Tutkimusprosessi Hirsjärvi, Remes & Sajavaara Tutki ja kirjoita -teoksen mukaan

 Kuva Margit Mannila

Aika monelle elämän osa-alueelle sopii mainiosti miete, joka kuuluu näin:

Kokemus on kova opettaja,
koska se vaatii ensin kokeen suorittamisen
ja antaa vasta sen jälkeen opetuksen.

-Vernon Sanders Law

Tutkimuksen tekeminen on yksi tällaisista asioista, joissa kokemus auttaa. Jotta aivan kaikkea ei tarvitsisi oppia kokemuksen ja kokeilemisen kautta on aihepiirstä kirjoitettu paljon oppaita. Yksi ehkä käytetyimmistä suomenkielisistä tutkimuksen tekemisen yleisoppaista on Sirkka Hirsjärven, Pirkko Remeksen ja Paula Sajavaaran teos Tutki ja kirjoita. Kirjaa kannattaa lukea käsikirjamaisesti eli hanki siitä apua/tukea hädän hetkellä, kun haluat selventää itsellesi jotakin tutkimukseen liittyvää asiaa. (Lue kirjan esittely esim. Gradutakuu-blogista, jossa on paljon asiaa tutkimuksesta muutenkin.)

Tutkimusprosessin viisi tarkennettua vaihetta (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 54.)

1. Aihepiiri
Valitse aihepiiri ja rajaa aihe

2. Hanki tietoa
Etsi informaatiolähteet
Lue, haastattele, kerää aineisto
Tee muistiinpanoja

3. Tiivistä, karsi
Tarkastele aineistoa kriittisesti
Arvioi materiaalin hyödyllisyyttä ja sopivuutta
Karsi aineistoa
Kerää lisää aineistoa

4. Järjestä, analysoi, tulkitse
Järjestä aineistoa loogisesti
Analysoi, tulkitse
Totea tulokset

5. Viimeistele
Kirjoita
Muokkaa
Viimeistele
Tarkista




Taulukko 2. Monografioiden ja artikkeleiden laajuus (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 226).

Tutkimuksen osat	Monografiat (Pro gradu -työt)	Artikkelit
Johdanto ja tutkimuksen tausta	20-30	0,5-1,5
Ongelmat ja hypoteesit	4	0,5
Menetelmät	6-10	0,5-1
Aineiston analyysi ja tulokset	25-35	4-6
Tarkastelu (diskurssio)	4-6	0,5-1
Kokonaisuus	60-85	6-10

Tutkimusselosteen perusrakenne

1. Nimiösivu eli nimiölehti
2. Tiivistelmä (abstrakti)
3. Esipuhe (ei yleensä pro gradu  -töissä)
4. Sisällysluettelo
5. Johdanto
6. Aiemman tutkimuksen erittely/Teoreettinen tausta
7. Tutkimuksen pääkysymys, ongelmat ja mahdolliset hypoteesit
8. Menetelmä
9. Tulokset (ja johtopäätökset)
10. Tarkastelu (“diskurssio”)
11. Lähdeluettelo
12. Liitteet
(Lähde: Hirsjärvi, Remes &Sajavaara 1997, 232.)

Teoksessa, Tutki ja kirjoita (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 48-49) puhutaan ns. tutkimuspäiväkirjan merkityksestä. Kirjoittajat neuvovat pitämään tarkkaa päiväkirjaa tutkimuksen etenemisestä. Avainsana on säännöllisyys, merkintöjen lykkääminen nimittäin merkitsee sitä, että asiat hidastuvat ja unohtuvat. 

Tutkimuspäiväkirjan muodoksi he ehdottavat yksinkertaista ruudukkoa, jonka idea on ilmeisemmin Rothilta (Roth 1898, 12-13). Tässä malli:

Päivämäärä Kellonaika Merkintä ajankäytön sisällöstä

17.4.2012     14-15           Pohdin tutkimuskysymystä uudelleen ohjaajani kanssa.
                                        Sain tehtäväkseni perehtyä aiempaan tutkimukseen ja kirjoittaa seuraavaksi 
                                         kerraksi vertaillen kahta aihepiiriini liittyvää peruskäsitettä.

Tutkimus- ja oppimispäiväkirjojen kirjoittaminen herättää yleensä vastustusta, mutta käytännössä niistä saatava hyöty valkenee yleensä jossakin vaiheessa.

Lähde: Hirsjärvi, S. , Remes, P. & Sajavaara, P. (1997). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. 

Linkkejä

Korpiola, M. (2006.) Näin laadit tutkimuspiväkirjan. Helsingin yliopisto. Oikeustiede.

Kvantitatiivinen tutkimus (23.3.2020).



Tieteellisen tekstin kirjoittaminen How to write  research paper?    (23.3.2020).

 

Tutkimusharjoitus EU-asenteista. (23.3.2021).

Tutkimusvilpistä Plagiarism (23.3.2020).

Tutkimuspäiväkirja. Kvali MOTV. (23.3.2021).

Tekstianalyysi. (23.3.2020).


Tutkielma valmiiksi (tässä blogissa)  

 

Tutkimuksen tekemisen oppaita, joista saatat hyötyä.

Aaltola, J. & Valli, R. (2001) Ikkunoita tutkimusmetodeihin I: Metodin valinta ja aineiston keruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. PS-kustannus

Aaltola, J. & Valli, R.(2001) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II: Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. PS-kustannus

Alasuutari, Pertti (2012) Laadullinen tutkimus 2.0. Vastapaino.

Eskola, J. & Suoranta, J. (2008) Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino

Jokinen, A. & Juhila, K. & Suoninen, E. (2016) Diskurssianalyysi. Teoriat, peruskäsitteet ja käyttö. Vastapaino

Mason, J.(2002) Qualitative Researching.

Ruusuvuori, J. & Tiittula. L.(toim.) (2005) Haastattelu. Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus.

Ruusuvuori, J. & Nikander, P. & Hyvärinen, M.(toim.) (2010) Haastattelun analyysi. Vastapaino

 Auta minua pitämään sivusto ajan tasalla. Jos huomaat, jonkun linkkaamisen arvoisen sivuston tai huomaat, että joku linkki ei toimi, laita viesti kommenttikenttään. Viestiäsi ei julkaista, jos kiellät sen julkaisemisen.

Edit
23.3.2021
23.3.2020
17.4.2012