Skip to main content

Scientific Problems (Bunge 1967)

Source: Bunge Mario (Eds.) (1967). Scientific Research I The Search for System.Berlin: Springer-Verlag


Substantive or object problems (Ex.: How many A's are there?)
Scientific problems< style="font-style: italic;">How shall we count A's?)

(Bunge 1967, 184)


Table 4.2. Substantive problems

1. Empirical problems
1.1. Data finding: characterizing objects of experience

1.1.1. Observing
1.1.2. Counting
1.1.3. Measuring

1.2. Making: constructing and calibrating insturumnents, preparing drugs, etc.

2. Conceptual problems
2.1. Describing: characterizing individuals and classes

2.2. Arranging: Classing and orering sets

2.3. Elucidating: interpreting signs and refining concepts

2.4. Deducing
2.4.1. Computing (e.g., finding the value of a variable)
2.4.2. Proving a theorem
2.4.3. Checking a solution
2.4.4. Explaining: accounting for facts and empirical generalizations in terms of theories
2.4.5. Projecting: predicting or retrodicting facts

2.5. Building: inventing ideas
2.5.1. Introducing a new concept
2.5.2. Introducing an empirical generalization
2.5.3. Introducing a high level hypothesis subsuming empirical generalizations
2.5.4. Building a system of high level hypothesis (a theory)
2.5.5. Theory reconstruction (foundational research)

2.6. Metalogical: uncovering and removal of inconsistencies, proving consistency and independence, etc. (Bunge 1967, 185.)


Table 4.3. Strategy problems

1. Methodological
1.1.. Conventions: setting up designation rules, measurement scales and units, levels of significance, etc.
1.2. Tehniques: devising tactics for solving problems, observing, measuring, etc.
1.3. Experiment design: planning experiments
1.4. Theory design: planning the building of theories
1.5. Method examination: anallysis and criticism of any of the above

2. Valuational
2.1. Weighing data, hypotheses, theories, techniques and material equipment in terms of given desiderata
2.2. Foundational valuation: examination of the desiderata themselves
(Bunge 1967, 185.)

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...