Tämä on lainaus Tomi Kokkosen, Helsingin yliopiston sivustolla julkaistusta sanastosta. Olen lisännyt/etsinyt lähteitä sanoille, joista saa lisävalaistusta mieltä askarruttaviin outoihin sanoihin ja käsitteisiin. Toivon tämän osaltaan helpottavan käsitteiden ymmärtämistä ja mieleenpainamista. Postauksen ensimmäisessä osassa julkaisin sanastosta kirjaimet A-D. Tässä osassa ovat vuorossa kirjaimet E-H. Kolmannessa postauksessa ovat mukana kirjaimet I-N ja
Added by Tomi Kokkonen, last edited by Tomi Kokkonen on 2009-01-14
Katso myös Otto Lapin Kogniotieteen sanastoa (Helsingin yliopisto)Tomi Kokkonen kirjoittaa näin vuonna 2009: Tälle sivulla on tieteenfilosofista sanastoa ja lyhyitä luonnehdintoja (ei täsmällisiä määritelmiä tai tyhjentäviä selostuksia). Sanaston on tarkoitus toimia apuna tieteenfilosofian opiskelussa yleisemminkin, joten mukana voi olla termejä, joita ei kurssilla ole käytetty. Mitään selityksiä ei tarvitse opetella tenttiä varten, ne ovat vain ymmärtämisen avuksi. Lisäksi kannattaa pitää mielessä, että useilla sanoilla on erilaisissa yhteyksissä erilaisia merkityksiä, joten tässä esitetty luonnehdinta ei ole välttämättä osuva edes kaikilla muilla filosofian osa-alueilla.
Jos listasta puuttuu jokin sellainen sana, jonka merkitys ei käynyt luennolla selväksi, tai askarruttaa muuten (tai tässä oleva luonnehdinta on epäselvä), kirjoita tälle sivulle kommentti, jossa pyydät selitystä, tai lähetä sähköpostia, niin lisään sanan.
Sanasto ja luonnehdinnat voivat vielä muuttua, joten jos haluat tulostaa sen esimerkiksi tenttiin lukemista varten, ei kannata tehdä sitä vielä, vaan lähempänä tenttiä. (Lainaus Tomi Kokkonen)
Ehdolliset lait
Ks. "ceteris paribus". Siitä on postauksen osassa A-D.
Ehdottomat lait
"Strict laws." Lait, joiden pätevyys ei riipu mistään reunaehdoista. Esim. fysiikan lakien oletetaan pätevän aina. On myös mahdollista, että vain fysiikassa on ehdottomia lakeja. Ks. "ceteris paribus".
Ks. Anomaalinen monismi (Wikipedia) Strict Laws on Illegal Immigration
Laws of Nature
Eksplikaatio
Käsiteanalyysin tai määritelmän tyyppi, jossa pyritään selventämään jonkin (arkikielisen tai tieteellisen) käsitteen merkitys. Termin ilmaiseman käsitteen ala pyritään ilmaisemaan mahdollisimman täydellisesti ja yksiselitteisesti, yleensä määritelmällä, joka kertoo riittävät ja välttämättömät ehdot sille, että käsite soveltuu johonkin. Eksplikaation pyrkimyksenä voi olla esim. erottaa toisistaan kaksi eri käsitettä, joita nimetään samalla termillä, mutta ovat selvästi eri käsitteitä ja joiden sekoittaminen esim. filosofisessa analyysissä johtaisi virheisiin. Esim. sana "tiede" voi viitata tieteellisen tiedon kokonaisuuteen, tällaista tietoa tuottavaan toimintaan, tätä toimintaa harjoittaviin ihmisiin ja instituutioihin jne. – toisin sanoen on olemassa useita eri tieteen käsitteitä, joiden eksplikointi vähentää ohipuhumisen riskiä esim. puhuttaessa siitä, onko jokin tiedettä vai ei. Ks. "stipulaatio".
