Valmenna mieltäsi



Ole kohtelias kaikille;
seurustele monien kanssa;
ole tuttavallinen muutamille;
ystävä harvoille;
äläkä ryhdy kenenkään viholliseksi.

-Benjamin Franklin

Jatkan tähän siitä, mihin jäin kirjoituksessani Stereotypiauhkia ja mielen valmentamista.  Referoin siis edelleen Harri Gustafsbergin vuonna 2014  kirjoittamaa teosta: Mielen valmentamisella optimaaliseen suoritukseen.

Kirjoittaja (2014, 22) toteaa, että valmennusprosessi lähtee liikkeelle aina ymmärtämisen kautta. Ihmisen pitää luontaisesti kaikkea uutta vieraana. Tästä syystä tieto pitää ensin sisäistää, jotta se vaikuttaisi ajatteluumme ja sitä kautta toimintaamme. Tietoisuus on tärkeä asia kaikessa toiminnassamme. Asiat tulee opetella oikeassa järjestyksessä. 

Kun minulla oli vielä Upi (kuvassa oleva hevonen) tutustuin ns. tietoiseen ratsastukseen. Menetelmät ovat pitkälti aivan samoja, mitä Gustafsberg  (2014, 22-23) kirjassaan kuvaa. Ratsastuksessa on erittäin olennaista, että opettelee asiat oikeassa järjestyksessä. Tieto-> Sisäistys->Usko. Lisäksi on tärkeää, että on läsnä juuri siinä hetkessä. Hevonen vaistoaa välittömästi, jos keskittyminen herpautuu ja ratsastaja ajattelee jotakin muuta, mitä on tekemässä.
  1. Kompetenssi, tiedot ja taidot
  2. Mielen valmentaminen
  3. Paineen alla harjoitteleminen
  4. Paineen alla työskentely
Näin menettelemällä voimme vaikuttaa siihen, että a) oppiminen on tehokasta ja nopeaa,  b) pystymme suuntaamaan energiamme oikea-aikaisesti ja c) pystymme käyttämään energiaa kohdennetusti.  (Gustafsberg  2014, 22-23.)

Samassa virrassa olet ja et ole
Jälleen kerran yhden lampparifilosofini Heraclitus (suom. Herakleitos ) ajatus samasta virrasta jossa ollaan ja jossa ei olla. Siis Herakleitos oli se kreikkalainen filosofi, joka puhui siitä, että samaan virtaan ei voi astua kahdesti. Se sama kaveri, jonka lauseita tapaan toistaa yrittäjyyden tunneilla.

Myös Gustafsberg (2014, 24)  kirjoittaa, että elämä on jatkuvaa muutosta. Me ihmiset muutumme fyysisesti koko ajan, ajatuksemme ja suhtautumistamme muuttuvat, maailma ja ihmiset ympärillämme muuttuvat. Muutoksen hyväksyminen ja jatkuva oppiminen ovat tapoja pysyä mukana. Tähän jatkuvaan muutokseen liittyy myös tämä the black swan effect, josta viimeisin nähtiin marraskuisena viikonloppuna Pariisissa. Ei liene sekään sattumaa, että isku tehtiin juuri perjantaina 13.  Tällaisella toiminnalla halutaan nimenomaan vahvistaa uskomuksia ja lisätä sitä kautta psykologisesti pelon ja kauhun tunnetta.

Suhtautuminen opetettavaan aiheeseen ratkaisee
Oppiminen on pääsääntöisesti kiinni tavastamme suhtautua uuden opettelemiseen ja siihen motivoitumiseen. Gustafsberg (2014, 24) toteaa, että terveellä ihmisellä aivotoiminta ei aseta rajoja oppimiselle, ainoastaan rajoitteena ovat omat mielikuvamme, asenteemme ja uskomuksemme ja motivaatiomme. Oppimisessa voi olla kysymys eräälaisesta suojamekanismin manipulaatiosta.  Kun ihminen kohtaa itselleen uusia ja vieraita asioita tai arvomaailmalleen vastakkaisia asioita, hän voi suojautua niitä kieltämällä niiden olemassaolon tai todenperäisyyden. Toinen tapa on myöntää asian oikeellisuus, mutta silti asioita ei haluta omaksua eikä tuoda omaan ajatteluun tai käyttöön. Kun ihminen manipuloi suojamekanismiaan, hän voi vaikuttaa, mitä ja missä laajuudessa hän tuo niitä omaan ajatusmaailmaansa. 

