Kuva Margit Mannila
Taustoitus
Tässä postauksessa taustoitan ja piirrän reunaviivoja toimintaympäristöstä, jonka näkökulmasta tarkastelemme kilpailuoikeutta. Kurssillamme se on kansainvälinen kauppa. Kilpailulainsäädännöllä pyritään erityisesti torjumaan vakavia kilpailunrajoituksia, jollaisiksi katsotaan mm. kilpailijoiden väliset eli horisontaaliset kartellit. Kartellit ovat lähtökohtaisesti aina kiellettyjä.Oikeuskäytännön mukaan yhdenmukaisuuden mentelmässä on seuraavia lementtejä: Yritysten välillä on havaittavissa suullista tai kirjallista yhteistyötä tai kontakteja, kuten tapaamisia, keskusteluja tai tiedonvaihtoa; Yhteistyö poikkeaa tavallisesta kilpailukäyttäytymisestä; ja Yhteydenpito vaikuttaa markkinakäyttäytymiseen säilyttämällä sen ennallaan tai muuttaa sitä. (Wikberg 2011, 45, 49-50.)
Wikberg (2011, 21) toteaa, että toimivasta kilpailupolitiikasta hyötyvät kuluttajat, yritykset ja Euroopan talous. Lähtökohtaisesti EU:n periaatteena on, että yritykset kilpailevat tasavertaisesti ja omilla ansioillaan.
Kilpailupolitiikka yhdistää oikeus- ja taloustieteen tutkimustulokset yleisimpään yhteiskuntapoliittiseen näkemykseen ja esittää lainsäätäjälle konkreettisia normisuosituksia tai jopa kokonaisia kilpailupoliittisia toimenpideohjelmia. Kilpailupolitiikan kolme osa-aluetta ovat 1) kilpailupolitiikan tavoitteiden asettaminen, 2) kilpailun toimivuuteen liittyvien ongelmien havaitseminen ja kartoittaminen ja 3) keinojen valinta havaittujen ongelmien poistamiseksi. (Wikberg 2011, 24-25.)
Kilpailunormisto
Kilpailulaki 948/2011. Finlex. (14.8.2018).
Euroopan unionin keskeiset kilpailusäännöt
Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus (SEUT)
SEUT artiklat ovat korvanneet EY-artiklat.
SEUT 101 (EY 81) (14.8.2018).
Markkinoiden määrittely
Markkinoiden määrittely on tarpeen kun ratkotaan kilpailuoikeudellisia ongelmia. Esimerkisi kilpailusäännöksen soveltamisen edellytyksenä on tietyn markkinaosuusrajan alittuminen tai ylittyminen. Esimerkiksi voidaan arvioida, onko yrtys määräävässä markkina-asemassa. Vähämerkityksellisten kilpailunrajoitusten todentaminen ja ryhmäpoikkeusasetusten soveltaminen. Markkinoiden määrittely on väline, jonka avulla tunnistetaan ja määritellän yritysten välisen kilpailun rajat. Näin pysytään selvittämään järjestelmällisesti asianosaisten yritysten kohtaamat kilpailunrajoitukset. (Wikberg 2011, 38-40.)
Kilpailusääntöjen (EU) soveltaminen edellyttää, että kilpailunrajoituksella on vaikutuksia jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (kauppavaikutukset tai kauppakriteeristön täyttyminen). Kauppavaikutuksen perusteella ratkeaa sovelletaanko tapukseen kansallisia vai EU:n kilpailusääntöjä. (Wikberg 2011, 50.)
Kauppaan kohdistuvan vaikutuksen periaate on unionin oikeuteen liittyvä itsenäinen peruste, jota on arvioitava erikseen kussakin tapuksessa (Wikberg 2011, 53).