Hanne Ahonen,(1998). Merkityksen ja ymmärtämisen käsitteet kielessä ja musiikissa - wittgenstein ja formalismi. Niin & Näin. Filosofinen aikakauslehti. 3/98. (Link)
4.5. Esiymmärryksen eksplikaatio eli esitys Rohnerin PAR-teoriasta, 4.5.1. Rohnerin teoriasta kokemusetäiset käsitteet (Lähde) Saara Linnatsalo (2002). Kasvatuksellinen hyväksyntä ja torjunta kolmessa sukupolvessa. Kasvatustieteiden tiedekunta, Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto. (Julkaisun pääsivu)
Ks. Papinniemi, kohta Diskurssianalyysi.
Vor Schein (olemisen porteilla)
Ekvivalenssi
Yhtäpitävyys. Ks. "looginen ekvivalenssi".
Logiikka
Wikipedia (tynkä)
Equivalence (Emilia Oikarinen)
Equivalence
Equivalence (Dictionary: Merriam-Webster)
Equivalence (thesaurus)
Eliminativismi
Jotain seikkaa koskeva näkemys, jonka mukaan tätä seikkaa ei ole olemassa ja siitä puhuminen pitäisi lopettaa. Esim. eliminativismi mielen suhteen on kanta, jonka mukaan mieleen liittyvillä (ts. mentaalisilla) käsitteillä ei ole alaa, ne eivät viitaa mihinkään (ts. mieltä ei ole olemassa).
Eliminativismi (
Panu Raatikianen: Tekeekö tieteen kehitys ihmistieteet tarpeettomaksi? (PDF) Tieteessä tapahtuu.
Mielenfilosofia
Emergenssi
Emergentit ominaisuudet ovat sellaisia kompleksisten ilmiöiden ominaisuuksia, jotka eivät palaudu ilmiön yksityiskohtien ominaisuuksiin. Esim. molekyyleillä voi olla niiden rakenteesta johtuvia ominaisuuksia, jotka eivät palaudu yksittäisten atomien ominaisuuksiin, samoin yhteiskunnallisilla ilmiöillä voi olla (joidenkin näkemysten mukaan) yhteiskunnallisista rakenteista johtuvia ominaisuuksia, joita ei voi ymmärtää vain yksilöitä tarkastelemalla. Siitä, millaisia metafyysisiä oletuksia tai seurauksia emergenssiin liittyy (ja onko emergenssi vain kompleksisuuden kasvua vai onko se erillinen metafyysinen "ilmiö"), ei ole yksimielisyyttä. Ks. "emergentismi".
Emergenssi (Emergence)
Emergenssi (YSA)
Emergenssi (Tietoportti)
Emergence (Mark H. Bickhard with Donald T. Campbell)
Pohdintoja kybenetiikan alkeista
Keskustelua aiheesta Olemisen porteilla Tieteessä tapahtuu -lehdessä
Nieminen Tomi (2000). Sanovat sitä emergenssiksi. Teoksessa Määttä, U., Nieminen, T, & Pälli, P. (toim. ) Emergenssin kielelliset kasvot.
Granqvist Nina (2007) Nanotechnology and nanolabeling – Essays on the emergence of new technological fields. HSE. Väitösk. (PDF)
Lähteitä:
Cunningham, Suzanne (2000): What is a Mind; An Integrative Introduction to the Philosophy of Mind. Hackett Publishing Company, Inc. Indianapolis/Cambridge.
Eccles, Sir John C. (1994): How the Self Controls Its Brain. Springer-Verlag.
Järvilehto, Timo (2001): Geenit ja aivot epäterveiden elämäntapojen ja sairauksien syinä. Suomen Hammaslääkärilehti 6/2001, ss. 338-345.
Lowe, E.J. (2000): An Introduction to the philosophy of mind. Cambridge University Press.
Lewin, Kurt (1938): Conceptual representation and the measurement of psychological forces.
Rainio, Kullervo (1986): Stochastic field theory of behavior. Commentationes Scientiarum Socialium 34. Helsinki: Societas Scientiarum Fennica.
