Menettely riita-asian oikeudenkäynnissä



 Kuva Margit Mannila

Prosessioikeus TLS 4604
Tuula Linna (2012). Prosessioikeuden oppikirja. Talentum. Helsinki.

Luennon runko noudattelee Linnan (2012) teoksen sisällysluetteloa.

II MENETTELY RIITA-ASIAN OIKEUDENKÄYNNISSÄ .............. 45
1 Käsittelyn päävaiheet ja käräjäoikeuden kokoonpano ...... 47
2 Oikeuspaikka, asian vireilletulo ja vastaajan vastaus ......... 49
Oikeuspaikka ........................................................................................... 49
Haastehakemus ...................................................................................... 53
Kanne ja kanteiden kumulaatio ........................................................ 55
Vastaajan vastaus ................................................................................... 57
3 Yksipuolinen tuomio ................................................................................. 59
4 Käsittelyn vaiheet ....................................................................................... 63
4.1 Valmistelu ................................................................................................ 63
Valmistelun tehtävät ............................................................................. 63
Kirjallinen valmistelu ........................................................................... 64
Valmisteluistunto ................................................................................... 66
Asian ratkaiseminen valmistelussa .................................................. 68
4.2 Pääkäsittely ............................................................................................. 70
5 Prosessinedellytykset ja oikeudenkäyntiväite ............................ 71
6 Todistelu ........................................................................................................... 75
Yleistä ......................................................................................................... 75
Eräitä todistusoikeudellisia käsitteitä .............................................. 77
Väittämistaakka ja todistustaakka .................................................... 78
Todistusharkinta ..................................................................................... 79
Tunnustus ja asianosaisen passiivisuus .......................................... 80
Todistajat ................................................................................................... 81
Menettely todistelussa ......................................................................... 84

7 Prosessinjohto ja asian kiireelliseksi määrääminen .............. 86
8 Prekluusio ....................................................................................................... 89
9 Kanteenmuutoskielto ................................................................................ 93
10 Ratkaisu riita-asiassa ............................................................................. 97

 1 Käsittelyn päävaiheet ja käräjäoikeuden kokoonpano

Kärjäoikeudessa riita-asiat käsitellään yhden tai kolmen lainoppineen jäsenen (tuomarin) kokoonpanossa.  Tuomiosituimen kokoonpanoa koskevat säännökset ovat OK 2 luvussa (Oiukeudenkäymiskaari 4/1734). 
 http://slideplayer.fi/slide/11215164/41/images/74/Siviiliprosessin+kulku.jpg
Kuva Siviiliprosessin kulku. ( Kimpimäki 2009.  29.1.2018.)

http://docplayer.fi/docs-images/66/55565016/images/206-1.jpg 
Kaavio 1. Linna (2012,48).

Siviiliprosessin päävaiheet käräjäoikeudessa ovat 
  1. asian vireelletulo (haastehakemus saapuu käräjäoikeuteen ja haasteen tiedoksianto.
  2. vastaajan vastaus tai passiivisuus
  3. asian mahdollinen ratkaiseminen valmistelua jatkamatta (yksipuolinen tuomio)
  4. kirjallinen tai suullinen valmistalu ja asian mahdollinen jatkaminen valmistelussa
  5. pääkäsittely
  6. tuomio. (Linna 2012, 47.)
Yksi tuomari (puheenjohtaja) on toimivaltainen valmistelussa.
Pääkäsittelyssä riittää yksi puheenjohtaja, jos hän on sama tuomari, joka on vastannut valmistelusta. => edellytetään, ettei asian laatu tai laajuus edellytä asian käsittelyä täysilukuisessa, kolmen lainoppineen jäsenen, kokoonpanossa. (Linna 2012, 47-48.)

