaudu yksilöihin. On yhteensopiva +ontologisen reduktionismin kanssa, mutta tällöin jää avoimeksi, miten selityksiin liittyvät yliyksilölliset seikat palautuvat yksilöihin ontologisesti. Vastakkainen näkemys +metodologiselle individualismille.

Heiskala, R. Rakennefuntionalistinen taloussosiologia (Helsingin yliopisto) 
Suuntaa etsimässä (N&N) Risto Heiskala (toim.), Sosiologisen teorian nykysuuntauksia. Gaudeamus, Helsinki 1994.

Metodologinen holismi (PDF, luentokalvot)

Metodologinen individualismi
Näkemys, jonka mukaan yhteiskunnalliset ilmiöt täytyy selittää ja ymmärtää näihin ilmiöihin liittyvän yksilöiden käyttäytymisen avulla. Vastakkainen näkemys +metodologiselle holismille.


Metodologinen monismi
Näkemys, jonka mukaan kaikella tieteellä on samanlainen yleinen metodologia. Vastakkainen näkemys +metodologiselle dualismille.


Monismi (Wikipedia)
Niiniluoto, I. Tieteiden ykseys. 

Metodologinen pluralismi
Näkemys, jonka mukaan on useita erilaisia tieteellisiä +metodologioita. Käytännössä viittaa yleensä luonnontieteiden ja ihmistieteiden metodologiseen vastakkainasetteluun, siis sama asia kuin +metodologinen dualismi.

Pluralismi (Wikipedia)


Metodologinen separatismi
Näkemys, jonka mukaan ihmistieteiden ja luonnontieteiden välillä on metodologinen ero. Käytännössä sama asia kuin +metodologinen dualismi ja +metodologinen pluralismi.
Ulla Härkönen Teorian ja tutkimuskohteen vuorovaikutus – Bronfenbrennerin ekologinen systeemiteoria ihmisen kehittymisestä. Monismi

Jotain seikkaa koskeva näkemys, jonka mukaan tämä seikka on jollain tavalla yksi ja yhtenäinen. +Pluralismin vastakohta. Ks. "metodologinen monismi" ja "ontologinen monismi".

Härkönen, U. Teorian ja tutkimuskohteen vuorovaikutus- Bronfenbrennerin ekologinen systeemiteoria ihmisen kehittymisestä (PDF)

Monismi
Jotain seikkaa koskeva näkemys, jonka mukaan tämä seikka on jollain tavalla yksi ja yhtenäinen. +Pluralismin vastakohta. Ks. "metodologinen monismi" ja "ontologinen monismi". 

Monism   (Standford  Encyclopedia of Philosophy)

Naturalismi
Termi "naturalismi" voi viitata useisiin asioihin. (1) +Ontologisena teesinä naturalismi viittaa siihen, että vain luonnollisia asioita on olemassa (ei ole olemassa yliluonnollista), ja tämä luonnollisuus määritellään yleensä niin, että luonnollista on se mitä tiede tutkii. Naturalisti voi olla joidenkin asioiden suhteen olematta sitä toisten suhteen: esim. muiden asioiden naturalistinen filosofi voi olla ei-naturalisti vaikkapa matematiikan, kielellisten merkitysten tai moraalin suhteen. (2) Naturalistiseen filosofiaan voi lisäksi kuulua ajatus, että kiinnostavat filosofiset tutkimuskohteet löytyvät tieteeseen liittyvistä filosofisista ongelmista, tai jopa ajatus, että oikein muotoiltuna filosofiset ongelmat palautuvat tieteellisiksi ongelmiksi ja ovat tieteen ratkaistavissa. Tämä kaikki liittyy naturalistisen filosofian siihen (Quinen esittämään) lähtökohtaan, että +synteettisten ja +analyyttisten totuuksien välille ei voida tehdä jyrkkää eroa. Tämä johtuu +semanttisesta holismista. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että filosofiset kysymykset muuttuisivat tieteellisiksi kysymyksiksi tai että filosofiasta tulisi tieteelle alisteista, vaan että tieteelliset ja filosofiset kysymyksenasettelut voivat joskus liittyä läheisesti toisiinsa ja tulosten merkittävyys toiselle on molemmansuuntaista (siis myös filosofialla voi olla sanottavaa tieteellisistä kysymyksistä). (3) Tieteenfilosofiassa naturalismi tarkoitta sitä, että esim. tieteellistä selittämistä koskevan filosofian tai tieteellisen tiedon luonnetta koskevan pohdinnan täytyy liittyä läheisesti todellisiin selittämiskäytäntöihin tai tiedollisiin käytäntöihin ja että tiedettä koskeva empiirinen +tieteentutkimus on filosofisesti merkityksellistä. Naturalismi on käytännössä tarkoittanut myös tieteenfilosofien kasvavaa kiinnostusta +erityistieteisiin. Yleisemminkin erityistieteet, niihin liittyvät tieteenfilosofiset kysymykset ja vastaavia teemoja koskevat filosofian alueet ovat jossain määrin sekoittuneet (esim. kognitiotiede, psykologian filosofia ja mielenfilosofia ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa). (4) Yhteiskuntatieteiden filosofian yhteydessä termiä "naturalismi" käytetään myös viittaamaan +metodologiseen monismiin.

