Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää: Kuinka pääsisin alkuun tutkimuksen tekemisessä?

 Kuva Margit Mannila

Kuinka pääsisin alkuun tutkimuksen tekemisessä?

Tutkimuksen tekeminen, ja varsinkin sen ensimmäisen tutkielman tekeminen, on aika monelle iso juttu. Se on usein ensimmäinen laajamittainen ja itsenäisesti tehtävä kirjallinen kokonaisuus, jonka opiskelija elämässään tekee. Työelämässä vastaavan kokoluokan papereita voivat olla strategiset suunnitelmat, projektisuunnitelmat yms. paperit. Kaikki uusi ja outo on yleensä pelottavaa, mutta ongelma ei ratkea sillä, että sen ratkaisemisen siirtää tulevaisuuten. Itse asiassa sillä tavalla vain tulee huomaamattaan pahentaneeksi ongelmaa. Eli sananlasku : Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää, pitää hyvin paikkansa.

Opiskelijana olet kuitenkin kirjoittanut elämäsi aikana lukuisia esseitä ja tenttivastauksia, ja olet sitä kautta saanut kokemusta sellaisesta kirjoittamisesta, jota tarvitaan myös lopputyön tekemisessä. Nyt tekstin pitää vaan olla vähän pidempää ja akateemisempaa. Kirjoitelmissa opettajasi on saattanut katsoa vähän sormiensa läpi lähdeviittauksien puuttumista. Ehkä juuri se kaikista tylsin kirjoitustyö on toiminut parhaana valmentajana opinnäytetyötäsi ajatellen. Et ehkä ole aina ymmärtänyt niiden tylsien tehtävien perimmäistä tarkoitusta. Olet ehkä keskittynyt oppimaan koulua varten ja unohtanut, että tehtävien tarkoitus on valmentaa sinua työelämään. (Opinko elämää vai koulua varten?)

Ehkä olet ollut oppimispäiväkirjaa kirjoittaessasi sitä mieltä, että et ole oppinut mitään, se on turha juttu. Opettajan olisi pitänyt opettaa eikä laittaa sinua itseäsi töihin. Voi olla että sitten yllätyt, kun astut työelämään. Siellä nimittäin pomosi ei tulekaan kädestä pitäen sanomaan sinulle, että tehdääns tämä homma sitten näin. Hupsista. Saat tehtävän ja sinun pitää kyetä ratkaisemaan se suhteellisen itsenäisesti. Voin vain kuvitella sitä ahdistuksen määrää, joka on ensimmäisessä työtehtävässä olevalla nuorella lääkäriharjoittelijalla. Luultavasti valkoinen takki ja kaulassa roikkuva stetoskooppi eivät tunnu yhtään mukavilta. Ne saattavat  toki antaa auktoriteettia ja suojaa suhteessa potilaaseen, mutta sisällä oleva yksinäisyys ei taida olla ihan sellainen olotila, mitä on ajatellut kokevansa kun on kiljunut riemusta saatuaan tiedon opiskelupaikasta.

On kuitenkin hyväksyttävä, että arjessa kaikki ei kuitenkaan käy niin kuin elokuvissa. Joskus tutkielman aloittaminen yksinkertaisesti venähtää ja mitä pidemmälle se venähtää, sitä vaikeampi sitä on aloittaa. Valmistuminen venähtää luonnollisesti samaa tahtia tutkielman kanssa. Joillakin takkuaminen alkaa heti proseminaarivaiheessa ja vastaavasti toisille gradusta tulee elämän mittainen ikuisuusprojekti. Tekemätön työ kaihertaa takaraivossa ja se syö yllättävän paljon energiaa.

Siispä päätin kirjata tähän muutamia asioita, joista saattaa olla opinnäytetyötään aloittavalle käytännön hyötyä. Painotan vielä tässä vielä sitä, että oma aktiivinen roolisi tutkimusta tehtäessä on välttämätön. Kyseessä on sinun työsi. Jotta saat ohjaajaltasi kommentteja, jotka aidosti edistävät työtäsi, sinun on tehtävä töitä, jotta ohjaajallasi on käsitys siitä, mitä ymmärrät ja miten olet päässyt työsi tekemisessä alkuun. Kommentit jäävät ilman omaa panostasi ympäripyöreiksi ja sinulle saattaa tulla tunne, että ohjaa ei riittävästi ohjaa/neuvo sinua.  Työ on sinun. Sinun tehtäväsi on synnyttää se. Ohjaaja on kätilö, joka auttaa sinua eteenpäin.

Aloita

Aloita. Se on työsi valmistumisen kannalta tärkein vaihe. Aloita työsi tekeminen ottamalla esiin uusi tiedosto wordista. Kirjoita sen tallennenimeksi gradu/opinnäytetyö + oma nimesi ja muut tärkeät tiedot esimerkiksi oppilaitos johon teet lopputyötäsi. (Ohjaajasi kannalta olisi huomaavaista laittaa tiedoston nimeksi oma nimesi, sillä hän on tuskin ilahtunut, kun saa kaikilta 20 ohjattavaltaan tiedoston, jonka nimenä on gradu ja pahimmassa tapauksessa ensimmäisestä versiosta puuttuu kansilehti ja nimesi.)

