Käsittelen tässä blogikirjoituksessani toiminta- ja taloussuunnittelua kuntien ja kuntayhtymien näkökulmasta. Kuntia ja kuntayhtymiä ohjataan toimintasuunnitelman ja talousarvion avulla.
Lähdeteoksena minulla on Arja Kivistön vuonna 2003 kirjoittama teos Talousohjaus ja tuotteistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Teos on Pirkanmaan ammattikorkeakoulun julkaisusarjaa C. Oppimateriaalit. Nro 5.
Budjetti on työkalu
Yrityksille laaditaan budjetti, aivan samoin myös kunnallisella ja valtiollisella sektorilla laaditaan budjetti eli talousarvio. Talousarvion avulla pyritään ennakoimaan tulevaisuutta eli yritetään arvioida mahdollisimman tarkasti toiminnasta johtuvat ja siihen liittyvät menot ja tulot. (Sama siis koskee myös yritysmaailmaa.) Budjettiin huomioidaan mukaan yleensä myös ns. särkymävara.
Käytännössä lienee itsestään selvää, että tulon ja kulutuksen välillä on riippuvuus. Ks. alla viittaus Keynesin kaavaan. Kivistö (2003, 133) ilmaisee asian näin: talousarvioissa osoitetaan tilikauden taloudellinen tulos (ylijäämä/alijäämä) sekä rahoitustarpeen (menojen ja tulojen erotuksen) kattamiskeinot.
Kunnallisella puolella talousarvion ja-suunnitelman laatimisesta säädetään Kuntalain 365/1995 8 luvussa ja sen 65 §:ssä pykälässä. (365/1995) KuntaL 365/1995 8.65.1 määritellään, että talousarvio hyväksytään seuraavaksi kalenterivuodeksi ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Tästä ajankohdasta käytetään nimitystä suunnittelukausi. Esimerkiksi Vaasan sairaanhoitopiirin talousarvio ja toimintasuunnitelma.
65 § (29.6.2006/578)
Talousarvio ja -suunnitelma
"Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan.Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus).Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa.Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto."
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet
Taloussuunnitelmassa ja talousarvioissa hyväksytään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet suunnittelukaudeksi. Kivistö (2003, 130) jatkaa, että taloussuunnitelma toteuttaa valtuuston hyväksymään visioon perustuvaa toimintastrategiaa, jonka perustana ovat strategiset tavoitteet. Näillä strategisilla tavoitteilla tarkoitetaan toiminnan päämääriin liittyviä tavoitteita, jotka ylittävät toimielin- ja tehtäväkohtaiset rajat (esim. sosiaali- ja terveystoimi).
Toiminnalliset tavoitteet ovat valtuuston toimielimille tai tehtäväalueille asettamia tavoitteita siitä:
- minkä verran palveluja tarjotaan (määrätavoitteet)
- minka laatuisia palveluja tarjotaan (laatutavoitteet)
- mihin suuntaan toimintaa kehitetään (mitataavissa tai arvioitavissa olevat tavoitteet) (Kivistö 2003, 130.)
Kun tämän luvun muuttaa käytännön toiminnaksi, se tarkoittaa, että vuodessa pitäisi tehdä 81,81= 82 kaihileikkausta. Seuraava kysymys on, että onko tällainen käytännössä mahdollista? Montako silmälääkäriä ja muuta henkilökuntaa tarvitaan tekemään 82 kaihileikkausta? Tarvitaan tietoa siitä, kuinka kauan menee aikaa yhteen kaihileikkaukseen jne. Mitä mahdollisia poikkeamia (särkymävara) voi tulla sairaalasta ja sen hallinnosta johtuvia tai potilaasta johtuvia jne.
Sitten tietysti itselleni, terveysalan amatöörinä, tulee mieleen kysymys, että voidaanko päivän aikana realistisesti tehdä lähes 100 kaihileikkausta? Yhden silämän leikkaukseen täytyy Terveystalon mukaan varata aikaa ½ h, josta leikkaavan lääkärin työaika on muutamia minuutteja/potilas. En osaa heittää tähän lähimainkaan tarkkaa lukua. Mutta tästä nyt kuitenkin tulee mieleen, että kyllä 82 kaihileikkauksen tekemiseen, joka päivä, käytännössä tarvitaan useampi lääkäri.
Tästä sitten tulee mieleen, siis olettaen, että luku, joka Kivistön (2003,130) teoksessa on, perustuu todellisuuteen, että ei tosiaan ole ihme, jos leikkausjonot ovat pitkät. 1800 kaihipotilaan leikkaustavoite vaikuttaa, ainakin tällaiselle maallikolle, täysin utopistiselta. Tosin kaihileikkauseen ei ilmeisesti tarvita täydellistä leikkaussalia, joten sekin säästää aikaa. Homma hoidetaan ns. päiväkirurgisella tasolla.
Sitten tullaan tietysti kysymykseen, että entäs laatu? Ja jälleen palataan kysymykseen: Kuinka monta kaihileikkausta lääkäri pystyy kohtuudella tekemään samana päivänä?
