Oikeuslähdeteoriat


Kuvat Margit Mannila
III Oikeusläheteorian tehtävä

Oikeuslähdekäsitteiden tehtävänä on:
- jäsentää oikeudellinen materiaali sovellutusta, tulkintaa tai systematisointia varten
- osoittaa suuntaviivoja konkreettista ratkaisua varten
- osoittaa miten oikeusjärjestys säilyttää yhtenäisyytensä ja yhdistää eri oikeuden toiminnot (lainsäädäntö, oikeuskäytäntö ja oikeustiede) (Tolonen 2003, 69.)

Tolonen (2003, 69-70) tarkoittaa oikeuslähdeteorialla ajatusrakennelmaa, joka pyrkii vastaamaan kolmeen kysymykseen:
  1. Teoriaongelma kysyy oikeuslähdekäsityksen perusteita ja suhteuttaa sen osaksi oikeuden teoriaa.
  2. Hierarkian ongelma kysyy, missä hierakkisessa suhteessa oikeuslähteet ovat keskenään. Toisin sanoen, voidaanko yleisesti sanoa, että jokin oikeuslähde on toista painavampi niiden ristiriitatilanteessa? Esimerkiksi Aulis Aarnion oikeuslähdeoppi voidaan tulkita juuri tällaiseksi teoriaksi.
  3. Realisoitumisen ja tulkinnan ongelma koskee sitä, miten eri oikeuslähteet realisoituvat käytännöllisessä ja tosiasiallisessa oikeuselämässä. 
Normatiivinen oikeuslähdeteoria
- rakentuu normiauktoriteetin käsitteelle. 
- sen mukaan yhteiskunnassa voi olla yksi viimekätinen normiauktori tai kriteeri
- lainsäätäjä on tällainen viimekätinen normiauktori tai kriteeri
=> lainsäätäjä on kaiken oikeuden lähde
Teoreetikkoja  mm.
Austin
Kelsen
Hart
Materiaaliset (sisällölliset) oikeuslähdeteoriat
- painottavat oikeuslähteen sisältöä tai sisältöjä (sein erilaisia normien formulointeja)
I tuomarin tosialiallista ajatussisältöä ja käyttäytymistä painottavat realistit
II luonnonoikeuden teoriat, jotka lähtevät siitä, että on säädetyn oikeuden ulkopuolista luonnollista oikeutta
=> realismin ja luonnonoikeuden rinnastaminen perustuu siihen, että molemmat ajattelutavat korostava oikeuslähdeopissaan usein normin sisältöjä joko asenteiden tai normi-ideologian muodossa
Näkökulmia
Ns. realismin oikeuslähdeoppi
Oikeushermeneutiikka ja luonnonoikeus: Arthur Kaufmann
=> hermeneuttinen kehä ja hermeneuttinen jatkumo
Subjekti/objekti-skeeman yhteydessä Kaufmann esittää ajatuksen: lähdemme aina aiempien tulkintalinjojen "horisontista" ja tulkintamme vaikuttavat seuraaviin lähtökohtiin ("horisonttiin") => oikeudenkäytäntö tai oikeuskäytäntö on itsessään oikeuden sisältöä koskeva prosessi. Oikeuskäytäntö ei ole mekaanista subsumptiota ulkoapäin annetuista normeista, vaan oikeuden toimijalla on aktiivinen ja luova asema. 

Yleinen normi/erityinen tapaus (asiantila)
- erittely koskee erityisesti tuomaritoimintaa eli lainkäyttöä (myös oikeustiedettä)
Tapaus on tosiasiallinen ja erityinen, normi sen sijaan yleinen.
Koska ratkaisu ei ole mekaanista subsumptiota sekä tapaus että normi saavat merkityksensä vain keskinäisessä vuorovaikutuksessa (hermeneuttinen prosessi, jota Kaufmann kutsuu oikeuden löytämiseksi tai oikeuden toteuttamiseksi)
Hermeneuttinen prosessi
  • Induktio on ajatusmuoto, joka etenee yksittäisestä ilmiöstä yleiseen
  • Deduktio on ajatusmuoto, joka etenee yleisestä yksityiseen
  • Synteesi on ajatusmuoto joka yhdistää induktion ja deduktion (Tolonen 2003, 86.)
Reaaliset oikeuslähdeteoriat
Oikeussosiologia
Historiallinen koulukunta
Lainsäädäntöteoriat
- Lakiuudistuksen vaikutuksen perusjaoittelu (Talan mukaan, johon Tolonen (2003, 93-94) viittaa.) 
  1. Lakiuudistuksen vaikutukset oikeussubjektin materiaalisessa elämäntilanteessa. Lakiuudistu voi olla kansalaisten toimintamahdollisuuksia ja aineellisia resursseja vahvistava tai heikentävä.
  2. Lakiuudistuksen vaikutus säännöksistä soveltavien tai valvovien viranomaisten toimintapiirissä. => mitä valtuuksia, keinoja tai muita resursseja annetaan viranomaisille.
  3. Lakiuudistuksen vaikutus oikeudellisten menettelytapojen alalla. Kuluttajansuoja on esimerkki uudenlaisesta, pääsääntöissti sovitteluun, perustuvasta järjestelmästä. 
  4. Lakiuudistuksen vaikutukset ihmisten tietoisuuden, arvojen ja moraalin alueella. => oikeusnormin yhteiskuntamoraalinen vaikutus
Reaalinen oikeuslähdeteoria yhdistelmäteoriana
(Tolonen 2003, 71-101.)

Lähteet ja lukemisto

Aalto-Heinilä, Maija & Sajama Seppo (2011) Oikeus,oikeudet ja oikeudenmukaisuus. Oikeusfilosofian oppimateriaali. Joensuun yliopisto. (12.9.2018).
 
Tolonen, Hannu. (2003). Oikeuslähdeoppi. WSOY Lakitieto.

Edit

12.9.2018 (200/240) 
11.9.2018 (40)

Auta minua pitämään sivusto ajan tasalla. Jos huomaat, että joku linkki ei toimi, laita viesti kommenttikenttään.

Comments