Rainio, Kullervo (2000): Cognitive Process and Behavior; A Conceptual Framework and Simulations.
Emergentismi
Jotain seikkaa koskeva näkemys, jonka mukaan tähän seikkaan liittyy +emergenttejä piirteitä. Esim. mielenfilosofiassa emergentismi tarkoittaa näkemystä, jonka mukaan mieli "nousee" aivoista, mutta mentaalisia ominaisuuksia ja mieleen liittyviä lainalaisuuksia ei voi palauttaa aivojen ominaisuuksiin tai neurologisiin lainalaisuuksiin. Tällaisen mielikäsityksen metafyysiset oletukset eivät ole yksiselitteisiä, mutta periaatteessa kyseessä on +fysikalismin muoto.
Urho Määttä kirjoittaa emergentismistä ostikolla Emergentistinen käsitys kielen funktionaalisuudesta Lainaus Määtän kirjoituksesta: Kyky tarkkailla ja analysoida kieltä (itseään) ilman erityisiä (empiirisen)tieteen välineitä on luonnollisen kielen funktionaalisesti motivoitu osa tai ominaisuus, jolla on ollut oleellinen tehtävä myös kielen evoluutiossa.Tätä autonomisen analyysin (= kielitieteen) suhdetta ihmislajille luontaiseen kieleen voimme lähestyä EMERGENSSIN käsitteen avulla (ks. Määttä 1994, 1999, 2000a, b, c). Kieliopillisessa analyysissä on siis emergenttisiä ominaisuuksia, jotta eivät ole palautettavissa mihinkään perustavampaan ontologiseen domeeniin kuten naiivin kielentaitajan intuitioihin, kielenkäyttöön, psyko- tai neurolingvistiin rakenteisiin. Palautumattomuuden lisäksi nämä ominaisuudet vaikuttavat takaisin emergenttisesti "alemmille" tasoille. Näin siis autonominen analyysin kautta kielen rakenteelliset ominaisuudet emergoituvat (tai systematisoituvat) esille. Sama koskee myös kielenhuoltoa. Kielenhuolto, kielioppiteoriat ja formaalisesti sofistikoituneet kuvaukset ovat kulttuurisesti emergoitunutta luonnollista kieltä.(Laivaseminaari)Richard M. McDonough Martin Heidegger's Being and Time
Teoksessa todetaan, että emegenstismi liitetään yleensä Milliin (John Stuart Mill), joka oli englantilainen filosofi ja taloustieteilijä.
Ketola Kimmo Selkeästi mystiikasta ja mielenfilosofiasta.
Raatikainen Panu: Mentaalinen kausaatio (Teoksessa Syy)
Hasker, William Emergentism (Jstor)
Emergentism
Religious Studies
Vol. 18, No. 4 (Dec. 1982), pp. 473-488
(article consists of 16 pages)
Vol. 18, No. 4 (Dec. 1982), pp. 473-488
(article consists of 16 pages)
Published by: Cambridge University Press
Stable URL: http://www.jstor.org/stable/20005885
Empiirinen alimääräytyneisyys
Teorioiden empiirinen alimääräytyneisyys tarkoittaa, että sama havaintoaineisto voi periaatteessa sopia yhteen useamman teorian kanssa. Havaittavat asiat eivät yksin riitä kertomaan, mikä vaihtoehtoisista teorioista on tosi (tai onko mikään niistä tarkalleen ottaen tosi).
Wikipedia Alimääräytyneisyys. Ks. myös Tieteenfilosofia (Wikipedia)
Empiirinen yleistys
Jo tehdyistä havainnoista tehty päätelmä, että kaikki tulevat havainnot samasta asiasta tulevat olemaan samanlaisia. Termiä sovelletaan etenkin sellaisiin säännönmukaisuuksiin, joiden lainomaisuus on vielä epävarmaa tai josta tiedetään, että kyseessä ei ole laki, mutta yleistys pitää aina paikkansa tai on kyllin pätevä (varauksellisten) päätelmien tekoon. Ks. "induktio", "laki".