Kirjoita ensimmäiselle sivulle myös työsi otsikko tai jos sinulla ei vielä ole aavistustakaan, mikä otsikko voisi olla, kirjoita siihen: TÄHÄN TULEE OTSIKKO valmiiksi sillä fontilla ja tekstin koolla. Siitä se on sitten helppo muuttaa. Malli työsi jäsennykseen löytyy oman oppilaitoksesi opinnäytetyön oppaasta. Oppilaitoksellasi saattaa olla pohja, jossa on kansilehti, abstraktisivu ja otsikkotyylit jo valmiina. Ota se käyttöösi ja noudata sen asetuksia, säästyt hermoja rassaavalta säätämiseltä viimeistelyvaiheessa.

Jos pohjaa ei ole, tee sellainen ja noudata ohjeessa annettuja asetuksia. Jatka työstämistä vaikkapa näin: Kirjoita seuraavalle tyhälle sivulle "Tiivistelmä" ja seuraavalle tyhjälle sivulle "Abstract". Sitten kolmannelle sivulle voit kirjoittaa esim. liitteet ja neljännelle sisällysluettelo. Etene näin ja tee työllesi myös otsikointi. Sinun ei tarvitse vielä tässä vaiheessa tietää otsikoiden sisältöä. Kirjoita kuitenkin otsikot valmiiksi oikean kokoisella fontilla ja käytä oppilaitoksesi opinnäytetyön oppaassa suositeltua kirjasintyyppiä.



Kuvan lähde ruutukaappaus koneeltani

Vältä kaikkia erikoisia fontteja asiateksteissä muutenkin. Ne ovat vaikealukuisia eivätkä ne kuulu asiatekstiin.

 

Kun sinulla on kirjoitettu päätosikot luvuittain vaikkapa tyyliin

1 PÄÄOTSIKKO
2 PÄÄOTSIKKO
3 PÄÄOTSIKKO
.
.
.
LÄHTEET
LIITTEET

huomaat, että työsi on edennyt jo monta sivua. Tässä v aiheessa sinulla on periaatteessa jo  10-12 sivua työtä "valmiina". Vaikka sinulla ei vielä tässä vaiheessa ole mitään asiasisältöä, tämä on silti työsi tärkein vaihe. Olet päässyt alkuun. Tästä sinun on helppo jatkaa työtäsi eteenpäin.

Ennen kuin aloitat opinnäytetyön kirjoittaamisen tee tutkimussuunnitelma. Tämä ohje on ylemmälle AMK-tutkinnolle, mutta ne pätevät myös alemmalle tutkinnolle. Ammatillisen tutkinnon opinnäytetyö eroaa yliopiston opinnäytetyöstä yleensä siinä, että ammatillisessa opinnäytetyössä haetaan vastaus käytännössä havaittuu kysymykseen/haasteeseen ja yliopistollisessa opinnäytetyössä teoreettinen puoli painottuu enemmän.

Salonopetus/opinnäytetyö

Tutkimussuunnitelman laadinta
- Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!
• Tutkimusongelman/tutkimuskysymyksen määrittely: huomaa, että miten kysyt, ohjaa työsi suunnan. Jos kysyt kuinka monta ja kuinka paljon, ohjaa kysymys sinut tilastollisten menetelmien pariin. Jos kysyt mitä näkemyksiä, millaisena yrittäjät kokevat, ohjaa tutkimuskysymys sinut laadullisten menetelmien pariin. (siis se keinovalikoima, joka sinulla on käytössäsi kun vastaat kysymykseen)
Tutkimuskysymys on siksikin tärkeä, sillä sen avulla sinä rajaat tutkimuksesi.
Sen avulla sinä määrittelet oman työsi määrän (eli rajaat sitä mahdollisimman suppeaksi, sillä yhdessä tutkimuksessa ei tarvitse selittää koko "maailmankaikkeutta" tai edes 10 % siitä. Mitä paremmin onnistut rajaamaan tutkimuksesi, sitä paremmin todennäköisesti urakastasi selviät.)
• Viitekehys on tutkimussuunnitelman perusta
• Hypoteesit
• Tutkimusongelman suhde aineistoon ja menetelmiin
• Miten laadin tutkimussuunnitelman?
• Seitsemän hyvää ohjetta
• Tutkimussuunnitelman runko
• Miten aikataulutan opinnäytetyöni etenemisen?

Mikä on tutkimusongelma?
Tutkimusongelma on tutkimuksen lähtökohta. Itse kutsun sitä tutkimuksen projektisuunnitelmaksi.

Tutkimusongelma on kysymys tai joukko kysymyksiä, joihin tutkimuksella haetaan vastauksia. Nämä kysymykset tulisi määritellä mahdollisimman yksiselitteiseksi. Tutkimusongelmat ovat eri tyyppisiä riippuen tutkimuksen aiheesta, esim.