Oikeuspaikka, asian vireilletulo ja vastaajan vastaus

Oikeuspaikka (29.1.2018) tarkoittaa alueellisesti toimivaltaista tuomioistuinta (forumia). Jokaisella käräjäoikeudella on tuomiopiiri, johon kuuluvista kunnista säädetään valtioneuvoston asetuksella  410/2008.  
Tuomiopiirejä on yhteensä 27 kappaletta.
Oikeuspaikkaa riita-asioissa koskevat  OK 10 luvun  (Oikeudenkäymiskaari 4/1734) säännökset. (Linna 2012, 49.)
  • yleinen oikeuspaikka (OK 10: 1 & 2)
  • erityiset oikeuspaikat
    valinnaiset oikeuspaikat (OK 10: 3-10)
    ehdottomat oikeuspaikat (OK 10: 11-17)
  • toissijaiset oikeuspaikat (10:18) (Linna 2018,49-53.)
Haastehakemus
Riita-asia tulee vireille kantajan toimittamalla haastehakemuksella (29.1.2018)  käräjäoikeuden kansliaan.

Haaste ja haastehakemus (29.1.2018).


Kun asia tulee vireille se saa samalla  lis pendens -vaikutuksen (vireilläolovaikutus). Tämä tarkoittaa, että samaa asiaa ei saa ryhtyä käsittelemään uudessa oikeudenkäynnissä. Kantajan vaatimus voi olla kerrallaan vain yhden oikeudenkäynnin kohteena. 
Kun tuomio tulee lainvoimaikseksi asian lis pendens -vaikutus korvaantuu tuomion oikeusvoimavaikutuksella. Ns. negaltiivinen oikeusvoimavaikutus estää asian uudelleen tutkimisen (ne bis in idem). (Linna 2012, 53. )

 ns. kontradiktorinen periaate  tarkoittaa vastapuolen kuulemisen periaatetta eli auditar et altera pars -sääntö, jonka mukaan tuomioistuin ei saa ratkaista sen käsiteltäväksi saatettua juttua ennen kuin vastapuoella on ollut tilaisuus antaa vastineensa asiassa. (Tieteen termipankki;   Linna 2012, 53.)


Haastehakemuksessa ilmoitetaan, mitä todisteita kantajalla on ja mitä hän haluaa nillä näyttää toteen (Todistusteema Tieteen termipankki 29.1.2018.) Mahdolliset kirjalliset todisteet, kuten sopmusasiakirja, tulee liittää haastehakemukseen. Jos kantaja haluaa vaatia oikeudenkäyntikuluja itselleen, sekin vaatimus esitetään haastehakemuksessa. 


Haastehakemuksessa on kesteistä ilmoittaa vaatimuksen perusteena olevat oikeustosiseikat eli tiiviissä ja selkeässä muodossa kantajan vaatimuksen perusteet (Linna 2012 53-54.)

Todistustosiseikka  on  todiste jonkin toisen tosiseikan olemassaolosta. 

Oikeudenkäynti voi alkaa myös niin sanotulla suppealla haastehakemuksella (OK 5:3). Tätä haastehakemuksen muotoa käytetään asioissa, jotka kantajan käsityksen mukaan ovat riidattomia.  Riidattomista ja yksinkertaisista asioista käytetään nimitystä summaariset asiat. Summaaristena asioiden vireillepanoa on helpotettu siten, että haastehakemuksessa ei tarvitse ilmoittaa todisteita eikä liittää asiakirjoja. On riittävää, että kantaja yksilöi täsmällisesti kanteen perusteena olevan asiakirjan, kuten laskun tai velkakirjan.  (Linna 2012, 54.) 


Kanne ja kanteiden kumulaatio
Haasteesta näkyy, mitä kantaja vaatii (kannevaatimus) ja millä perusteella hän vaatimuksensa esittää (kanneperuste) samoin kuin mitä todistelua hän esittää. Haastehakemus kertoo, mikä on kantajan kanne. Kanne voi tarkentua valmistelussa, jossa on selvitettävä asianosaisten vaatimukset ja niiden perusteet (OK 5:19).

Kanteita voidaan yhdistää käsiteltäväksi samassa oikeudenkäynnissä (kumulaatio), mutta kanteet eivät tällöinkään sulaudu yhteen. Laissa ei tunneta "yhteiskanteita" muutoin kuin edellä mainitun ryhmäkannelain mukaisesti, jolloin kuluttaja-asiamies ajaa kannetta tietyn ryhmän puolesta. (Linna 2018, 55.)