Naturalism (Wikipedia)

Peuhu Ari, Naturalistinen manifesti (N&N)

Naturalistisen maailmakuvan ongelma (Kristillinen opiskelijalehti)

Naturalistinen virhepäätelmä
Päätelmä, jossa siitä, miten asiat ovat, päätellään suoraan, miten niiden (tai joidenkin muiden asioiden) pitäisi olla. Esim. moraalisen kysymyksen ratkaisemin selvittämällä, mitä mieltä ihmiset tästä asiasta ovat, on naturalistinen virhepäätelmä. Tämä ei tarkoita, että tosiasioilla ei olisi merkitystä moraalisten kysymysten kannalta, vaan sitä, että päätelmään sisältyy aina myös erillinen normatiivinen kannanotto, josta voi olla arvoperustein eri mieltä, vaikka olisi samaa mieltä kaikista tosiasioista.

Humen Giljotiini
Humen Giljotiini ja naturalistinen virhepäätelmä
Naturalistic fallacy (Wikipedia) 


Nettovaikutus
Kaikkien vaikutusten summa. +Kausaalisia vaikutuksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että samaan asiaan voi vaikuttaa useita erisuuntaisestikin vaikuttavia voimia (tai samalla kausaalisella tekijällä saattaa olla useankaltaisia vaikutuksia tarkasteltavassa tilanteessa), mutta vain näiden yhteisvaikutus (=nettovaikutus) tulee näkyviin.


Normaalitiede
Thomas Kuhnin teoriassa kypsän tieteen tekemisen "normaalitila", jossa kaikkiin tieteellisiin ongelmiin oletetaan olevan ratkaisu käytössä olevien teorioiden ja metodien puitteissa (tai niitä vain vähän "korjailemalla"). Kun +anomaliat alkavat kasaantua, tiede joutuu kriisitilaan, jossa olemassa olevia teorioita, metodeja, teorioiden tulkintoja ja filosofisia oletuksia aletaan epäillä, niistä ollaan erimielisiä ja ne nousevat yhä enemmän keskustelun keskiöön. Normaalitieteen +paradigma hajoaa ja vasta uuden paradigman vakiintumin tuo uuden normaalitieteen tilan.

Thomas Kuhn (Standford  Encyclopedia of Philosophy)
Guide to Thomas Kuhn's Structure of  Scientific Revolutions  (by Malcolm R. Forster)

Normatiivinen
Normeihin liittyvä tai normittava. Normatiivinen väite kertoo, miten asioiden tulisi olla. Vastakohta +deskriptiiviselle. Metodologiset periaatteet, etiikka ja politiikka ovat normatiivisia. Myös esim. kielellisiin merkityksiin liittyy normatiivisuutta, sillä merkitykset määräävät ilmauksen oikean käytön.

Normatiivinen etiikka (Wikipedia) 


Comments

Post a Comment