• Luonnontieteellinen kokeellinen tutkimus, jossa haetaan vastausta kausaalisiin eli syy-seuraussuhteisiin. Kokeellinen tutkimus on tyypillistä esim. fysiikassa ja kemiassa. Toisaalta kokeellista tutkimusta tehdään myös vaikkapa lääketieteessä, psykologiassa ja kasvatustieteissä. Kokeellinen tutkimus on yleensä kvantitatiivista tutkimusta. Tyypillisiä luonnontieteellisen metodin mukaisia tutkimusongelmia voisivat olla vaikkapa:
o "Miten fysiologiset tekijät vaikuttavat lyhytkestoisen muistin toimintaan?"
o "Miten ilmastolliset tekijät vaikuttavat susien saalistuskäyttäytymiseen?"
• Ilmiötä kuvaileva ja/tai selittävä tutkimus. Tarkoituksena on kuvailla ja/tai selittää tarkasteltavan ilmiön luonnetta, historiallista kehitystä tai muita tunnuspiirteitä. Tällainen tutkimus voi perustua toisaalta numeerisiin tilastoaineistoihin, esim. "Elinkeinorakenteen muutokset Karstulan kunnassa 1945-2003" tai toisaalta laadullisiin aineistoihin, esim. "Koulukiusaaminen ryhmädynaamisena ilmiönä - tapaustutkimus keskisuomalaisesta peruskoulusta".

Viitekehys on tutkimussuunnitelman perusta

Tutkimusongelma rakentuu laajemman viitekehyksen pohjalle. Viitekehystä voisi siis ajatella vaikkapa talon perustana, pohjana jolle tutkimus rakennetaan. Viitekehyksen olennainen tehtävä onkin sitoa tutkimus aikaisempaan tutkimustietoon. Lisäksi viitekehys määrittelee tutkimuksen näkökulman tarkasteltavaan ilmiöön. Tätä voisi puolestaan kuvata esimerkiksi kiikarina tai kaukoputkena, jonka lävitse tutkija tarkastelee kohdeilmiötä. Viitekehyksen osia ovat tutkimusongelmaa käsittelevät teoriat sekä keskeiset käsitteet.

Teoria on joukko lakeja tai määritelmiä, jotka systematisoivat jonkin ilmiön. Yhteiskuntapolitiikka-tieteessä teoria voi perustua joko empiiriseen eli havaintoihin perustuvaan tietoon tai hermeneuttiseen eli ilmiön tulkintaan perustuvaan tietoon.

Tutkimusongelmat, joilla on teoreettista merkitystä, ovat tieteellisessä mielessä tärkeämpiä (Uusitalo 1991). Tutkimus voi mahdollistaa teorian paikkansapitävyyden testaamisen, mutta se saattaa synnyttää myös uusia teorioita tai vanhojen teorioiden uusia sovelluksia. Mieti, miten oma tutkimuksesi kytkeytyy aikaisempaan tutkimustietoon?

Toisaalta tutkimuksella voi olla yhteiskunnallista tai käytännöllistä merkitystä, esim. sosiaaliselta, tekniseltä tai ekologiselta kannalta. Käytännöllistä merkitystä voit tarkastella esim. keskustelemalla aiheesta toimeksiantajan tai muun käytännön asiantuntijan kanssa.Tutkimusongelmaa voidaan pitää sitä tärkeämpänä, mitä enemmän ja varmempaa uutta tietoa sen ratkaiseminen tuo tullessaan (Uusitalo 1991). 

Yleinen vaatimus tiedon tieteellisyydelle onkin, että tutkimus tuo aiheesta jotakin uutta tietoa tai esittää asiat uudesta näkökulmasta.

Hypoteesit

Tutkimusongelmaan liittyy varsinkin kvantitatiivisessa tutkimuksessa hypoteesin käsite. Hypoteesilla tarkoitetaan ennakoitua ratkaisua tai selitystä tutkittavaan ongelmaan, esim. "Lumen määrä on merkittävin susien saalistuskäyttäytymiseen vaikuttava ilmastotekijä". Hypoteesit ilmaistaan väitteiden muodossa. Niiden asettelu on yksi tutkimussuunnitelman laadinnan keskeisiä kysymyksiä. Perusteet hypoteesien asettamiselle voivat löytyä teoriasta, teoreettisista malleista tai aihetta käsittelevistä aiemmista tutkimuksista - mutta tärkeää on myös tutkijan oma mielikuvitus sekä keskustelut muiden tutkijoiden kanssa (Hirsjärvi ym. 1997). 

Hypoteesit ovat tyypiltään joko:

• suuntaa osoittavia hypoteeseja - esitetään positiivinen tai negatiivinen riippuvuus tutkittavien ilmiöitten välillä
• nollahypoteeseja - esitetään ettei tutkittavien ilmiöitten välillä ole riippuvuussuhdetta
• työhypoteeseja - tutkijan omia odotuksia tuloksista
Kvalitatiivisessa tutkimuksessa hypoteeseja ei yleensä esiinny - tai jos esiintyy niin ne ovat lähinnä työhypoteesin kaltaisia (Hirsjärvi ym. 1997).