Kasvatustieteen sanasto (Helsingin yliopisto)
Riippuvuus ja riippumattomuus (Helsingin yliopisto, Sosiologian laitos)
Tieteellinen laki (Wikipedia)
Immanuel Kant: Prolegomena eli johdatus mihin tahansa metafysiikkaan, joka vastaisuudessa voi käydä tieteestä, Gaudeamus 1997, suom. Vesa Oittinen. Julkaistu lehdessä Politiikka 40:1, 1998. (sivusto)
Empirismi
+Epistemologinen teesi, jonka mukaan vain kaikki muut kuin +analyyttiset totuudet ovat empiirisiä, ts. kaikki ei-analyyttisiä seikkoja koskeva tieto on oikeutettava suorilla (aisti)havainnoilla. Ks. "looginen positivismi".
Empirismi (Wikipedia)
Episteeminen relativismi
Näkemys, jonka mukaan kaikki tieto riippuu näkökulmasta, eikä ole olemassa tarkastelijasta riippumattomia totuuksia
Filosofian tietosanakirja (Wikipedia)
Kulttuurit, erilaisuus ja kohtaamiset. Kasvatustieteen päivät Helsinki 2003. Julkaisu 1/5.
Michelsen, K. Matematiikan ja fysiikan intohimoinen puolustus.
Relativisimi, objektivismi ja moraalinen erimielisyys. Usko, järki ja filosofia T. Ilari.
Sokalin tapaus
Epistemologia
Tieto-oppi. Filosofian osa-alue, joka tarkastelee tiedon luonnetta, tietämiskyvyn rajoja ja uskomusten oikeuttamista.
Wikikirjastossa on tällainen määritelmä episemologiasta: Epistemologia eli tietoteoria on filosofian osa-alue, joka pyrkii selvittämään mitä voimme tietää ja millainen tieto on oikeaa tietoa ja onko tieto ylipäätään mahdollista. Epistemologia viittaa kreikankielen sanaan episteme, joka tarkoittaa ehdottoman varmaa tietoa. Epistemologiaan liittyy keskeisenä myös kysymys totuudesta ja totuuden määrittelystä.
Mitä epistomologia on?
Mitä tieto on?
Naturalismi, tiede ja epistemologia. Usko, järki ja filosofia. T.Ilari.
Tietoteoria
Analytic Epistemology
Basic Question of Philosphy: ontology, epistomology, (You Tube)
Epistomology (YouTube)
Evidenssi
Seikat, jotka tukevat jotain väitettä. Yleensä tieteessä evidenssinä pidetään lähinnä havaintoja ja yleensä evidenssillä viitataan nimenomaan väitettä tukevaan havaintoaineistoon, mutta periaatteessa myös esim. tietokonesimulaatioiden tulokset voivat toimia evidenssinä.
Evidence (Wikipedia)
Evidence (Stanford Encyclopedia of Philosophy)
Evidenssi (sivistyssanakirja)
Tilastollinen evidenssi (Turun yliopisto)
Evoluutiopsykologia
Kiistanalainen tieteellinen +tutkimusohjelma, jonka mukaan ihmisen käyttäytymistä, kulttuuria, yhteiskuntaa jne. tulee tarkastella biologisina ilmiöinä, joiden ymmärtämiseen tarvitaan evoluutioteoreettinen näkökulma. Eroaa varhaisemmasta +sosiobiologiasta siinä, että olettaa eksplisiittisesti näiden ilmiöiden johtuvan ihmismielen synnynnäisestä rakenteesta, joka on sopeutuma muinaisiin elinoloihin. Usein termejä "evoluutiopsykologia" ja "sosiobiologia" käytetään kuitenkin miltei synonyymisesti ja molemmilla viitataan joskus kaikkeen evolutiiviseen ihmistutkimukseen. Monien (muttei kaikkien) evoluutiopsykologien mielestä evoluutiopsykologia korvaa tulevaisuudessa "vanhat" ihmistieteet kokonaan.