Markkinoiden määrittely
Markkinoiden määrittely on tarpeen kun ratkotaan kilpailuoikeudellisia ongelmia. Esimerkisi kilpailusäännöksen soveltamisen edellytyksenä on tietyn markkinaosuusrajan alittuminen tai ylittyminen. Esimerkiksi voidaan arvioida, onko yrtys määräävässä markkina-asemassa. Vähämerkityksellisten kilpailunrajoitusten todentaminen ja ryhmäpoikkeusasetusten soveltaminen. Markkinoiden määrittely on väline, jonka avulla tunnistetaan ja määritellän yritysten välisen kilpailun rajat. Näin pysytään selvittämään järjestelmällisesti asianosaisten yritysten kohtaamat kilpailunrajoitukset. (Wikberg 2011, 38-40.)
Kilpailusääntöjen (EU) soveltaminen edellyttää, että kilpailunrajoituksella on vaikutuksia jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (kauppavaikutukset tai kauppakriteeristön täyttyminen). Kauppavaikutuksen perusteella ratkeaa sovelletaanko tapukseen kansallisia vai EU:n kilpailusääntöjä. (Wikberg 2011, 50.)
Kauppaan kohdistuvan vaikutuksen periaate on unionin oikeuteen liittyvä itsenäinen peruste, jota on arvioitava erikseen kussakin tapuksessa (Wikberg 2011, 53).
Käsitteistöä
Yritys määritellään EU:n kilpailusääntöjen mukaan siten, että se tarkoittaa kaikkia taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköitä. Toiminta voi olla taloudellista, vaikka se ei olisikaan vastikkeellista. (Wikberg 2011, 34.)
- Relevantit markkinat
a) relevantit hyödykemarkkinat
b) relevantit maantieteelliset markkinat => määrittely tapauskohtaista. (Ks. asetukset 1/2003 ja 139/2004.)
Merkitykselliset markkinat- alue jossa yritys myy tuotteitaan tai se teollisuudenala, jolla yritys toimii. (Wikberg 2011, 39-40.)
Kauppaan kohdistuvan vaikutuksen perusteen soveltamisessa on otettava huomioon kolme käsitettä:
1) "jäsenvaltioiden välinen kauppa"
2) "on omiaan vaikuttamaan"
3) "tuntuva vaikutus" (Wikberg 2011, 53.)
=> menettelytavan on vaikutettava "jäsenvaltioiden väliseen" kauppaan; menettelyllä on oltava vaikutusta rajat ylittävään taloudelliseen toimintaan vähintään kahden jäsenvaltion välillä (Wikberg 2011, 54.)
Kilpailuvaikutus
- Sopimukset, joiden tarkoituksena on rajoittaa kilpailua, vaikuttavat lähtökohtaisesti kilpailuun negatiivisesti (Wikberg 2011, 57).
- Relevantit markkinat
a) relevantit hyödykemarkkinat
b) relevantit maantieteelliset markkinat => määrittely tapauskohtaista. (Ks. asetukset 1/2003 ja 139/2004.)
Merkitykselliset markkinat- alue jossa yritys myy tuotteitaan tai se teollisuudenala, jolla yritys toimii. (Wikberg 2011, 39-40.)
Kauppaan kohdistuvan vaikutuksen perusteen soveltamisessa on otettava huomioon kolme käsitettä:
1) "jäsenvaltioiden välinen kauppa"
2) "on omiaan vaikuttamaan"
3) "tuntuva vaikutus" (Wikberg 2011, 53.)
=> menettelytavan on vaikutettava "jäsenvaltioiden väliseen" kauppaan; menettelyllä on oltava vaikutusta rajat ylittävään taloudelliseen toimintaan vähintään kahden jäsenvaltion välillä (Wikberg 2011, 54.)
Kilpailuvaikutus
- Sopimukset, joiden tarkoituksena on rajoittaa kilpailua, vaikuttavat lähtökohtaisesti kilpailuun negatiivisesti (Wikberg 2011, 57).
Sopimus on oikeustoimi
Sopimus on oikeustoimi. Se siis perustuu lähtökohtaisesti lakiin. Kilpailuoikeuden rooli Euroopan unionissa ja meillä Suomessa liittyy keskeisesti EU:n vahvaan sitoutumiseen avointen, kilpailtujen markkinoiden edistämiseen. (Wikberg 2011, 18.)