Tutkimusongelman suhde aineistoon ja menetelmiin

Tutkimusongelman tulisi määrätä tutkimusasetelmaa - ts. millaista aineistoa tarvitaan ja millä menetelmillä aineistoa analysoidaan. Toisaalta tulee huomata, että myös aineisto voi olla määräävänä tekijänä - kerätään aineistoa tarkasteltavasta ilmiöstä, ja tutkimuskysymykset nousevat esiin aineistoa tarkastelemalla. Tällöin ilmiön ymmärtämisen kautta pyritään rakentamaan uutta teoriaa (aineistolähtöinen teoria, grounded theory).

Aineistojen laatu ja saatavuus vaikuttaa ongelmanasetteluun, esim. minkälaista arkistomateriaalia aiheesta on saatavilla? Edellyttääkö aineistoon tutustuminen usein tapahtuvaa matkustamista? Myös käytettävissä olevat resurssit voivat rajata aineiston keräämistä siten, ettei se ole tutkimusasetelman kannalta paras mahdollinen (Eco 1990, Uusitalo 1991).

Menetelmien saatavuudella ja/tai niiden tuntemuksella on myös vaikutusta tutkimusasetelmaan. Jos opinnäytetyön tekeminen edellyttää vaikkapa uuden kielen opiskelua tai kalliin analyysilaitteiston hankkimista, ei tutkimusasetelma ole kovin mielekkäällä pohjalla. Aineisto ja menetelmät ovat myös keskenään vuorovaikutuksessa: esim. tilastoaineiston käsittelyssä tarvitaan erilaisia tilastomatemaattisia menetelmiä, haastatteluaineiston analysoitiin soveltuvat puolestaan erilaiset kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmät. Hyviä vinkkejä menetelmistä saat lukemalla aiheesta aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia.

Miten laadin tutkimussuunnitelman?

Tutkimussuunnitelman laatiminen on yksi tärkeimpiä vaiheita opinnäytetyön teossa. Suunnitelmaan kootaan aiheen, kohteen, tutkimusongelman ja -asetelman kannalta keskeiset pohdinnat. Kvalitatiivista tutkimussuunnitelmaa laadittaessa kannattaa tutkimussuunnitelman joustavuuteen kiinnittää erityistä huomiota (Hirsjärvi ym. 1997), sillä kvalitatiivinen tutkimusasetelma hakee usein muotoaan vielä tutkimusprosessin aikanakin. Tutkimussuunnitelman olennainen osa on dispositio eli aiheen hahmottelu tai jäsennys osakokonaisuuksiksi.

Tutkimussuunnitelmaa laadittaessa voidaan vastata esim. seuraaviin kysymyksiin (Home 1993, Järventausta ym. 1999).
1. Mikä on tutkimuksen aihealue ja kohdeilmiö?
Määrittele tutkimuksen kohdeilmiö. Yhtenä tieteellisen tutkimuksen keskeisenä kriteerinä pidetään nimenomaan täsmällistä tutkimuskohteen määrittelyä: kohde tulee määritellä siten, että muutkin voivat sen tunnistaa. (Eco 1990, 43) Miksi aihepiiri kiinnostaa sinua?
2. Mikä on tutkimuksen teoreettinen tausta?
Mikä on tutkimuksen laajempi tieteellinen viitekehys ja mitkä sen keskeiset käsitteet? Miten tutkimus kytkeytyy kyseisen tieteenalan aikaisempaan tutkimustietoon? Mikä on tutkimuksen näkökulma suhteessa aiheesta ja sen lähialueilta aiemmin tehtyihin tutkimuksiin? Mitä aiheesta on sanottu aikaisemmin ja mitä on jäänyt sanomatta?
3. Mitä tavoitteita tutkimuksella on?
Mitä tieteellisiä ja käytännöllisiä tavoitteita asetat tutkimuksellesi? Miksi ne ovat merkityksellisiä? Miksi aihe on tutkimuksen arvoinen? Mitä uutta tietoa tutkimus mahdollisesti tuottaa?
4. Mikä on tutkimusongelma?
Mihin kysymyksiin haet vastausta? Millainen näkökulma? Määrittele mahdolliset hypoteesit (kvantitatiivinen tutkimus). Tieteellisen tutkimuksen on esitettävä kohteestaan jotakin uutta tai esitettävä asiat uudesta näkökulmasta (Eco 1990, 44)
5. Millainen on tutkimusasetelma ja miten tutkimus toteutetaan?
- Onko tutkimusasetelma kvalitatiivinen vai kvantitatiivinen?
- Millainen aineisto tarvitaan?
- Miten keräät aineiston? Onko valmiita aineistoja saatavissa?
- Mitä otantamenetelmiä käytät?
- Tarvitseeko tutkimuksen teko erityistä laitteistoa, välineistöä, ohjelmia ym?
- Mitä erityistaitoja tutkimuksen teko vaatii - esim. haastattelumenetelmien tuntemus, kenttätyöskentelytaidot?
- Miten aineisto käsitellään?
- Millainen on aineiston saatavuus ja millaisia resursseja tutkimuksen teko vaatii? Millainen työnjako on ? Millaisia kustannuksia esim.
laitteiden käytöstä ja kenttätutkimusmatkoista kertyy?
- Miten tutkimus rahoitetaan?
- Millainen on tutkimuksenteon alustava aikataulu? Asettaako esim. tutkimuksen rahoitus rajoituksia aikataulutuksen suhteen?
6. Mikä on tutkimuksen esittämistapa?
- Millaisia vaatimuksia laitoksesi ohjeet asettavat tutkielmasi kirjalliselle muodolle?
- Seminaariesitelmän ajankohta?
- Onko tutkimus tarkoitus julkaista esim. tieteellisessä sarjassa?
7. Mitä lähteitä käytetään?
- Laadi lähdeluettelo
Lähde: http://graduttaja.joensuu.fi