Koska uutta tietoa peilataan aina vanhaan ja olemassaolevaan: tästä syystä ihmiset eivät opi samassa opetustilanteessa asioita ollenkaan samalla tavalla. Uusi tieto rakentuu vanhojen tietorakenteiden (ja asenteiden/arvolatauksen) päälle ja koska vanhat tietorakenteet (virrat) ovat meillä jokaisella erilaisia, tarttuu ohivirtaavasta tiedosta hyvin erilaisia asioita osaksi omaa tietorakennettamme (virtaamme). Saatamme poistaa (torjua) jotkut asiat välittömästi, jos ne ovat ristiriidassa uskomustemme ja arvojemme kanssa. Käytännössä oppiminen on siis muutosta: muuttumista tiedoissa, taidoissa, arvoissa ja asenteissa. (Gustafsberg 2014, 24-25.)

Tärkeintä oppimistilanteessa on, että se on paineeton ja luottamuksellinen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tilanteessa ei ole ulkoisia häiriöitä, kuten pelkoa epäonnistumisesta tai arvovertailua. Sillä suurin oppimista haittaava tekijä on stressi ja eniten aivoja rajoittava tunne on pelko. Tilannetta ei kuitenikaan voi syyttää. Tehokas oppiminen vaatii jokaiselta oman vastuun tunnistaa, että sisäisten häiriöiden vaikutus oppimiseen on usein voimakkaampi kuin ulkoisten. Kysymys on keskittymiskyvystä, sillä oppimisessa on aina kysymys havainnoimisesta, tarkkaavaisuudesta, keskittymiskyvystä, muistin toiminnoista ja tietoisuudesta. Vaikuttaessamme mielen toimintoihin, vaikutamme myös kykyymme oppia. Tietopuolisella oppimisella on suuri merkitys taidon oppimiseen. Oppiminen on prosessiin suostumista ja tehokas oppiminen on asian ottamista osaksi omaa totuutta. (Gustafsberg 2014, 25-26.)

Oppimispyramidissa esitetään eri opetusmenetelmien tehokkuus oppimisessa:


Kuvan lähde:http://www.une.edu/sites/default/files/styles/une_content_large/public/shared/The-Learning-Pyramid2013.jpg?itok=TUDJm625  (17.11.2015)
http://www.une.edu/studentlife/biddeford/las-1 (26.8.2016)


Gustafsberg (2014, 27) tiivistää, että joustava ja tasapainoinen ihminen pystyy ilmaisemaan itseään vapautuneesti ja rennosti, ilman pelkoa ja itsetunnon alenemista. Hän on avoin palautteelle ja valmis pohtimaan saatua palautetta itsestään vaikka palaute olisi kielteistä. Ihmisen elämässä lähes kaikki on opittua ja voimme oppia melkein mitä tahansa, kun löydämme oppimiselle tarpeeksi hyvän syyn.

Mielen valmentamisella pääset parempiin tuloksiin. Gustafsberg (2014, 28-29) tiivistää metodin viiteen kohtaan:
  1. Arvojen kirkastaminen
  2. Ajatusten ja tunteiden jalostaminen
  3. Mielen virittäminen
  4. Mielikuvien käyttäminen
  5. Tietoisen mielen säätäminen
Ennen harjoitusta
a) valitse ympäristö
b) luo otolliset olosuhteet harjoitukselle ja minimoi häiriöt
c) hidasta rytmiä, neuvoo Gustafsberg (2014, 28).



Kuva GuNi  https://ultra04lord.wordpress.com/page/3/

Gustafsberg (2014, 35) viittaa myös Allardtiin. Allardt jakaa hyvän elämän tarvekategoriat kolmeen osaan:
Having - materiaaliset perustarpeet tai arvot
Loving -sosiaaliset tarpeet ja arvot
Beeing-itsensä toteuttamisen tarpeet ja vaikutusmahdollisuudet  

Kun pohdit omia henkilökohtaisia tarpeitasi ota huomioon seuraavat asiat, kehottaa Gustafsberg (2014, 35.):
  1. Mitä minä elämältäni haluan?
  2. Millainen ihminen haluan olla?
  3. Mikä minulle riittää?
  4. Mitä läheiset ihmiset ympärilläni haluavat?
  5. Mikä on minulle tärkeää ja merkityksellistä?