Evoluutiopsykologia (Wikipedia)
Evoluutiopsykologia pähkinänkuoressa
Explanandum
Monikko explananda. Selitettävä seikka.
Explanandum (Wikipedia)
Explanandum (Merriam Webster)
Explanandum (Suomienglantisanakirja.fi)
Explanans
Monikko explanantia. Selittävä seikka, selitys.
Fallibilismi
Näkemys, jonka mukaan kaikki (tieteellinen) tieto on periaatteessa epävarmaa ja voi osoittautua vääräksi. Ajatukseen ei kuitenkaan sisälly skeptisismiä aktiivisen epäilyn tai epäluottamuksen mielessä, vaan myös periaatteessa epävarmaan tietoon voi nojautua, mikäli se on parasta käytettävissä olevaa tietoa.
Fallibilism (Standford Encyclopedia of Philosophy)
Fallibilism (Internet Encyclopedia of Philospohy)
Fallibilismi (Wikipedia)
Fallibilismi (verkkohaku)
Totuudenkaltaisuus (Wikipedia)
Falsifikaatio
Väitteen tai olettamuksen osoittaminen vääräksi +vastaevidenssillä. +Teoriaholismi tekee yksiselitteisen falsifikaation ongelmalliseksi. (Ks. "Duhem-Quine-teesi", "falsifikationismi".)
Falsifiointi (Wikipedia)
Induktion ongelma (Wikipedia)
Huttunen, Raimo. Sosiaalipedagogiikan kolme tiedetaustaa. (Joensuun yliopisto)
Philström, S. Tieteenfilosofian jättiläiset vastakkain. Niin & Näin
Falsifikationismi
Karl Popperin esittämä näkemys, jonka mukaan tieteessä on tehtävä rohkeita ja mahdollisimman vahvoja hypoteeseja, joita sitten on yritettävä kumota, koska väitteiden +verifikaatio on mahdotonta.
Ks. falsifikaatio (yllä)
naiivi falsifikationismi
Filosofinen psykologia
+Halu-uskomuspsykologian käsitteistön filosofinen analyysi ja systematisointi filosofisia tarpeita (esim. moraalipsykologiaa) varten. Ks. "toiminnanteoria".
Filosofinen psykologia (Wikipedia)
Filosofia.fi (verkkologi)Philosophical Psychology, Morality and Politics Research Unit
Funktio
Esineen, asian tms. funktio on se, mikä on sen kausaalinen rooli jossain systeemissä tai mikä on sen käyttö jossain käytännössä. Funktion käsitteen analyyseja on useita, mutta periaatteessa funktioita on ainakin kahta tyyppiä. Tarkasteltavan seikan Cummins-funktioita ovat kaikki ne aisat, joita se tekee (joista se on kausaalisesti vastuussa; esim. sydän pumppaa verta ja pitää tasaisesti sykkivää ääntä), Wright-funktioita ovat ne asiat, joiden tekeminen selittää kyseisen seikan olemassaolon (esim. sydämen Wright-funktio on pumpata verta, sillä tämä ominaisuus on evoluutiohistorian kautta kausaalinen syy sydämen olemassaoloon). Funktionaaliset selitykset pyrkivät selittämään +teleologisilta vaikuttavia asioita palauttamalla ne kausaalisiksi funktioiksi. Esim. kaikki evolutiivinen selittäminen on funktionaalista selittämistä. Ks. "funktionalismi".
Funktio (Wikipedia)
Funktionalismi
Jotain seikkaa koskeva näkemys tai analyysitapa, jossa huomio keskittyy seikan +funktioon. Esim. mielenfilosofiassa funktionalismi on näkemys, jonka mukaan mentaaliset tilat eivät palaudu suoraan aivoihin, vaan erilaisiin funktionaalisiin tiloihin, joita määrittelevät niiden yhteydet muihin funktionaalisiin tiloihin. Saman funktionaalisen / mentaalisen tilan voivat siis toteuttaa erilaiset aivotilat tai vaikkapa kehittynyt tietokone. Yhteiskuntatieteissä funktionalismi on teoria, jonka mukaan yhteiskunnalliset ilmiöt voidaan selittää niiden yhteiskunnallisella funktiolla.
