Kaupankäynti ja ulkomaalaisten investoinnit Venäjällä

Posted by Unknown on
 
Tähän postaukseen olen koonnut materiaalia kaupankäyntiin ja ulkomaalaisten investointeihin Venäjällä. Sivusto on kirjoitettu perustuen löytämiini suomenkielisiin lähteisiin.


FinRus Research-sivustolta löytyy Venäjän kauppaan liittyvää tutkimustietoa. Tämä on sellainen perussivusto, jota ei kannata ohittaa. Sivustolta löytyy linkkejä mm. Venäjän kauppaan ym. aihepiiriin liittyvään tutkimukseen. (Katso kohta julkaisut.)
Startti Venäjän kauppaan -opas on EU-projektin tulosta rakennemuutostoimiston tuottamaa materiaalia. Julkaisun lopussa oleviin linkkilistoihin kannattaa perehtyä, niiden avulla pääsee hyvien tietolähteiden äärelle.

 Elena Gröhnin (2013) Pro Gradu -työ: ULKOMAISET INVESTOINNIT VENÄJÄLLE:
OIKEUDET, SUOJA- JA RAJOITUSMEKANISMI (yleisnäkymät lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön) (PDF) (14.9.2019)Gröhn kirjoittaa, että tutkielman tarkoituksena on tarkastella Venäjän lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä ulkomaisia investointeja koskevien suoja- ja rajoitusmekanismien osalta. Tavoitteena on selvittää, minkä oikeusstatuksen ulkomaalainen sijoittaja saa ulkomaisia investointeja koskevan Venäjän lainsäädännön mukaan. Tavoitteena on näyttää myös miten ulkomaisen sijoittajan oikeusstatus sekä lainsäädännön asettamat oikeussuoja- ja rajoitusmekanismit vaikuttavat sijoittamisvalmiuteen.
Matti Honkanen (2011)  on kirjoittanut teoksen: Onnistu Venäjällä. Teos on suhteellisen uusi, mutta viimeaikaiset (2014) tapahtumat ovat nopeasti vanhentaneet  teoksen sisällön joiltakin osin.  

Kun markkina ja asiakkaat valitaan (segmentonti) on se tehty yleensä aina yrityksen kannalta mielekkäällä tavalla.  Honkanen (2011, 30) kirjoittaa, että vaikka juhlapuheissa ulkomaalainen investoija toivotetaan tervetulleeksi Venäjälle, todellisuudessa poliittinen ilmapiiri ei edistä eikä kannusta ulkomaalaisia yrityksiä investoimaan Venäjälle.

 Teoksen pääsanoma on, että Venjällä tulee olla luotettavat paikalliset kumppanit. Yrittäjän ei kannata mennä mukaan mihinkään laittomaan eikä vastaavasti maksaa pimeästi mitään, koska silloin altistaa itsensä välittömästi väärinkäytölle. Kuitenkin toisaalta rivien välistä välittyy kuva, että huolimatta siitä, että itse toimii lain mukaisesti ei voi koskaan olla varma siitä, mitä ihan oikeasti tapahtuu. Tästä ovat käytännön esimerkkinä muutamat uutiset, jotka kertovat viimeaikaisista, yrityksiin kohdistuvista, viranomaistarkastuksista.
 Honkanen (2014, 59) toteaa, että jos jonkun viranomaisen tarkastusmaksuihin suostuu, seurauksena voi olla se, että myös muut viranomaiset kiinnostuvat yrityksen toiminnasta ja tulevat myös tarkastuksille. Maksuja ei pidä maksaa. Kuitenkin teoksessa todetaan, että jos yritys ei maksa maksuja, voi joku liikeoiminnan kannalta merkittävä laite tai tila joutua pitkäksi (epämääräiseksi) ajaksi viranomaisten haltuun/valvontaan.

 Riskien tarkastelu jää yrittäjän itsensä vastuulle, niin kuin se aina väistämättä muutenkin jää. Yrittäjän kannattaa laatia riskikartta oman liiketoimintansa näkökulmasta ja tutustua esim. eri toimijoiden tekemiin maakohtaisiin riskianalyyseihin  Alla AON-nimisen yrityksen tekemä riskikartta, jossa näkökulmana on terrorismi ja poliittinen väkivalta.

http://www.riskmap.aon.co.uk/projectfiles/images/others/2014.PNG
Kartan lähde tästä linkistä

 Hinkkanen, Juha; Kymäläinen, Heidi (2008) Suorat ulkomaiset investoinnit Venäjälle Neuvostoliiton romahtamisesta nykypäivään,  on kandidaatintyö, joka on tehty Lappeenrannan teknisessä yliopistossa.