Seitsemän hyvää ohjetta tutkimusta suunnittelevalle
Lähde: Hirsijärvi, Remes & Sajavaara 1997: Tutki ja kirjoita
1. 'Teen kunnollisen työn kohtuullisessa, suunnitellussa ajassa.
2. En tee tutkimuksestani elinikäistä projektia.
3. En kuitenkaan pidä jääräpäisesti kiinni aiheesta, jos jo alkuvaiheessa totean suuria hankaluuksia toteuttamisessa tai jos aihe osoittautuu vaikeasti jäsennettäväksi, hinteläksi tai tarkoitustaan vastaamattomaksi
4. Ymmärrän opinnäytteen juuri opinnäytteeksi, jossa aina on myös vajaavuuksia.
5. Ymmärrän, että elämä jatkuu opinnäytetyön jälkeenkin ja kaikkea ei tarvitse panostaa tähän yhteen ja samaan työhön.
6. Voin jatkaa myöhemminkin uusista, kiinnostavista aiheista, jotka viriävät tutkimuksen kuluessa.
7. Tutkimukseni on vain yksi näkökulma aiheeseen.'


Malli tutkimussuunnitelmaksi
Mukailtu Järventausta, H., Moisala, M. & Toivakka, S. 1999 sekä Hakala, J. 1999 pohjalta.
Opinnäytetyön alustava otsikko
Tekijä(t)
Laitos
Opinnäytetyön ohjaaja
Päivämäärä
________________________________________
Johdanto: aihe ja tutkimusongelma (1-2 sivua)
• Tutkimuksen aihe, tutkimusongelma ja -kysymykset
• Tutkimuksen tausta - mistä olosuhteista aihe nousee
• Aiheen merkitys tieteelliseltä ja käytännölliseltä / yhteiskunnalliselta kannalta
• Onko tutkimusote kvantitatiivinen vai kvalitatiivinen?
• Tutkimusongelman rajaus ja rajauksen perustelut

Teoriatausta / kirjallisuuskatsaus (2-3 sivua)
• aiheeseen liittyvät keskeiset teoriat ja tutkimustulokset
• käsitteelliset lähtökohdat ja keskeisten tieteellisten termien määrittely

Aineisto ja menetelmät
• mitä menetelmiä aineiston keruussa käytetään?
• mitä mahdollisia esitutkimuksia tarvitaan?
• miten, missä ja milloin aineiston keruu toteutetaan käytännössä? Aikataulutus?
• mitä laitteistoja, välineitä ja tarvikkeita aineiston keruussa tarvitaan? Mitä kustannuksia tästä aiheutuu?
• mitä menetelmiä aineiston käsittelyssä käytetään?
• mitä laitteistoja, välineitä ja tarvikkeita aineiston käsittelyssä tarvitaan? Mitä kustannuksia tästä aiheutuu? Aikataulutus?

Raportointi ja esittäminen
• tulosten luonne ja niiden esittämisen tapa
• mahdollinen sähköinen julkaiseminen
• onko valmis tutkimus tarkoitus julkaista esim. tieteellisessä sarjassa?
• mahdolliset salassapitokysymykset (toimeksiantona tehtävä tutkimus)
• milloin tutkimussuunnitelma ja valmis tutkimus esitellään esim. proseminaarissa ja seminaarissa?

Työnjako
Pari- ja ryhmätyönä toteutettavissa tutkimuksissa.