Kumulaatio (29.1.2018)  voi olla objektiivinen tai subjektiivinen. 
Objektiivisessa kumulaatiossa sama kantaja esittää samaa vastaajaa vastaan useita eri kanteita. Kanteet yksilöityvät eri asioiksi juuri sillä perusteella, että kannevaatimuksia on enemmän kuin yksi. Yhdistämisen edellytyksenä on, että kanteet johtuvat olennaisesti samasta perusteeta (OK 18:1).  Subjektiivisessa kumulaatiossa on puolestaan kysymys siitä, että joko kantaja- tai vastaajapuolella – tai molemmilla puolilla – on useita asianosaisia, jotka ovat keskenään myötäpuolia. Kanteet käsitellään yhdessä, jos ne johtuvat olennaisesti samasta perusteesta (OK 18:2) (Linna 2018, 55-56; Tieteen termipankki 29.1.2018.)

Vastaajan vastaus
Vastine (Tieteen termipankki 29.1.2018) Vastaajalle tiedoksi annettavassa haasteessa pyritään antamaan vastaus, yleensä kirjallisessa muodossa.Keskeistä on, että vastaaja ilmoittaa, myöntääkö hän kanteen oikeaksi vai vastustaako hän kannetta (OK 5: 9 ja  10). 
Jos hän vastustaa kannetta, tulee hänen ilmoittaa merkitykselliset perusteet vastustamisellee. lisäksi vastaajan tulee ilmoittaa todisteensa ja todistusteemat. (Linna 2018, 57.)

Kanteen vastustaminen tarkoittaa sitä, että vastaaja vaatii kanteen hylkäämistä. Vastustaminen voi merkitä kanteen kiistämistä. Tällaisessa tapauksessa vastaaja kiistää kanneperusteen todenperäisyyden ja esittää itse niin sanotun näyttöväitteen. 

Oikeusväitteen esittämällä vastaaja väittää ettei kanneperusteesta voi lain mukaan seurata kanteessa esitettyä oikeusseuraamusta. 

Vastatosiseikkaan vetoaminen. Vastatosiseikka kumoaa kanteen oikeudellisen vaikutuksen. 

Lisäksi vastaaja voi väittää, että jokin prosessinedellytys puuttuu eikä asiaa voida siksi ottaa tutkittavaksi (KKO215:58 6.2.2018).(Linna 2018, 57.)


3 Yksipuolinen tuomio

Riita-asiassa voidaan antaa asian selvittämiseen perustuva tavallinen ("aineellinen") tuomio tai asianosaisen passiivisuuteen prosessissa perustuva ("muodollinen") yksipuolinen tuomio. Yksipuolinen tuomio om mahdollinen vain asiassa, jossa sovinto on sallittu (dispositiivinen asia). (Linna 2012, 58.)

Oikeudessa passivisena pysyttelevän asianosaisen ajatellaan myöntävän kanteen oikeaksi. Kun asiassa on sovinto sallittu, on riitakysymys sillä selvä. Käytännössä yksipuolinen tuomio voidaan antaa oikeudenkäynnissä, jossakin seuraavista vaiheista
a) kun vastaaja ei vastaa haasteeseen (OK 5 luku, yksipuolinen tuomio "valmistelua jatkamatta"
b) valmistelussa (OK 5 luku ja  12 luku)
c) pääkäsittelyssä (OK 12 luku) (Linna 2012, 58.)

Jollei vastaaja vastaa hänelle annettuun haasteeseen, asian valmistelua ei tarvitse jatkaa (a) => asiassa annetaan yksipuolinen tuomio. Ks. Oikeudenkäynti riita-asioissa (Rovaniemen hovioikeuspiirin laatuhanke)

Yksipuolinen tuomio voidaan antaa myös siinä tapauksessa dispositiivinen asia on riitainen tai riitautunut ja asian valmistelua on jatkettu (b).  Jos vastaaja on jäänyt pois valmisteluistunnosta tai ei ole vastannut hänelle esitettyyn kysymykseen (ei ole antanut kirjallista lausumaa), vastaajaa vastaan annetaan yksipuolinen tuomio, jos kantaja sitä vaatii. Kantaja voi myös vaatia asian ratkaisemista normaalilla tuomiolla. Siinä tapauksessa kantajan tulee esittää tarvittava selvitys, jotta voitaisiin antaa aineellinen tuomio. (Linna 2012, 59.)