Tekniikka&Talous verkkojulkaisussa oli vuonna 2003 kirjoittama Harri Revon artikkeli, jossa todetaan mm. näin: ”Suomalaisten osuus Venäjän ulkomaisista investoinneista on perinteisesti ollut vain vajaat pari prosenttia, eikä se viime aikoina ole ainakaan kasvanut”, professori Urpo Kivikari Turun kauppakorkeakoulusta sanoo. Suomalaiset ovat liikkeellä ”parempi varoa kuin katua”-asenteella. Kivikarin mukaan monet tekijät suosivat investointien kasvua. ”Tullit ja paikallisen kilpailun koveneminen houkuttelevat investoimaan. Toisaalta luottamus toimintaympäristöön ei ole sitä mitä sen pitäisi olla. Pysyvyys ja vakaus puuttuvat.” (Lähde: http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/article43699.ece).


Pysyvyys ja vakaus näyttävät olevan ydinsyitä tai paremminkin ydinpuutteita, kun puhutaan investoinneista Venäjälle.
Stalinin tekemä havainto on: ei ole tärkeää, miten kansa äänestää, vaan kuka laskee äänet." (Honkanen 2011, 26). Anarkismi-sivustolla on aiheeseen liittyvä pilakuva kotimaisena versiona.
Kuvan lähde: http://www.anarkismi.net/vaalimatsku/vaalijuliste3.jpg

 Suomen Pankin (BOFIT) siirtymätalouksien tutkimuslaitoksessa tehdyssä tutkimuksessa todetaan:
"Raskas byrokratia pysyy vuodesta toiseen erilaisissa kyselyissä yhtenä liiketoimintaympäristön vaikeimmista ongelmista Venäjällä. Higher School of Economics -korkeakoulun tutkimuksessa arvioidaan, että pelkästään viranomaisten tekemistä tarkastuksista (esim. palo-, terveys- ja verotarkastukset) koitui vuonna 2011 noin 800 mrd. ruplan kustannukset, mikä vastasi lähes 1,5 prosenttia BKT:stä. Tutkimuksen mukaan huolimatta mittavista tarkastuksista yritykset noudattavat määräyksiä heikosti, koska rangaistukset ovat usein mielivaltaisia. Pk-yritysten etujärjestö Oporan mukaan osa määräyksistä on ylipäänsä vanhentuneita ja käytännössä mahdottomia täyttää. Raskas byrokratia luo edellytyksiä myös korruptiolle. Monet yritykset maksavat viranomaisille lahjuksia välttääkseen runsaasti aikaa ja rahaa vievät tarkastukset." (BOFIT)

   BOFITin verkkosivuilta kannattaa lueskella venäjän kauppaan liittyviä uutisia. Linkki on viikkokatsaukseen 13.11.2014. Viikkokatsaus sivustolle linkki tästä.

 Suomen Yrittäjien sivustolla on hyvää informaatiota aihepiirin ympäriltä. Sieltä löytyvät mm. tällaiset linkit:

 Venäjän markkinat ovat tärkeä ja haastava markkina-alue monelle suomalaiselle yritykselle. Venäjän-vientiä harjoittaa noin 4 000 suomalaista yritystä ja tuontia 1 300 yritystä. Tältä sivulta löydät hyödyllisiä yhteyksiä Venäjän markkinoille:
    Ohjeita yritystoimintaan Venäjällä
    Suomen Yrittäjät on yhteistyössä Asianajotoimisto Teperi & Co:n kanssa koonnut kolme ohjevideota Venäjän-kauppaan

     1. Sopimukset Venäjän-kaupassa
    2. Kumppanin taustojen selvittäminen Venäjällä
    3. Etabloituminen Venäjälle 



    Yrittäjäsanomat 07/2014, 10 otsikoi Venäjällä ei sovi olla vietävissä. Jutussa Hia Sjöblom on haastatellut Heikki Nurmista, joka auttaa kansainvälistymään itään. Kuusi kysymystä ja vastaukset ovat tässä:
    1. Miten venäleäinen bisneksentekijä eroaa suomalaisesta?
    Venäläinen on yleensä erittäin hyvä neuvottelemaan. Hän on aloitteellinen, eikä odota puheenvuoroa kokouksissa. Tuppisuuna ei pidä istua. Venäläiset ihmettelevät palavereissa hiljaisina istuvia suomalaisia. Eikö heillä ole mitään asiaa?