Alustava aikataulutus

Lähde: http://graduttaja.joensuu.fi

Miten aikataulutan opinnäytetyöni tekemisen?
Motto: vähän kerrallaan ja säännöllisesti - ei Roomaakaan päivässä rakennettu!
Kandidaatintutkielman tekeminen saattaa tuntua helposti laajalta hankkeelta, jolle on vaikea laatia mitään selkeää aikataulua. Lähtökohtana aikataulutukseen on prosessiajattelu - muista että opinnäytetyö on prosessi, joka koostuu pienistä osasista. Aikataulutuksen laatimisessa kannattaa huomioida ainakin seuraavat seikat:
• Paneudu tutkimussuunnitelman laatimiseen huolellisesti – hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Suunnitelma elää luonnollisesti tutkielman tekemisen prosessin aikana, mutta se antaa kuitenkin perusrungon työskentelylle.
• Onko aikataulutuksen suhteen olemassa rajoituksia / reunaehtoja? Onko esimerkiksi kenttätyöskentely mahdollista vain tiettynä ajankohtana? Entä asettaako työn rahoitus rajoituksia aikataulutuksen suhteen? Varaudu myös ongelmiin - on hyvä varata prosessin jokaiselle vaiheelle 'varoaikaa' siltä varalta jos jokin menee vikaan.
• Sovi aikataulutuksesta ohjaajan ja/tai toimeksiantajan kanssa; asettakaa yhdessä tavoiteaikataulut kullekin tutkielman osalle.
• Työskentele säännöllisesti. Varaa itsellesi tietty aika päivästä vain ja ainoastaan tutkielman tekoon, ja pitäydy tässä rytmissä. Intensiivisissä vaiheissa tutkielman teolle olisi hyvä omistaa jopa 7-8 tuntia päivässä.
• Pidä työpäiväkirjaa: mitä olen saanut tänään aikaiseksi, mitä hyviä uusia lähteitä löysin, mitkä ovat hyviä uusia oivalluksia, missä onnistuin ja missä epäonnistuin. Päiväkirjan pitäminen auttaa työprosessin jäsentämisessä.
• Muista kuitenkin levätä ja rentoutua - elämää on tutkielman teon ulkopuolellakin ;-) Palkitse itsesi kun olet saanut vaikkapa aineiston koottua tai vaikean kirjoitusrupeaman päätökseen!
Lähde: http://graduttaja.joensuu.fi



Kandidaatintutkielman aikataulu (mallilomake)

Viikot	Tutkielman vaihe	Toimenpiteet	Lisätietoja
	Aiheen valinta, ideointi ja rajaaminen
	Tutkimussuunnitelman kirjoittaminen ja esittäminen seminaarissa
	Taustakirjallisuuteen perehtyminen, teoriaosan kirjoittaminen
	Menetelmien valinta ja niihin perehtyminen
	Teoreettisen viitekehyksen esittäminen seminaarissa
	Aineiston keruu, mahdollinen kenttätyöskentely
	Aineiston purku
	Aineiston analyysi
	Tulosten tulkinta ja nivominen teoriataustaan
	Lukuversio valmis
	Lukuversio kommentoitu
	Työn viimeistely
	Tiivistelmän teko
	Valmiin työn esittäminen teemaseminaarissa

Lähde: http://graduttaja.joensuu.fi


Tutkielman rakenne

Tieteellisen tutkielman rakenne on loogisesti etenevä. Eräs tapa hahmottaa tutkielman rakennetta on ajatella sitä suppilona tai suodattimena - tutkimuksen tulokset ja niiden tulkinta ovat tällöin koko tutkimustyön tiivistymä. Kvantitatiivisessa tutkielmassa eri tutkimusvaiheet ovat yleensä melko erilliset ja tutkielma etenee hyvin suoraviivaisesti. Sitävastoin kvalitatiivisessa tutkimuksessa asioita tarkastellaan laajoina temaattisina kokonaisuuksina, jolloin teoriaa, aineistoa ja menetelmiä käsitteleviä tutkielman osia on hankalampi erottaa toisistaan.

Seuraavassa on esitetty yleinen tutkielman rakennemalli. Eri tieteenalojen välillä on suuriakin eroja rakenteen yksityiskohtien suhteen; esim. kirjallisuuskatsaus voi olla osa johdantoa. Painotan vielä kerran, että perehdy huolellisesti oman tiedekuntasi ja laitoksesi ohjeisiin ja noudata niitä.

Tutkielman rakennemalli:
1. Kansilehti
2. Tiivistelmä
3. Sisällysluettelo
4. Johdanto
5. Kirjallisuuskatsaus / teoriatausta
6. Tutkimusongelmien ja -kysymysten määrittely
7. Aineisto ja menetelmät
8. Aineiston analyysi
9. Tulokset ja johtopäätökset
10. Lähteet
11. Liitteet

Kansilehden (1) yleisin malli on että työn otsikko tulee kansilehden keskelle ja tekijän nimi, opiskelijanumero, laitos/tiedekunta, yliopisto sekä päiväys merkitään oikeaan alakulmaan (rivivälillä 1). Tutkielman otsikko määrittelee aiheen, siksi sen tulee olla tiivis ja tutkielman aiheeseen hyvin sopiva, esim. Suomalainen peruskoulun aineenopettaja ja vuoden 2001 opetussuunnitelmauudistus

Usein otsikoissa käytetään myös alaotsikkoa: Suomalainen peruskoulun aineenopettaja ja vuoden 2001 opetussuunnitelmauudistus - opettajien työnkuvan muutokseen painottuva tarkastelu

Tutkielman alkuun tulee tiivistelmä (2). Tiivistelmän tarkoitus on esitellä lyhyesti tutkimuksen toteutus ja keskeiset tulokset. Tiivistelmän tulee olla luettavissa myös itse tutkielmasta irrallaan - sen avulla lukijan on voitava päättää kannattaako hänen tutustua tutkielmaan tarkemmin. Tiivistelmästä tulisi ilmetä tutkielman aihe, tutkimuksen kohde, aineisto, käytetyt menetelmät, keskeiset tutkimustulokset sekä niiden perusteella tehdyt päätelmät. Tiivistelmälehti sisältää varsinaisen tiivistelmän lisäksi bibliografiset tiedot (tekijä, laitos, yliopisto, sivumäärä jne.) sekä usein myös asiasanat eli metasanat hakupalveluita varten. Tiivistelmäsivu kirjoitetaan rivivälillä 1, ja sen pituus on enintään 1 sivu. Tiivistelmästä on myös eri laitoksilla omat mallinsa.