Kilpailuoikeus puuttuu Wikbergin (2011, 18-19) mukaan markkinavoimien hankkimiseen. Käytännössä markkinoilla toimivat yritykset voivat pyrkiä hankkimaan markkinavoimaa suhteessa asiakkaisiin harjoittamalla yhteistyötä tai koodinoimalla kilpailukäyttäytymistään => kartelli.
Toiseksi markkinavoimaa voidaan pyrkiä hankkimaan yrityskaupoilla. (Kilpailuvirasto).
Kolmanneksi määräävässä markkina-asemassa olevaa yritystä säätelevät lisänormit ja neljänneksi julkisia yrityksiä koskeva säätely voidaan ajatella olevan osa tätä. Valtion tuet ja julkiset hankinnat kuuluvat tähän.
Sopimuksen kilpailua rajoittavan tarkoituksen arvioinnissa otetaan huomioon useita eri tekijöitä, kuten
- sopimuksen sisältö ja tavoitteet
- sopimuksen soveltamista koskeva asiayhteys
- osapuolten tosiasiallinen toiminta ja käyttäytyminen markkinoilla
- sopimuksen täytäntöönpanotapa.
=> keskeistä kilpailun rajoittamisen arvioinnissa on tarkastella sitä, miten sopimus vaikuttaa osapuolten markkinavoimaan (Wikberg 2011, 57-58, 59.)
Euroopan komission de minimis -tiedonanto 22.12.2001 (EYVL C 368, 22.12.2001)
- tilanteet , joissa yritysten väliset sopimukset eivät ole perussopimuksen nojalla kiellttyjä
- de minimis -tiedonannossa sopimukset katsotaan vähämerkitykseksi, jos sopimuspuolien markkinaosuudet ovat kilpailijoiden kohdalla enintään 10 % ja muiden kuin kilpailijoiden kohdalla enintään 15 %
- vakavimmat kilpailunrajoitukset (kiellettyjä markkinaosuusrajoista riippumatta)
* hintojen vahvistaminen myytäessä tuotetta komansille
* tuotannon tai myynnin rajoittaminen
* markkinoiden tai asiakkaiden jakaminen. (Wikberg 2011, 60-61.)
EU de minimis (In English) (15.8.2018).
Taloustiede ja kilpailuoikeus
- täydellisen kilpailun mallisssa oletetaan, että alalle tulo ja siltä poistuminen on täysin vapaata (Wikberg 2011, 65).
Kilpailulainsäädännössä ja oikeuskäytännössä kiellettyjä horisontaalisia rajoituksia ovat esimerkiksi:
- hinnoittelua, markkinoiden jakoa, tuotanto- tai myyntimääriä koskevat sopimukset;
- yhteismyynti, yhteisiä ostoja tai yhteismarkkinointia koskevat sopimukset;
- tietojenvaihto kaupallisesti herkistä asioista;
- yhteisesti toteutetut asiakkaiden sidontajärjestelyt;
- tiettyjen asiakkaisen syrjintää koskevat sopimukset (Wikberg 2011, 67).
Elinkeinoelämässä käytetään usein myös ilmaisua markkinavoimat. Käsite on laaja eikä sitä ole määritelty yhtäpitävästi. Yritys, jolla on markkinavoimaa, voi nostaa hintoja ja asettaa epäedullisia ehtoja kauppakumppanilleen. Asiassa on kyse yhdestä taloudellisen vallan ilmentymismuodosta. (Wikberg 2011, 70-71.)
Sopimuksen kilpailua rajoittavan tarkoituksen arvioinnissa otetaan huomioon useita eri tekijöitä, kuten
- sopimuksen sisältö ja tavoitteet
- sopimuksen soveltamista koskeva asiayhteys
- osapuolten tosiasiallinen toiminta ja käyttäytyminen markkinoilla
- sopimuksen täytäntöönpanotapa.
=> keskeistä kilpailun rajoittamisen arvioinnissa on tarkastella sitä, miten sopimus vaikuttaa osapuolten markkinavoimaan (Wikberg 2011, 57-58, 59.)