Linna (2012, 60) tiivistää, että jos kantaja on itse jättäytynyt passiviseksi valmistelussa, kanne hylätään yksipuolisella tuomiolla. Huolimatta kantajan passiivisuudesta, kanne voidaan hyväksyä tavallisella tuomiolla, jos kanne on selvästi perusteltu tai vastaaja on myöntänyt kanteen. 

Jos asia on edennyt pääkäsittelyy, yksipuolinen tuomio voidaan antaa samoilla edellytyksillä (poissaolo pääkäisttelyss) kuin yllä todetaan valmsitelun osalta (c). Esimerkiksi ulosotossa yksipuolinen tuomio on ylivoimaisesti suurin yksityisoikeudellista saatavaa koskeva ulosottoperusteen laji. => Tehokas täytäntöönpano perustuu vastaajan passivisuuteen oikeudenkäynnissä. Laki lähtee siitä, että asia on silloin riidaton.  (Linna 2012, 60.)

4 Käsittelyn vaiheet
Rikosasian käsittelyn vaiheet. Oikeus.fi. (2.2.2018.)

Valmistelussa selvitetään seuraavat seikat (OK 5:19)
19 § (22.7.1991/1052)

Valmistelussa on selvitettävä:

1) asianosaisten vaatimukset ja niiden perusteet;

2) mistä asianosaiset ovat erimielisiä;

3) mitä todisteita tullaan esittämään ja mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää toteen; sekä

4) onko edellytyksiä sovinnolle.

Valmistelun tavoitteena on selvittää asianosaisten vaatimukset ja erimielisyydet sekä todistusteemat ja mahdollisuus sovintoon (Linna 2012, 61). 

Lähtökohtana oikeudenkäynnissä tehtävässä sovinnossa on lain mukainen lopputulos (Linna 2012, 62).

Kirjallinen valmistelu
Kirjalliseen valmisteluun voidaan ryhtyä, jos tuomari katsoo, että siten valmstelun tavoitteet saavutetaan apremmin kuin viemällä asia suoraan suulliseen valmisteluistuntoon. Valmistelun ripeään etenemiseen pyritään sillä, että järjestetään vain yksi lausumakierros, paitsi jon on erityisstä syystä tarpeen pyytää lisälausumia. (Linna 2012, 62-63.)

Kirjallinen valmistelu. Käräjäoikeudet. (2.2.2018).

Valmistelu. Asianajotoimisto Finsta. (2.2.2018). 

Asianosaisten kuuleminen on tärkeää, sillä valmistelun päättymiseen liittyy prekluusiovaikutus, joka estää uusiin seikkoihin ja todisteisiin vetoamisen. Asianosaisten on hyvä havaita, että on tiettyjä asioita, joihin ei voi palata kuin poikkeuksellisesti sen jälkeen, kun valmistelu on päättynyt. (Linna 2012, 63.)

Tuomari laatii valmistelussa kirjallisen yhteenvedon tai pienissä asioissa hän tekee suullisen yhteenvedon asianosaisten vaatimuksista ja niiden perusteista ja siirtää asian pääkäsittelyyn. (Linna 2012, 63.)

Valmisteluistunto on suullista menettelyä
Valmisteluistunnossa jatketaan suullisesti siitä, mihin kirjallisessa valmistelussa on päädytty (Linna 2012, 64).

Haastehakemus ja siihen annettu vastaus tarjoavat yleensä pohjan asianosaisten vaatimusten ja perustelujen suulliselle läpikäynnille. Erimielisyyksiä ei ratkota suullisessa valmisteluistunnossa, vaan se kuuluu pääkäsittelyyn. Kuitenkin valmisteluistunnossa tuomari etsii vielä sovinnon mahdollisuutta, jos sellaiseen pääsemisessä on viitteitä. (Linna 2012, 64.)

Asianosaiset eivät saa lukea tai antaa tuomioistuimelle oikeudenkäytikirjelmiä tai muita kirjallisia lausumia. On sallittua ja tarkoitus, että suullisessa esityksessä hyödynnetään kirjallisessa valmistelussa esitettyä aineistoa. Muistiinpanoja on toki lupa käyttää muistin tueksi. (Linna 2012, 64-65.)