    2. Suurimmat mokat, joita Venäjällä voi tehdä?
    Tavat pitää osata. Miehet kättelevät aina tavatessaan toisiaan, mutta miehet eivät kättele naista. Nainen voi kätellä miestä. Vain oikein hyviä ystäviä halataan.

    3. Mitä pitää tietää, että voi menestyä Venäjän bisneksessä?
    Pitää tuntea maan tavat ja varata paljon aikaa asioiden hoitamiseen. Venäjälle ei voi lähteä rakentamaan liikesuhteita niin, että matkustaa paikalle aamujunalla ja palaa takaisin iltapäivällä. Ei kannata ruveta kylmiltään puhumaan politiikkaa eikä ottamaan railakkaasti kantaa. Täytyy muistaa, että tiedotusvälineet kertovat asioista eri kulmilta naapurimaissa. Ympäristöpuheet ja kierrätyskeskustelut eivät myöskään yleensä ole kovin suosittuja venäläisessä bisnessmaailmassa.

    4. Onko neuvottelukulttuureissa eroja?
    Kaikki perustuu Venäjällä henkilösuhteisiin. Ihmiset neuvottelevat ja sopivat asioista keskenään. Ihmisten väliset sulliset sopimukset merkitsevät.  Paperilla ja sähköpostilla tehdyt sopimukset ovat toissijaisia. Niillä vain vahvistetaan puhuttu. Luottamuksen rakentamaiseen pitää varata aikaa. Se kannattaa. Tarvitaan tiettyä joustoa ja ymmärrystä venäläistä entropiaa (epäjärjestystä) kohtaan. Venyviä aikatauluja joutuu sietämään, mutta ei saa olla venäläisten vietävissä. Neuvotteluissa pitää osata venäjäää tai turvautua hyvään tulkkiin. Vaikka nuori polvi jo osaa englantia, on venäjä valttia. Kaiken painetun materiaalin pitää olla venäjäksi.

    5. Millaista on venäläinen small talk?
    Perheestä on hyvä puhua. Se on turvallinen aihe. Myös jalkapallo on mainio keskustelun aihe. Pietariin neuvottelumatkalle lähtijän kannattaa tarkistaa Zenitin pelitilanne. Kun tullaan tutummaksi puheenaiheet monipuolistuvat. Saunasta voidaan puhua. Se yhdistää.

    6.  Mikä sinua vetää uudelleen ja uudelleen Venäjälle?
    Minua viehättää venäläinen epäjärjestys. Solahden pikkukaaottiseen kulttuuriin mielelläni, vaikka en pidä siitä täällä kotimaassa. Juttelen innokkaasti ja opettelen koko ajan uusia sanoja. Viimeisin uutuus on keskoskaappi, joka on venäjäksi "inkubator".




    Lähteitä ja linkkejä
    Anttonen, Matti. (2014). Venäjän uusi normaali. Talouselämä 2014(36), 30-33. http://summa.talentum.fi/article/te/36-2014/venajan-uusi-normaali/100273 (7.11.2015). 

    Heiskanen, Mirva (2012). Putinin sota vei valuutan. Talouselämä 41(2014), 36-37. http://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-se-tapahtui-putinin-sota-vei-valuutan-3468534 (7.11.2015).

    Korhonen, Ilkka. (2012). Katsaus erääseen normaaliin talouteen. Kansantaloudellinen aikakauskirja 108(4), 514-516. (7.11.2015)

    Laktoosittomassa tuotteessa laktoosia

    Lähteenmäki, pekka (2014) Putin-kapitalismi jähmetti Venäjän. Talouselämä 2014(33), 29-34. http://summa.talentum.fi/article/te/uutiset/putin-kapitalismi-jahmetti-venajan/93976 (7.11.2015).

    Saarinen, Merja. (2014). Rupla ruhjoo. Talouselämä 44(2014), 6-7 Suomalais-Venäläinen kauppakamari

    Edit
     
    14.2.2019
     8.11.2015

    Comments

    Post a Comment