Sisällysluettelo (3)
Sisällysluettelo ei kaipaa selittämistä. Se koostuu tutkimuksen pää- ja alaotsikoista.

 

Johdannon (kohta 4) tarkoitus on nimensä mukaisesti johdatella lukija aiheeseen. Keskeisiä johdantoluvussa kuvattavia seikkoja ovat tutkimuksen aihe, tutkimusongelma ja tutkimuksen tarkoitus. Johdantolukuun voidaan sisällyttää myös aiheen teoreettista taustaa - laajempaa asiakokonaisuutta johon ko. tutkimus liittyy. Yksi tapa onkin johdatella lukija aiheeseen laajemman viitekehyksen kautta:

Opetussuunnitelman uudistuksilla on todettu olevan laajoja vaikutuksia paitsi opetettaviin sisältöihin, niin lisäksi mm. koulujen työskentely- ja toimintatapoihin sekä opettajien työnkuvaan. Esimerkiksi Ranskassa vuonna 1998 toteutettu laaja uudistus vaikutti mm. --- Maassamme on toteutettu 1990- ja 2000-luvuilla kolme laajaa opetussuunnitelman uudistusta, joista tämä tutkielma tarkastelee viimeisintä, eli vuoden 2001 opetussuunnitelmauudistusta.

Tutkielman runko-osan (kohdat 5-9) tarkoitus on kuvata huolellisesti tutkimuksen toteutus eri välivaiheineen, sekä kytkeä tutkimus aikaisempaan tutkimustietoon. Runko-osa alkaa tavallisesti kirjallisuuskatsauksella (5) aiheesta aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin. Kirjallisuuskatsauksessa esitellään ja määritellään tutkimusaiheen kannalta keskeiset teoriat ja tieteelliset käsitteet.

Tutkimuksen keskeinen taustateoria on yleinen opetussuunnitelmateoria. Mäkinen (1987, 1996) määrittelee opetussuunnitelman.... Viitekehyksen kannalta keskeisiä käsitteitä ovat myös organisaation dynaaminen kehittämismalli (Svenmark 1999) sekä muutosvastarinnan käsite (Hamilton 1988, Mäensyrjä 1990).

Kirjallisuuskatsausta seuraa tavallisesti (6) tutkimusongelman ja -kysymysten tarkempi määrittely. Tässä kirjoittaja määrittelee tutkimuksensa keskeiset tavoitteet: Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten vuoden 2001 peruskoulun opetussuunnitelmauudistus on vaikuttanut suomalaisten peruskoulun aineenopettajien työhön.

Tutkielmassa paneudutaan erityisesti seuraaviin kysymyksiin:
1. Miten opetussuunnitelmauudistus on vaikuttanut opetettaviin kurssisisältöihin?
2. Miten uudistus on vaikuttanut opettajien muun työn sisältöön?
3. Miten uudistus on vaikuttanut opettajien työmäärään?

Seuraavaksi sijoittuvat tavallisesti aineistoa ja menetelmiä (7) sekä aineiston analyysia (8) käsittelevät luvut. Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksen keinoin. Pääasiallisena aineistona olivat 15 eri puolilta maata satunnaisesti valitun peruskoulun aineenopettajan syvähaastattelut, jotka toteutettiin helmi-toukokuussa 2002. Aineistoa käsiteltiin...

Tulokset ja johtopäätökset -luvussa (kohta 9) tutkija tarkastelee saamiaan tuloksia aikaisemmin kerätyn tutkimustiedon valossa ja tekee yhteenvedon tutkimuksesta. Usein tulosten tarkastelussa myös ehdotetaan mahdollisia käytännön kehittämisehdotuksia ja/tai jatkotutkimusten kohteita.

Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että opettajat ovat kokeneet uudistuksen varsin kuormittavana. Olisikin syytä huomioida, että onnistunut opetussuunnitelmauudistus edellyttää laadukkaan ohjeistuksen ja selkeän työnjaon lisäksi riittävää resursointia sekä sopivan väljää aikataulutusta.

Lähdeluettelossa (kohta 10) mainitaan kaikki tutkimuksessa käytetyt lähteet käyttäen ko. tieteenalalle tyypillistä tekniikkaa. Myös internet-lähteet on varustettava asianmukaisilla lähdeviitteillä.