Suullisuusperiaatteen lisäksi pyritään keskitysperiaatteen (Tieteen termipankki 2.2.2018) mukaiseen menettelyyn: suullinen valmisteu pyritään saattamaan viivytyksettä loppuun yhdessä istunnossa (Linna 2012, 65.)

Tuomari varmistaa valmisteluistunnossa kysymyksiä esittämällä, että asianosaiset mainitsevat kaikki seikat, joihin he haluavat vedota. Tällaisella materiaalisella prosessijohdolla tuomari pyrkii varmistamaan sen, ettei asianosainen menetä oikeuksiaan tietämättömyydestään tai erehdyksestä. Asianosaisten tulee valmisteluvaiheessa ilmoittaa vaatimuksensa, perusteensa ja todisteensa. Niitä ei yleensä voida enää pääkäsittelyssä esittää uusina asioina, koska pääkäsittelyn on tarkoitus olla ratkaisuvaihe, jossa ei tulisi enää "lyödä uusia kortteja pöytään". (Linna 2012, 65.)

Asian ratkaiseminen valmistelussa
Oikeudenkäynti käräjäoikeudessa. Oikeus.fi. (2.2.2018).

Pääkäsittely 
Pääkäsittely. Oikeus.fi. (2.2.2018).

2 § (12.6.2015/732)

Pääkäsittelyssä asia käsitellään, jollei tuomioistuin toisin päätä, seuraavassa järjestyksessä:

1) istunnon alussa tuomioistuimen on lyhyesti yhteenvedon avulla selostettava, mihin asian valmistelussa on päädytty, sekä tiedusteltava, vastaavatko valmistelussa esitetyt vaatimukset edelleen asianosaisten kantaa; (asiaan johdatus eli selostus)

2) asianosaisten on vuorollaan perusteltava kantaansa ja lausuttava vastapuolen perustelujen johdosta;(kantee kehittely eli asiaesittely)

3) tuomioistuimen on otettava vastaan todistelu; (todisteluvaihe) sekä

4) asianosaisten on esitettävä loppulausuntonsa. (yhteenvetovaihe) (Linna 2012, 69., OK 6:2. 8.2.20218.)

Tuomari tiedustelee asianosaisilta, vastaavatko valmistelussa esitetyt vaatimukset edelleen asianosaisten kantaa. Kun asianosainen vastaa tähän tiedusteluun hän täyttää samalla sekä vaatimistaakan että väittämistaakan. (Linna 2012, 69.)

Pääkäsittely. Tieteen termipankki. (2.2.2018).

5 Prosessiedellytykset (6.2.2018) ja oikeudenkäyntiväite
Asianosainen voi esittää oikeudenkäyntiväiteen eli prosessiväitteen (Tieteen termipankki 8.2.2018). 
Prosessiväite tarkoittaa, että asianoisaisen mielestä jokin prosessinedellytys puuttuu.
=> prosessinedellytykset koskevat sellaisia oikeudenkäynnin perusedellytyksiä, joiden tulee täyttyä ennen kuin tuomioistuin voi ryhtyä tutkimaan itse pääasiaa eli kanteessa tarkoitettua materiaalista riitakysymystä.  (Linna 2012, 71.)

16 luku (12.8.1960/362)


Oikeudenkäyntiväitteistä (11.7.1997/690)


1 § (12.8.1960/362)

Oikeudenkäyntiväite on tehtävä silloin, kun vastaaja ensimmäisen kerran käyttää asiassa puhevaltaa, ja kaikki väitteet, mikäli mahdollista, yhdellä kertaa. (22.7.1991/1052)

Jos oikeudenkäyntiväite tehdään myöhemmin, älköön sitä otettako tutkittavaksi, ellei se koske seikkaa, jonka oikeus on velvollinen ottamaan huomioon omasta aloitteestaan.

2 § (12.8.1960/362)

Oikeudenkäyntiväitteistä antakoon oikeus eri päätöksen, milloin asian laatu sitä vaatii.

3 § (23.5.2003/381)

Ratkaisuun, jolla asia oikeudenkäyntiväitteen johdosta jätetään tutkimatta, haetaan muutosta 25 luvun 1 §:n 2 momentin mukaisesti valittamalla.

Ratkaisuun, jolla tuomari on todettu esteelliseksi käsittelemään asiaa, ei saa hakea muutosta.