Funktionalismi (Wikipedia)
Funktionalismi filosofiassa (Wikipedia)
Funktionalismi mielenfilosofia (Wikipedia)
Mielenfilosofia (Jussi Jylkkä. luentojen tiivistelmä)
Funktionalismi (taideteollisuuden historia)
Funktionalismin aikajana (taiteessa)
Talcott Edgar Frederick Parsons (13. joulukuuta 1902–8. toukokuuta 1979) on kaikkien aikojen tunnetuimpia yhdysvaltalaisia sosiologeja, jota on nimitetty modernin sosiologian kätilöksi. (Wikipedia)
Tommi Kurppa (1999) JOHN SEARLEN TEORIA TIETOISUUDESTA. Pro Gradu, Teologia. Helsingin yliopisto.
Fysikalismi
Näkemys, jonka mukaan vain fysikaalinen todellisuus on olemassa tai se on "perimmäinen todellisuuden taso". Kaikki muu riippuu jollain tavalla fysikaalisesta tasosta, esim. mieli ei ole irrallinen olio, vaan riippuu tavalla tai toisella aivojen toiminnasta.
Fysikalismi (Wikipedia)
Philstöm, Sami (2006) Fysikalismin sokea piste (PDF)
Ismo Virtanen Onko emergenssi silta fysiikasta teologiaan? (Teologia.fi)
Halu-uskomuspsykologia
Käsitejärjestelmä, joka on +arkipsykologian ytimessä. Halu-uskomuspsykologian mukaan ihmisillä on kahdensuuntaisia +intentionaalisia tiloja, joista toiset liittyvät siihen, miten ihminen hahmottaa maailman (suunta maailmasta ihmiseen) ja toinen siihen, millaisia seikkoja ihminen yrittää saada aikaan (suunta ihmisestä maailmaan). Uskomusten ja halujen suhde toisiinsa ei ole kausaalinen, vaan sisällöllinen. Ks. "rationaalisuus".
Elina Kontu (2004). MIELEN JA MUSIIKIN IKKUNAT AUTISMIIN. Mielen teoria ja kommunikaatiosuhde - tapaustutkimuksia. Helsingin yliopisto. Väitöskirja.
Havainnon teoriapitoisuus
Havainnot eivät ole "puhtaita", vaan niiden tekemiseen liittyy teoreettisia elementtejä usealla tasolla. Ensiksikin käsitteellistämistavat ja ennakko-oletukset vaikuttavat (jossain määrin) siihen, miten ihmiset havaitsevat asiat aistihavainnossa tai mihin he ylipäätään kiinnittävät huomiota ympäristössään. Tämä ulottuu myös tieteelliseen havainnointiin. Toiseksi havaintojen tekeminen tieteellisillä instrumenteilla vaatii usein havaintojen teoreettista tulkintaa ja ehkä teoreettista tietoa siitä, miten laite toimii. Kolmanneksi havaintojen kategorisoiminen +ilmiöiksi ja sen päättäminen, mistä havainnot ovat havaintoja, riippuvat teoriasta.
Tammi, Timo (1997) Essays on the Rationality of Experimentation in Economics. The Case of Preference Reversal Research Joensuun yliopisto. Väitöskirja.
Havaintoaineisto
Konkreettiset havainnot ja mittausten tai kokeiden tulokset, joiden perusteella tehdään päätelmiä tutkittavista +ilmiöistä, lainalaisuuksista ja teorioiden paikkansapitävyydestä.
