Kuva Margit Mannila
Sanomalehti Pohjalainen, Vaasan yliopisto, Avoin yliopisto tarjosivat eilen 5.11.2015 Sanomalehtiyliopiston iltapäiväseminaarin Tervahovin Wolff-auditoriossa. Kiitos, Triangeli-risteilyn, että pääsin osallistumaan tähän tilaisuuteen. Vinkki tilaisuudesta tuli oman organisaatiomme kautta. Olisi jäänyt ehkä muuten osallistumatta, sillä töitähän piisaa.
1.10.2015
Esittelyartikkeli sarjasta
5.10.2015
Robotiikka, kybernetiikka ja niiden vaikutukset
Timo Mantere, professori, tietoliikennetekniikka
12.10.2015
Digitaalisen viestijän tekijyys ja sen hämärtyminen
Maria Eronen-Valli, yliopisto-opettaja, viestintätieteet
19.10.2015
Kompleksiset järjestelmät, kompleksisuuden perusteet ja systeemiteoria
Jouko Suvanto, tohtorikoulutettava, tietotekniikka
26.10.2015
Digitaaliset pelit ja pelaaminen työnä
Tanja Sihvonen, professori, viestintätieteet
2.11.2015
Kyberturvallisuus yksilön ja yhteisön näkökulmasta
Hannu K. Niinimäki, päätoiminen tuntiopettaja, tietotekniikka &
Laura Lappalainen, yliopisto-opettaja, tietotekniikka
Sanomalehtiyliopiston iltapäiväseminaari
Digitalisaation vaikutukset ihmisen elämään
Seminaarin esitysmateriaalit löytyvät pdfinä seminaarin sivuilta.
Tilaisuuden avasi koulutuspäällikkö Reetta Kungsbacka ja hänen jälkeensä jatkoi Pohjalaisen päätoimittaja Toni Viljanmaa, joka pohti digin mahdollisuuksia perinteisessä sanomalehdessä. Hän totesi, että sisältö eritytyy kolmeen osa-alueeseen a) printtiin, b) verkkoon ja c) ilmaiseen. Lehden tilaajat "kuuluvat klubiin", ilmainen sisältö vähenee ja maksumuurit lisääntyvät. Viljanmaa totesi, että nuoret ovat lukijakuntana haaste, he eivät juuri enää tartu printtilehteen. Kävi mielessä, että käytännössähän lehtialalla toimitaan vähän samoin kuin pelialla: sekoitetaan ilmaista ja maksullista. Kannattaisi ehkä ottaa enemmänkin oppia.
Vuorovaikutteisuus on ollut lehden tekemisessä aina keskeisessä roolissa ja sen merkitys korostuu nykyaikana, kun jokainen voi olla toimittaja. Sisältö monipuolistuu erilaisten mediaan saatavien ja liitettävien oheispalvelujen avulla. Esimerkkinä hän mainitsi Edgame: Syria:n, jossa voi osallistua kriisien ratkaisemiseen pelin avulla. Tuli mieleeni, että kuinka lehti voisi olla tässä mukana? Tällaisen toiminnan kehittäminen vaatii voimavaroja ja voimavaroja ei voi saada ellei ole riittävästi maksavia asiakkaita.
Kun media monimuotoistuu etiikan rooli korostuu. Julkaistaanko esimerkiksi tuomioiden kohdalla nimeä: nimi leviää kaikkialle hetkessä, kun se on netissä.
Kaikesta huolimatta sisältö on edelleenkin lehden kivijalka, vakuutti Viljanmaa. Hän sanoi, että journalismi tulisi keksiä uudelleen. Lisäksi hän totesi, että hyvistä kirjoittajista on jatkuvasti krooninen pula. Vaikka alalla ei ehkä tällä hetkellä ole enää työpaikkoja samaan malliin, mitä joskus aiemmin, hyvä kirjoittaja saa aina paikan.
Viljanmaan puheenvuoro sai aikaan vilkkaan keskustelun.
- Kuinka sitten ns. suuri yleisö voi erottaa mikä on täyttä soopaa ja mikä on totta?, kysyttiin yleisöstä ja viitattiin samalla MV-lehteen.
- Luovutaanko printistä jossakin vaiheessa?
Seuraavana oli vuorossa professori Tero Vartiainen. Hänen puheenvuoronsa otsikkona oli Digitalisaation rakenteelliset jännitteet.
Vartiainen aloitti James Mooren Looginen muovautuvuus-teemalla.
Ensin on inputteja sitten tulevat loogiset operaatiot ja lopuksi outputit.
Kuvan lähde: http://www.uwex.edu/ces/pdande/images/logicmodel.jpg
Katso myös tästä linkistä.
Vartiainen pohdiskeli voidaanko luoda koneäly, joka voi toteutua samalla tavalla kuin ihmisen äly.
Kaikkialla on nähtävissä artefakteja. Ihmisen luomuksia, inhimillistä toimintaa. Tietojärjestelmä artifakti koostuu teknisestä artefaktista, tiedollisesta artefaktista ja sosiaalisesta artefaktista.