Oikeudenkäyntiväitteen hylkäävään ratkaisuun haetaan muutosta samassa yhteydessä kuin käräjäoikeuden tuomioon tai lopulliseen päätökseen, jollei tuomioistuin määrää, että muutosta haetaan erikseen. Jos asianosainen on hakenut muutosta oikeuden lopulliseen päätökseen, saa vastapuoli muutoksenhakemukseen antamassaan vastauksessa myös hakea muutosta päätökseen, jolla hänen tekemänsä oikeudenkäyntiväite on hylätty. (Oikeudenkäyntikaari 4/1734. 6.2.2018.)


Tietueen lähde Tuomioistuinsanasto (2001), luku: Oikeudenkäynnin vaiheet (käsite 86)
fi:
  
oikeudenkäyntiväite
  
fi:
  
prosessiväite
  
Määritelmä:   asianosaisen väite siitä, ettei asiaa voida ottaa tutkittavaksi oikeudenkäynnin muodollisten edellytysten puuttumisen vuoksi  
Selite:  Oikeudenkäyntiväite voi koskea esimerkiksi tuomioistuimen toimivaltaa, tuomarin esteellisyyttä tai haasteen tiedoksiantotapaa.  
sv:
  
processinvändning
  
Määritelmä:   parts invändning enligt vilket målet (1) inte kan tas upp till prövning emedan formella förutsättningar för en rättegång saknas  
Selite:  En processinvändning kan gälla t.ex. domstolens behörighet, jäv för en domare (=domarjäv) eller det sätt på vilket stämningen har delgetts.  
en:
  
plea of inadmissibility
  
en:
  
procedural defence
  
Määritelmä:  defence plea by a party to the effect that a matter should not be admitted on the grounds of failure to meet the formal requirements of judicial proceedings  
Selite:  A plea of inadmissibility may pertain e.g. to the court's jurisdiction, the disqualification of a judge or the mode of service of the summons (1).  
de:
  
Prozesseinrede    f
  
Määritelmä:  Einrede eines Beteiligten, dass das Gericht mangels formeller Voraussetzungen nicht befugt sei, über den Rechtsstreit (1) zu entscheiden  
Selite:  Die Prozesseinrede kann z. B. die Zuständigkeit des Gerichts, die Befangenheit der Richter, die Art und Weise der Zustellung der Aufforderung zur Klageerwiderung oder zur Stellungnahme zur Anklageschrift betreffen.  
Ks. myös:  Stellungnahme (1), Stellungnahme (2)  
fr:
  
fin de non-recevoir    f
  
Määritelmä:  déclaration d'une partie selon laquelle une affaire (1) ne peut pas être examinée en raison du défaut des conditions formelles nécessaires à un procès  
Selite:  La fin de non-recevoir peut par exemple porter sur la compétence du tribunal, la récusabilité du juge ou le mode de communication de l'assignation.
Lähde MOT, sanakirja (6.2.2018.)




Tuomioistuimen tulee viran puolesta ottaa huomioon ehdottomat prosessinedellytykset, kun taas tahdonvaltaisiin prosessiedellytyksiin tuleen asianosaisten itsensä vedota oikeudenkäyntiväitteellä. 

Prosessinedellytykset koskevat tuomioistuinta itseään, asianosaisia ja kannetta. 
Tuomioistuinta koskevien prosessinedellytysten peruslähtökohta on, että tutkittava asia on ns. tuomioiestuinasia, toisin sanoen oikeussäännösten ja muiden oikeuslähteiden mukaan rakaistava kysymys. 

 Tuomioistuinta koskevia prosenninedellytyksiä ovat mm. seuraavat seikat:

laillinen kokoonpano (oikea määrä kelpoisia ja esteettömiä tuomareita)
=> ehdoton prosessinedellytys
asiallinen (yleinen/erityinen tuomioistuin) toimivalta
=> ehdoton proessinedellytys
asteellinen (instanssijärjestys) toimivalta
= > ehdoton prosessinedellytys
alueellinen toimivalta
=> väitteenvarainen/ehdoton prosessinedellytys (Linna 2012, 72.)