Havaintoaineisto (tilastokeskus) ks. myös käsitteiden määrittelyä -sivusto
Havaintoaineiston hankinnasta (hyvä sivusto)
KVANTI-MOV SPSS-oppimisympäristö
Havaintokieli
Sellaiset kuvailevat ilmaisut, jotka sisältävät viittauksia vain suoraan havaittaviin asioihin, ominaisuuksiin ja tapahtumiin. Tieteen kielen kaksitasoteorian mukaan tällainen kieli ja +teoreettinen kieli voidaan pitää toisistaan erillään. Ks. "käännettävyysteesi".
Teoria ja havainnot (Luento, PDF)
Philström Sami, Havaintojen ja teorian suhde tieteellisessä kielessä (PPT2TXT.com)
Tiede ja tiedekritiikki (essee)
Hermeneutiikka
+Tulkintaa ja tulkitsemisprosessia koskeva näkemys, jonka mukaan tulkinta on "hermeneuttinen prosessi", jossa tulkinnan kohdetta koskevaa esiymmärrystä korjataan asteittain tarkastelemalla sen sopivuutta kohteeseen. Yleensä kohteesta tehdään jonkinlaisia minimaalisia rationaalisuusoletuksia (ks. "tulkinnan hyvänsuopuus"), esim. että tekstin osien ja kokonaisuuden merkitysten ja laajemman merkityskontekstin välillä on sisällöllisiä yhteyksiä ja näitä yhteyksiä voidaan käyttää hyväksi merkityksen selvittämisessä. (Tulkinnan ajatellaan etenevän "hermeneuttisessa kehässä" osien ja kokonaisuuksien välillä.) Lopullinen tulkinta ei kuitenkaan saa sisältää esim. omasta kulttuuritausta tulevia sisällöllisiä oletuksia esim. järkevyydestä, vaan päämääränä on ymmärtää kohdetta sen omista lähtökohdista.
Lähde: Tiedon tekeminen teksteistä Kuvan lähde: http://www2.uiah.fi/projekti/metodi/fherm.gif
Empowerment, Evolutionarismi, Hermeneutiikka, Imitointi (Clusterart.org-blogi, Matti Luostarinen)
Eskola Timo Hermeneutiikka- miten tulkita tekstejä?
Hermeneutiikka (Wikipedia) Luokka: Hermeneutiikka (Wikipedia) Analyyttinen hermeneutiikka (Wikipedia)
Hermeneutiikka (Jyväskylän yliopisto)
Hermeneutiikka (Vastapaino, PDF)
Hermeneuttinen menetelmä (Wikipedia)
Hermeneutiikka tieteellisenä lähestymistapana (Lauri Väkevä 1999, Oulun yliopisto)
Viestinntän tutkimuksen oppihistoriaa (Johdatus viestintätieteisiin)
Gadamer Hans-Georg (2003) Hermeneutiikka.Ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa. Vastapaino.
Heller, Anges (1995) Yhteiskuntatieteiden hermeneuttisesta metodista yhteiskuntatieteiden hermeneutiikkaan. Niin & Näin Filosofinen aikakauslehti 3/1995. Tontti, Jarkko N&N, hermeneutiikka teemanumero (blogikirjoitus) Teemanumerossa on myös Tontin oma kirjoitus: Jarkko Tontti, Sinne ja takaisin – Hermeneuttisen filosofian seikkaulut 1900-luvulla
| Nironen, Antti (2011). Francis Watsonin teologinen hermeneutiikka http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201107051834 (PDF) Pro. Gradu. University of Helsinki, Faculty of Theology. | |||||||||||
| Vattimo, Gianni (1995). Kommunikaatioetiikka vai tulkinnan eriikka?. Niin & Näin Filosofinen aikakauslehti 3/1995. Edmund Husserl ym. |
Ajatuksen apuväline, jota voi käyttää ongelmanratkaisussa, keksimisessä tai havainnoinnissa. Esimerkiksi kun tutkitaan jotain asiaa, voi sitä muistuttavan jonkin toisen asian yksityiskohtien käyttäminen auttaa tutkittavan asian yksityiskohtien hahmottamisessa. Tällöin tätä toista, jo tunnettua tapausta, käytetään heuristisena apuvälineenä.