Euroopan komission de minimis -tiedonanto 22.12.2001 (EYVL C 368, 22.12.2001)
- tilanteet , joissa yritysten väliset sopimukset eivät ole perussopimuksen nojalla kiellttyjä
- de minimis -tiedonannossa sopimukset katsotaan vähämerkitykseksi, jos sopimuspuolien markkinaosuudet ovat kilpailijoiden kohdalla enintään 10 % ja muiden kuin kilpailijoiden kohdalla enintään 15 %
- vakavimmat kilpailunrajoitukset (kiellettyjä markkinaosuusrajoista riippumatta)
* hintojen vahvistaminen myytäessä tuotetta komansille
* tuotannon tai myynnin rajoittaminen
* markkinoiden tai asiakkaiden jakaminen. (Wikberg 2011, 60-61.)
EU de minimis (In English) (15.8.2018).
Taloustiede ja kilpailuoikeus
- täydellisen kilpailun mallisssa oletetaan, että alalle tulo ja siltä poistuminen on täysin vapaata (Wikberg 2011, 65).
Kilpailulainsäädännössä ja oikeuskäytännössä kiellettyjä horisontaalisia rajoituksia ovat esimerkiksi:
- hinnoittelua, markkinoiden jakoa, tuotanto- tai myyntimääriä koskevat sopimukset;
- yhteismyynti, yhteisiä ostoja tai yhteismarkkinointia koskevat sopimukset;
- tietojenvaihto kaupallisesti herkistä asioista;
- yhteisesti toteutetut asiakkaiden sidontajärjestelyt;
- tiettyjen asiakkaisen syrjintää koskevat sopimukset (Wikberg 2011, 67).
Elinkeinoelämässä käytetään usein myös ilmaisua markkinavoimat. Käsite on laaja eikä sitä ole määritelty yhtäpitävästi. Yritys, jolla on markkinavoimaa, voi nostaa hintoja ja asettaa epäedullisia ehtoja kauppakumppanilleen. Asiassa on kyse yhdestä taloudellisen vallan ilmentymismuodosta. (Wikberg 2011, 70-71.)
Oikeuslähteiden etusijaisjärjestys oikeuslähdeopin (Aulis Aarnio) mukaan
1) vahvasti velvoittavat oikeuslähteet (laki ja maantapa)
2) heikosti velvoittavat oikeuslähteet (lainvalmistelutyöt ja tuomioistuinratkaisut)
3) sallitut oikeuslähteet (oikeustiede, yleiset oikeusperiaatteet ja reaaliset argumentit) (Wikberg 2011, 75).
Suomessa ei Wikbergin (2011, 76-77, 80) mukaan juurikaan argumentoida taloustieteellisin perustein kun on kysymys kilpailuoikeudesta. Taloustieteen rooli on enemmän kilpailupoliittinen kuin lain tulkinnan apuvälineen rooli. Yhdysvalloissa ja Euroopassa tilanne on toinen. Käytännössä kilpailuoikeudellien analyysi nojaa vahvasti talousteorian keskeisiin oppeihin. Talousteiteiden haastellisuus oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa on että erityisesti markkinaoikeus tai korkein hallinto-oikeus arvioivat viimekädessä esitettyjen argumenttien uskottavuuden ja paremmuuden. Ymmärtääkseni tässä kontekstissa taloudelliset argumentit eivät välttämättä lisää relevanssia.
Lähteet ja lukemisto
Kilpailulaki 948/2011. Finlex. (14.8.2018).
Mannila, Margit. (2014). Hilma-hankintailmoitukset. Perheyrittäjyys. (14.8.2018).
Mannila, Margit. (2018). Kansainvälisen kaupan lainsäädäntö. Perheyrittäjyys. (14.8.2018).
Melin, Kirsti. (2011). Ulkomaankaupan menettelyt. Vienti ja tuonti. Amk- Kustannus Oy. Hansaprint.
Wikberg, Olli. (2011). Johdatus kilpailuoikeuteen. Talentum. Helsinki.
Edit
15.8.2018 (360)
Auta minua pitämään sivusto ajan tasalla. Jos huomaat, että joku linkki ei toimi, laita viesti kommenttikenttään.
14.8.2018 (320)
Comments