Poikkeuksena ovat ns. ehdottomat oikeuspaikat. Ne koskevat mm. avioliittoa, muita perhe- ja perintöoikeudellisia asioita sekä edunvalvontaa koskevia kanteita ja hakemuksia. OK 10 luku. (7.2.2018). (Linna 2012, 73.)

Asianosiaisia koskevat prosessinedellytykset ovat ehdottomia. Asianosaisella on oltavat oikeudenkäyntikelpoisuus (7.2.2018), toisin sanoen itse oikeus käyttää  puhevaltaa asioissaan.  Asialegitimaatio (7.2.2018)  (asiavaltuus) tarkoittaa puhevaltaa, joka syntyy sillä perusteella, että asiassa annettava ratkaisu vaikuttaa asianomaisen oikeusasemaan - asianomaisella on intressi juuri kyseiseen asiaan. Esimerkki 27.6.2017 12.10 Hovioikeus pohti oikeusvoimaa ja asiavaltuutta Helsingin hovioikeus 27.6.2017, päätös nro 799, dnro S 16/410. Hovioikeus totesi muun muassa, että Pre-Forum Oy:llä ei ollut osakeyhtiölain 22 luvun 7 §:n nojalla oikeutta ajaa omissa nimissään kannetta vahingonkorvauksen suorittamiseksi Varkauden Auto Oy:lle. (Vailla lainvoimaa 27.6.2017) (7.2.2018).
  
Kannetta koskevat prosessiedellytykset ovat ehdottomia. Kanne tulee panna vireille lain mukaisella haastehakemuksella, jonka perusteella haaste on annettu tiedoksi vastaajalle. (Linna 2012, 73.)

Linna (2012, 74) toteaa, että vaateiden esittäminen ilman haastehakemusta ja haastetta on mahdollista vain kanteenmuutoskiellon (7.2.2018) rajoissa. Kannetta koskeva ehdoton prosessiedellytys on, että sama kanne ei saa olla samanaikaisesti muualla vireillä (vireilläolovaikutus eli lis pendens -vaikutus) tai lainvoimaisesti jo ratkaistu (aiemman tuomion negatiivinen oikeusvoimavaikutus ns. res judicata). =>
kantajalla tulee olla aktualisoitunut oikeussuojan tarve (oikeudellinen intressi): esimerkiksi vahingonkorvausta koskeva kanne tulee ennenaikaisena jättää tutkimatta, jos vahinko ei ole vielä tapahtunut. 

Oikeudenkäyntiväitteen hyväksyminen johtaa kantee tutkimatta jättämiseen (ei siis hylkäämiseen, joka on asiaratkaisu). Tällaisesta ratkaisusta saa valittaa. Jos taas oikeudenkäyntiväite on ja kanne tutkittu, valittaminen on sallittua vasta pääasian yhteydessä. (Linna 2012, 74.)




6 Todistelu
Pääkäsittelyyn (Tieteen termipankki 8.2.2018) etenevät vain asiat, jotka ovat riitaisia ja joissa ei ole syntynyt sovintoa. 

Todistuskeinot voidaan jakaa kahteen ryhmään, jotka ovat  a) henkilötodistelu ja reaaliset todisteet
1) todistajien avulla tapahtuva todistelu, 2) asianosaisen kuuleminen todistelutarkoituksessa, 3) asiantuntijatodistelu, 4) asiakirjatodistelu eli todistelu niin sanottujen kirjallisten todisteiden avulla sekä 5) katselmus. Näistä kolmea ensin mainittua voidaan kutsua yleisnimellä henkilötodistelu, kohdat 4 ja 5 puolestaan ovat niin sanottuja reaalisia todisteita. (Tieteen termipankki 8.2.2018.)  

Osapuolet pyrkivät tukemaan pääkäsittelyssä omia vaatimuksiaan ja väitteitään todistelulla.
Todisteet otetaan vastaan vasta pääkäsittelyssä, mutta todisteet ja todistusteemat tulee tuoda esiin haastehakemuksessa ja siihen annetussa vastauksessa.  