Heurestiikka (Wikipedia)
Heuristiikka (sivistysssanakirja)
Heurestiikka (Jyväskylän yliopisto)
Kuha, Mikko Heuristinen arviointi (PDF)
Korvenranta, Heta Asiantuntija-arvioinnit (PDF)
Nielsenin heurestiikkaa ja Nielsenin lista (Molich & Nielsen 1990)
Sirpa Kärkkäinen (2004). BIOLOGIAA OPPIMASSA. Vee-heuristiikka ja käsitekartat kahdeksasluokkalaisten talviprojektissa. Josensuun yliopisto. Väitösk. (PDF)
Parannetut käsitekartat ja Vee-heurestiikat laatutyökaluna (Liite Mauri Åhlbergin artikkeliin Opettajat parempaa tulevaisuutta rakentamassa)
Heurestiikka (
Holismi
Jotain seikkaa koskeva näkemys, jonka mukaan tarkastelun kohteena oleva kokonaisuus on jollain tapaa keskeisempi kuin sen osat tai että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Ks. "metodologinen holismi", "teoriaholismi", "merkitysholismi".
Oppimistyylit ja niiden huomioiminen opetuksessa. (Luovi)
Holistinen ihmiskäsitys
Humanistinen ihmiskäsitys
Hyvän oppimisen edellytykset
Metodologinen holismi (PDF, luentokalvot)
Millainen oppija olet?
Oppimistyylit (Poliisi.fi- holistinen oppimistyyli)
Oppimistyylit (JAMK)
Source: Holistic learning
Humen giljotiini
Periaate, jonka mukaan tosiasioista ei voi päätellä arvoja eikä arvoista tosiasioita. Kyse on täysin erityyppisistä asioista, joista ei voi tehdä loogisia päätelmiä toisiinsa.
David Hume (Wikipedia)
Humen giljotiini (Vapaa-ajattelijat.fi)
Hypoetteettis-deduktiivinen menetelmä
Tieteellistä päättelyä (ja tieteen kehitystä) koskeva näkemys, jonka mukaan tieteessä muodostetaan tutkimuskohdetta koskevia yleisluontoisia +hypoteeseja, joita ei voida suoraan todentaa mutta joista voidaan +deduktiivisesti päätellä yksittäisiä havaittavia asioita. Hypoteesia testataan epäsuorasti testaamalla näitä johdettuja väitteitä, ja mikäli ne pitävät paikkaansa, hypoteesi saa +konfirmaatiota, mikäli eivät, hypoteesi +falsifioituu.
Hypoteesi
Olettamus. Yleensä termiä käytetään sellaisesta eksplisiittisesti tehdystä oletuksesta, jonka paikkansapitävyyttä pyritään selvittämään. (Arkikielessä sanaa "teoria" käytetään joskus tarkoittamaan hypoteesia.)
Hypoteesi
Hypoteesin testaus
Nollahypoteesi
Studentin t-testi
Hyvänsuopuus
Ks. "tulkinnan hyvänsuopuus".
Tulkinnan hyvänsuopuus (PDF)
• Donald Davidson (1917–2003)
– suopeuden periaate (principle of charity)
– rationaalisuus on mentaalisten tilojen yleinen ominaisuus
– tulkinnan kohteet on oletettava rationaalisiksi toimijoiksi
– tulkinnan kohteiden uskomukset on oletettava enimmäkseen
tosiksi: rationaalinen toiminta maailmassa ei voi perustua
radikaaliin erehdykseen
• Yleisemmin: tulkinnan lähtökohtana on ajatus, että
tulkinnan kohde on johdonmukainen
– välttämätöntä kohteen merkityksen hahmottamiseksi
– tulkinta on sitä parempi, mitä mielekkäämpänä se esittää
kohteensa (omista lähtökohdistaan)
(Edit: 21.4.2012)
Comments