https://www.creativelearningcentre.com/images/LSA-Jun-Sen-Pyramid.gif

Kuvan lähde:https://www.creativelearningcentre.com/images/LSA-Jun-Sen-Pyramid.gif
Lue tarkemmin tästä Learning-Style-Analysis/Pyramid-Model (17.11.2015)

Itsensä motivoiminen oikeisiin asioihin ja tekeminen on haaste, mutta käytännössä motiivit saavat aikaan toimintaa ja suuntaavat yksilön käyttäytymistä kohti tavoitteita. Henkilökohtaiset ja sosiaaliset palkinnot (motivaation lähteet) pitävät ihmiset liikkeellä. Gustafsberg (2015, 37) viittaa Aaltoseen, jonka mukaan henkilökohtaisia palkkioita ovat:
  •  elämää rikastuttavat kokemukset
  • mahdollisuus itsensä löytämiseen ja kehittymiseen
  • itseilmaisu
  • minäkuva
  • itsensä palkitseminen, ilo, mielihyvän tunteet
  • ponnistelun jälkeen tyydytys
  • taloudelliset hyödyt
    ja sosiaalisia palkkioita ovat:
  • sosiaalinen hyväksyntä, liittyminen samanhenkisiin
  • ryhmän suoritusten tuoma tyydytys
  • panos yhteiseen hyvään.  (Gustafsberg 2014, 36-37.)
Motivaatioon vaikuttavat sekä sisäiset että ulkoiset tekijät. Sisäiset kannusteet, palaute, kiitos, tukeminen kuuluvat keskeisenä osana vuorovaikutussuhteeseen esimerkiksi esimiestyössä tulee ymmämrtää sisäisten ja ulkoisten palkkioiden eroa, koska ne vaikuttavat motivaation kautta tekemiseen eri tavalla.  (Gustafsberg 2014, 38.)

Gustafsberg (2014, 39) muistuttaa, että käyttäytymistämme syvästi ohjaavat rakenteet ovat arvot ja uskomukset. Ihmiset vastaanottavat ja käyttävät tietoa hyvin eri tavalla ja tästä syystä käyttäytymisen yksinkertaistaminen on lähes mahdotonta.

Emme näe maailmaa sellaisena kuin se on, me näemme maailman sellaisena kuin me olemme.
-Talmund

Mielentila

Mieli koostuu ajatuksista ja tunteista, jotka puolestaan rakentuvat aikaisemmista kokemukista ja niistä syntyneistä muistoista. Mieli on menneisyyden ja muistojen ehdollistuma ja tämän vuoksi meillä on taipumusta samaistua mieleen hyvinkin voimakkaasti. Muistot vaikuttavat uskoon ja uskomuksiimme, jotka ohjaavat elämänvalintojamme ja päätöksiä, joko tietoisesti tai tiedostamatta, kirjoittaa Gustafsberg (2014, 44.).  Mieli koostuu ja mielentilaan vaikuttavat seuraavat seikat:
  • Kehon toiminnot, kuten väsymys ja jännitteneisyydesyys ym.
  • Biokemia, sisäeritys, hormonitoiminta ym. 
  • Perimä, temperamentti ym.
  • Ympäristö, olosuhteet ja ärsykkeet
  • Mielikuvat, ajatukset, sisäinen ääni ja sisäinen puhe
  • Tunteet
  • Tietoiset ja tiedostamattomat ajatukset
  • Kokemukset ja muisti
Ihmisen aivojen kyky muuttua on elinikäinen. Ihminen on sen ikäinen kuin hänen aivonsa ovat. Aivojen kunto  riippuu verisuonten tilasta. 

On sanottu, että ihmiset jotka oppivat nopeammin menestyvät parhaiten. Gustafsberg (2014, 51-52) kirjoittaa, että aivojen toimintakunto muodostuu ravinnosta, fyysisestä toimntakyvystä (verisuonten toimintakyvy, ym.), mielen harjoittamisesta (muistiharjoitukset, keskittymiskyky, ym.) ja levosta. Aivot tarvitsevat sopivasti rasitusta, sopivasti lepoa ja oikeaa ravintoa.  oppiminen voi olla elinikäistä ja aivoja voi harjoittaa ja kehittää läpi elämän. Älyllinen toiminta ja oppiminen perustuvat aina tavalla tai toisella muistiin ja sen osatekijöihin.