Todistelu (OK 17)  ja sitä koskevat säännökset ovat pitkälti yhteisiä siviili- ja rikosprosessille. Todistelua tuomioistuimissa koskevat säännökset uudistuivat 2016. (8.2.2018).
   Helsingin hovioikeuspiirin laatuhanke  2008.
TODISTELU PROSESSINJOHDON KANNALTA (8.2.2018).
Keskustelupuheenvuoro
Työryhmä: Elisabeth Bygglin, Helsingin hovioikeus
Eija Iivonen Helsingin käräjäoikeus
Kari Kangas Tuusulan käräjäoikeus
Pasi Kumpula Helsingin käräjäoikeus
Jukka Jaakkola Helsingin käräjäoikeus
Juha Lehto Espoon käräjäoikeus
Heli Lehto-Kinnunen, pj. Tuusulan käräjäoikeus
Kalevi Passila Espoon käräjäoikeus
Tero Puha Asianajotoimisto Puha & Taskinen Oy
Kaisa Puro Helsingin hovioikeus
Riitta Rajala Helsingin hovioikeus
Melise Roiha-Sjöblom Porvoon (Loviisan) käräjäoikeus
Helena Salo-Pankakoski Vantaan käräjäoikeus
Lumi-Sirkku Vikiö Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy
Mari Voutilainen Kanta-Hämeen syyttäjänvirasto
(tarkistettu lainkäyttöpäivän palautteen perusteella) => tästä materiaalista hahmottuu termin sisällön laajuus. 


Tästä materiaalista löytyvät mm. todistuskeinot.  

Todistajana oikeudenkäynnissä. (15.2.2018).

Todistelu ylemmissä tuomioisuimissa Mietintöjä ja lausuntoja 69/2012 oikeusministeriö.  .(8.2.2018).

Todistajana oikeudenkäynnissä
Todistajan vakuutus:
Minä N. N. lupaan ja vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta, että minä todistan ja kerron kaiken totuuden tässä asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä taikka sitä muuttamatta.

Päivitetty 1.1.2016
Oikeusministeriö (15.2.2018).

Jyrki Virolainen kirjoittaa Prosessioikeus-blogissaan otsikolla 57. Todistelu-uudistusta koskeva lausunto 2013. (8.2.2018).

7 Prosessijohto ja asian kiireelliseksi määrääminen



8 Prekluusio

Prekluusio painostus / "hopute" (Tieteen termipankki 8.2.2018).

Linna, T. (2015) Kanteenmuutoskielto, prekluusio ja oikeusvoima – prosessioikeuden klassikkoja.  Lakimies 2015 (3-4), 339. Edilex. (8.2.2018) 

9 Kanteenmuutoskielto
Kanteenmuutoskielto. (Tieteen termipankki 8.2.2018). 



10 Ratkaisu riita-asiassa

Oikeudenkäynti riita-asioissa . Rovaniemen hovioikeuspiirin laatuhanke. (8.2.2018).

Lähteet ja lukemisto


Helsingin kärjäoikeus. Haaste riita-asiassa. Esimerkki. (2.2.2018).

Kimpimäki, Minna. (2009). Prosessioikeus I Oikeudenkäynnin perusteet. SlidePlayer. (29.1.2018).


Linna, Tuula.  (2012). Prosessioikeuden oppikirja. Talentum. Helsinki. 

Oikeudenkäymiskaari 4/1734. Finlex. (2.2.2018).


Oikeudenkäynti riita-asioissa. Käsittelijän opas. Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten laatuhanke. Valtuuskunnan raportti riita-asioiden työprosessien yhtenäistämiseksi ja kehittämiseksi. (29.1.2018). 

Oikeuspaikka. Tieteen termipankki. (29.1.2018). 

Prosessioikeus. Perusasioita oikeustieteestä. Helsingin yliopiston avoin yliopisto. (29.1.2018). 


Pölönen, P. & Tapanila, A. (2015). Todistelu oikeudenkäynnissä. Art House. (8.2.2018).


Tolvanen, Matti. (2006). Tosiseikat rikosprosessissa. Asiantuntijaartikkelit. Edilex. (29.1.2018.)

Virolainen, Jyrki. Prosessioikeus. Blogi. (8.2.2018).


Edit 

15.2.2018 0.05 min (16.35)
8.2.2018 4 h (16.30)
7.2.2018 1 h 30 min (12.30)
6.2.2018 3 h (11)
2.2.2018 5 h 30 min 
29.1.2018 3 h 30 min

Comments