Liitteissä (kohta 11) esitetään esimerkiksi sellaiset havaintomatriisit, kartat, kuvat, taulukot ym., joita ei ole tarpeellista sijoittaa tekstin yhteyteen. Lähde: http://graduttaja.joensuu.fi


Mitä aiheesta tiedetään, miten aihetta on aiemmin tutkittu?

Tämä kysymys esiintyy tai ainakin sen pitäisi esiintyä tutkimuksen aloitusvaiheessa niin aloittelevan tutkijan kuin kokeneemmankin tutkijan päässä ja sen pitäisi myös siirtyä paperille. Ehkä aloittelevan tutkijan ollessa kysessä tämän kysymyksen tekee aluksi ohjaaja. Ainakin ohjaajan tehtävä on johdatella ohjattavaansa pohtimaan tätä kysymystä, sillä siitä kaikki lähtee. Aiemmasta tutkimuksesta. Se määrittää perustan.

Mitä ohjaaja tällä kysymyksellä tarkoittaa? Ohjaaja yrittää johdatella nuorta tutkijaa etsimään tutkimuskysymykseensä liittyvää aiempaa tutkimusta = mitä aiheesta tiedetään tai millaista tietoa siitä on saatu ja toisaalta miten aihetta on aiemmin tutkittu = millaisia menetelmiä tutkimuksissa on käytetty ja millaisia teorioita näiden menetelmien taustalla on mitä ja millaisia näkökulmia on toisaalta löydetty tai mistä tai millaisista näkökulmista asiaa on eri tutkimuksissa, eri tieteenaloilla tai eri aikakausina tutkittu

Omilla tutkimukseen ja tutkimuskysymyksen hamottamiseen liittyvällä luennoillani olen käyttänyt usein esimerkkinä joulua tutkimuskohteena. Aluksi olen yrittänyt johdatella aloittavaa tutkijaa havainnoimaan jouluun liittyviä erilaisia näkökulmia ja sitten sitä, minkä tieteenalan näkökulmasta ko. asioita voitaisiin lähestyä/millaisia eri tieteenaloijen lähestymistavat, teoriat (näkökulmat) voisivat jouluun olla.

Ajatellaan siis joulua, millaisia asioita siihen liittyy tai paremminkin millaisilta  erilaisilta näkökulmilta joulua voisi tarkastella.

Siispä,  jouluun sisältyy ainakin kristillinen sanoma:on lapsi syntynyt teille ja poika annettu on

Kristilliseen näkökulmaan, joka on kuvattu Raamatussa, liittyvät mm. enkelit, Maria ja Josef, paimenet, majatalonpitäjä (vert. hotelliyrittäjä).

Siinä kun Maria on äiti liittyy jouluun keskeisesti myös nykyperheen perheen ruoka- ja siivoshuollosta pitävän äidin näkökulma. Paimenten taas voi ajatella olevan tavanomaisissa töissään. Heille juhlakin oli arkea, siis työtä. (Mieti mitkä nykyammateista voisi rinnastaa tästä näkökulmasta paimeniin?)

Joulun aikaan töitä tekevät esim. pappi (oikein varsinainen sesonki), poliisi, lääkäri, kauppias ym. ja heillä kaikilla on todennäköisesti aivan erilainen käsitys joulusta kuin sinulla tai minulla tai jos he vertailevat näkökulmiaan toisiinsa. Siinä kun pappi julistaa joulun ilosanomaa ja hengellistä puolta, näkee poliisi perheissä olevan ahdongon, vie ehkä riehuvan isän selviämään ja lääkäri parsii perheenäidin silmäkulman ja tekee liikaa juoneelle isälle vatsahuuhtelun. Onneksi tällainen joulunvietto on kuitenkin vähemmistön tapa juhlia vuoden synkintä hetkeä.

Kauppiaan näkökulma jouluun on työ ja markkinoinnin ja myynnin onnistuminen. Paljonko saadaan myyntiä ja kuinka paljon myynnistä jää viivan alle tulosta (voittoa).

Entä millaisin silmin lapsi katsoo joulua, entä vanhus, leski, koditon tai vastarakastunut?

Tutkimuksen rajaus  esim: Tässä tutkimuksessa tarkastelen leskien joulunviettoa ensimmäisen vuoden jälkeen puolison kuolemasta. Haastateltavinani on x kpl leskeksi jääneitä...

Linkkejä

Jalasoja, K. Tutkimusmenetelmät (luentotiivistelmä) Helia (PDF)

Tutkimusmenetelmät ja tutkimusaineistot (Pasi Saukkonen, Tutkielma, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen, sivun päivittäminen on lopetettu.) 

Tutkielma valmiiksi (tässä blogissa) 

Tutkimusprosessi Hirsjärvi, Remes & Sajavaara Tutki ja kirjoita -teoksen mukaan   (tässä blogissa)

xxx

 Se minkälainen olet tänään riippuu kaikesta mitä
näit, kuulit ja tunsit eilen; se minkä nyt hyväksyt
tai hylkäät muokkaa sinua huomiseksi.
-Helen MacInnes

 

Edit 

27.10.2017