Bloomin taksonomia (17.11.2015)

https://bpete421.files.wordpress.com/2014/06/revised_bloom_pyramids.jpg 

Kuvan lähde: https://bpete421.files.wordpress.com/2014/06/revised_bloom_pyramids.jpg 
(17.11.2015)
http://maot.fi/_wp/wp-content/uploads/2013/10/Bloomin-taksonomia.png

 Kuvan lähde: http://maot.fi/_wp/wp-content/uploads/2013/10/Bloomin-taksonomia.png
Pekka Peura  Muutetaan arviointi oppimista ja ihmisyytta tukevaksi ja luodaanahdistusvapaa koulu
 (17.11.2015)


Katso: http://images.slideplayer.biz/10/2694027/slides/slide_3.jpg
Heikki Uusitalo (2012) (17.11.2015)

http://ok-opintokeskus.fi/sites/kokous.ok-opintokeskus.fi/files/taulukkoC.pngKuvan lähde: http://ok-opintokeskus.fi/sites/kokous.ok-opintokeskus.fi/files/taulukkoC.png (17.11.2015)

http://ostu.ok-opintokeskus.fi/sites/kokous.ok-opintokeskus.fi/files/tasot2.jpg
 Kuvan lähde: http://ostu.ok-opintokeskus.fi/sites/kokous.ok-opintokeskus.fi/files/tasot2.jpg (17.11.2015)


Mielikuvat ja mielikuvaharjoittelu
(creative visualization, nlp etc.) 

Mielikuvien käyttäminen suoritusten parantamiseksi kehittää aivotoiminnoissa sitä osa-aluetta, josta fyysinen suoritus saa alkunsa. Mitä voimakkaammin ja keskittyneemmin kykenemme luomaan mielikuvia hyvästä suorituksesta, omista asenteistamme tai tunteistamme, sitä todennäköisemmin parannamme suoritustamme, kirjoittaa Gustafsberg. (Emt. 2014, 53.)

Urheilijat ovat käyttäneet mielikuvaharjoittelua pitkään. MTV3-sivustolla otsikoidaankin, että mielikuvaharjoittelu on osa urheilijan arkipäivää, jutussa urheilijat kertovat mielikuvaharjoittelun voimasta ja  Ylen sivustolla otsikoidaan, että mielikuvista ja aivojen stimulaatiosta ratkaisu kipuun? Miksi me muut emme sitten ottaisi käyttöön hyväksi havaittua keinoa?

Todellisen suorituksen paraneminen mielikuvaharjoittelun seurauksena johtuu siitä, että tilanne ei ole enää aivoille uusi, tiivistää Gustafsberg (2014, 53). Perimmiltään henkisen kehittymisen tavoitteena on löytää tie onnellisuuteen, elämän kokonaisvaltaiseen menestymiseen ja siihen, että saamme elämässämme sen, mitä tarvitsemme ja haluamme, jatkaa Gustafsberg. Onnellisuutta ei saavuteta sulkemalla negatiivisia asioita pois, vaan keskittymällä innostukseen, iloon, energisyyteen, elämän sopiviin haasteisiin, terveisiin intohimoihin ja miellyttävii tunteisiin. Pienetkin jokapäiväiset valinnat kehittävät aivojamme oikein. (Emt. 2014, 53.)

Yle Teemalla tuli taannoin kolmiosainen sarja otsikolla Mielen salattu voima. Ohjelma on tehty alunperin Tanskassa, jossa on tutkittu paljon mielen vaikutusta. Ajatuksia herättäviä asioita.




Lähteet

4 helppoa vaihetta ja opit mitä  tahansa. (21.9.2017).


Gustafsberg, Harri (2014). Mielen valmentamisella optimaaliseen suoritukseen. Kustannus Siipipyörä.

Henkinen valmennus osa huippu-urheilua   (18.11.2015)

Huippu-urheilusuoritus on hyvin monimuotoinen prosessi (18.11.2015)

Mielikuvaharjoittelu (18.11.2015)



Mielikuvaharjoittelu on osa urheilijan arkipäivää (18.11.2015)

 Mielikuvista ja aivojen stimulaatiosta ratkaisukipuun? YLE.fi/ terveys. (18.11.2015)

Rentoutumishengitys. (21.9.2017).

(Edit 21.9.2017.) 

Comments