Määrätavoitteen lisäksi on siis laatuvatoite. Laatutavoite on tavoitetila, jonka mukainen palvelun, tavaran tai niiden yhdistelmän tulee olla. Laatutavoite voi koskea tuotteen tai toiminnan laatua. Tuotteen laatu käsittää kaikki ne ominaisuudet, joilla se täyttää esitetyt tai olemassa olevat tarpeet Toiminnan laatu on toiminnan virheettömyyttä ja tehokkuutta. Palvelun laadun määrittelyn perusteina olevat tekijät ovat lainsäädännön määräykset, yleiset normit ja kunnan itsensä asettamat laatutavoitteet. (Kivistö 2003, 130-131.) Esimerkkinä Kivistö (2003, 131) käyttää Nokian kaupungin esittämiä päivähoidon laatutavoitteita:
- Päivähoitopaikka taataan kaikille hoitopaikkaa hakeville.
- Päivähoitopaikka järjestetään lain edellyttämässä ajassa.
- Päivähoitopaikkojen käyttö on tehokasta.
- Lasten sijoituksissa otetaan huomioon perheen toiveet.
- Päivähoidon ryhmien rakenne asetuksen mukaiseksi.
Sanastoa
Toimielin - valtuuston määräämä palvelutehtävää suorittava kunnan yksikkö - lautakunta esim. sosiaali- ja terveyslautakunta
Toimiala - tietyistä toimintamenoista ja -tuloista huolehtiva organisaatiokokonaisuus (esim. sosiaalitoimi tai terveydenhuolto)
Tehtäväalue tai vastuualue - valtuuston toimielimelle antama palvelutehtävä esim. sosiaalitoimeen kuuluu lasten päivähoito
Tulosyksikkö (vastuuyksikkö) - talousarvioyksikkö, joka kerää tietoja tuloista ja menoista esim. Alhoniityn päiväkoti.
Menolaji - tiettyyn tarkoitukseen, esim. palkkamenoihin, varattu määräraha talousarviossa
Tulolaji - tulosyksikön laskuttama tai keräämä tulo esim. terveyskeskuksen asiakasmaksut (Kivistö 2003, 132-133.)
Talousarvioasetelma - vastaa kunnan organisaatiorakennetta. Talousarvioasetelma on
- räätälöity kunkin kunnan ja kuntayhtymän omiin tarpeisiin;
- se antaa päätöksentekijöille informaatiota käyttötuloista ja -menoista, investoinneista ja toiminnan rahoituksesta sekä kunnan rahoitustilanteen muutoksista;
- se korostaa palveluntuotannon tuloksellisuuden arviointia ja mittaamista suoritteiden, mittareiden ja tunnuslukujen avulla,
- se tekee mahdolliseksi sekä taloudellisten valtuuksien että vastuun siirtämisen toimiinasta vastuussa oleville henkilöille tai toimielimille
Kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Talousarviomuutokset on tehtävä talousarviovuoden aikana valtuuston hyväksymässä muodossa. Talousarvion naoudataamista seurataan tilinpäätökseen liitettävän talousarvion toteutumisvertailun avulla. (Kivistö 2003, 133.)
On itsestään selvää, että tulon ja kulutuksen välillä on riippuvuus. Jos sinulla on paljon tuloa, niin kulutat enemmän, kuin jos sinulla on vähän tuloja. Keynes sanoi että oli ”psykologinen laki” joka sai aikaan kulutuksen lisäyksen, jos tulo lisääntyi. Hän oivalsi myös, että tämä lisäys on pienempi kuin 1:1, eli osa tulosta säästetään normaalioloissa. Keynesin kaavan tähän liittyen:
C = a +b*Y jossa,
C= Kulutus (Consumption),
a ja b kertoimia sekä
Y = kansantulo.
Kerroin b on se kerroin joka kertoo mikä osuus kulutetaan kun tulo lisääntyy (rajakulutuskerroin), jos kerroin on 0,9 tarkoittaa se sitä että jokaisesta euron tulonlisäyksestä käytetään 0,9 € kulutukseen. (Ks. Valtion talous tulo, kulutus ja tasapaino)
TalousSanomien Taloussanakirjassa Keynesilainen taloustiede määritellään näin:
-
Keynesiläinen taloustiede
- Keynesian economics
- Brittiläisen taloustieteilijän John Maynard Keynesin ajatuksiin perustuva makrotaloudellisen ajattelun suunta, jossa kokonaiskysynnän säätelyllä on keskeinen sija. Markkinataloudelle tyypillisiä työttömyys- ja suhdannevaihteluita voidaan Keynesin mukaan lievittää kokonaiskysyntää säätelemällä. Valtio voi yksityisen kulutuksen vähentyessä lisätä kysyntää esim. lisäämällä omia investointejaan ja maksamalla työttömyyskorvauksia.
Linkkejä ja lähteitä
Kivistö, A. (2003 Talousohjaus ja tuotteistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu julkaisusarja C. Oppimateriaalit. Nro 5. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Tampere. (Nykyinen Tampereen ammattikorkeakoulu.)
Kuntalaki 365/1995 (Finlex)
Tilitoimiston blogi Auria yrityslaskenta
Vaasan sairaanhoitopiiri
Wikiopisto Valtion talous tulo, kulutus ja tasapaino
Comments