Vartiainen puhui rakenteellisista jännitteistä, joita on kaikessa inhimillisessä toiminnassa: konflikteja, arvovalintoja ja säröjä = arvoristiriita. Taustalla on rakenteellinen jännite eli toiminnassa tavoitellaan kahta toisilleen vastakkaista asiaa samanaikaisesti. Ne tunnistetaan yleensä konfliktien ja ristitiitojen kautta. Rakenteellisia jännitteitä havaitaan mm.
Vartiainen kehoitti ymmärtämään rakenteellisten jännitteiden vastapoolit erillään ja sen jälkeen niitä sitten pitäisi pyrkiä integroimaan.
Professori Tanja Sihvonen lähestyi sitten aihetta viestintätieteiden näkökulmasta. Hän nosti esiin digitaalisen median ja pelit. Samalla hän nosti esiin myös monia teoksia ja tutkimuksia, joita aiheesta on maassamme tehty. Valtiovalta on mm. tukenut ja kehittänyt monia erilaisia digitaalisia hankkeita.
Otakantaa.fi on esimerkiksi yksi tällainen hanke. Sitten on erilaisia kesken jääneitä hankkeita lukuisa määrä.
Vartiainen puhui rakenteellisista jännitteistä, joita on kaikessa inhimillisessä toiminnassa: konflikteja, arvovalintoja ja säröjä = arvoristiriita. Taustalla on rakenteellinen jännite eli toiminnassa tavoitellaan kahta toisilleen vastakkaista asiaa samanaikaisesti. Ne tunnistetaan yleensä konfliktien ja ristitiitojen kautta. Rakenteellisia jännitteitä havaitaan mm.
- yksilön mielessä
- parisuhteessa
- tiimityössä
- organisaatioissa
Vartiainen kehoitti ymmärtämään rakenteellisten jännitteiden vastapoolit erillään ja sen jälkeen niitä sitten pitäisi pyrkiä integroimaan.
Professori Tanja Sihvonen lähestyi sitten aihetta viestintätieteiden näkökulmasta. Hän nosti esiin digitaalisen median ja pelit. Samalla hän nosti esiin myös monia teoksia ja tutkimuksia, joita aiheesta on maassamme tehty. Valtiovalta on mm. tukenut ja kehittänyt monia erilaisia digitaalisia hankkeita.
Otakantaa.fi on esimerkiksi yksi tällainen hanke. Sitten on erilaisia kesken jääneitä hankkeita lukuisa määrä.
Mitä sitten digitaalisuus oikeasti on?
Mitä on tieto? Mitä on tieto ja tietämys?
Mitä on tieto? Mitä on tieto ja tietämys?
Kuinka digitaalisen leitteiden käyttäminen vaikuttaa muistiin?
Paperilta lukeminen omaksutaan paremmin, tykitti Sihvonen.
Sihvonen sanoi, että kaikkialla tieto pureskellaan liian valmiiksi. Ennen opiskelija teki luennolla muistiinpanot paperille käsin kirjoittaen ja sitten illalla palasi niihin kotona, kirjoitti puhtaaksi ja perhehtyi aisiaan. Nyt hän saa valmiiksi pureskellun nipun monisteita ja vaivautuu juuri ja juuri opiskelemaan ne asiat tenttiä varten.
Itselleni heräsi pelottava ajatus: tuhoutuuko osaaminen? Tuleeko Suomesta oppimisen suhteen papukaijavaltio? Toistamme vain jotakin pinnalista, jonka joku toinen on suodattanut. Sillä tavalla ei luoda uusia innovaatioita. Kirjoitin aiheesta aiemmin kuluvana vuonna otsikolla Tietokoneeton opiskelu, hiljainen signaali? Pohdiskelin kirjoittamisessa myös tätä käsin kirjoittamisen merkitystä oppimisen kannalta.
Viimeisenä kuulimme Wapice Oy:n toimitusjohtajaa Pasi Tuomista. Tuomisen teemana oli Intenet of Things (IoT)
Kuvan lähde: http://blog.atlasrfidstore.com/wp-content/uploads/2013/07/beecham_research_internet_of_things.jpg
Tuominen aloitti lyhyellä esityksellä yrityksestään ja jatkoi näyttämällä listauksen oman perheensä laitteistoista, joilla on valmius siirtää tietoa.
Tilaako tulevaisuuden jääkaappi itse ruoan kaupasta, jonka robotti toimittaa joko lentäen tai autolla talosi edessä olevaan kaappiin? Vai lähettääkö lähikauppasi kauppias tarjoukset sen perusteella, mitä kaapissasi on tänään?
Entäpä pesukoneesi? Se raportoi vaatteesi kunnon niihin vaatekauppoihin, jossa käyt. Analysoi värit ja materaalit. Saat mainoksia sen mukaan tai vaatetoimituksia.
Entäpä terveydenhuolto? Siirtyvätkö rutiinit roboteille? Vanhainkodissa on ehkä syöttäjärobotti, vaipanvaihtajarobotti, kylvettäjärobotti? Riittääkö se? Kuoleeko ihminen kosketuksen puutteeseen? Tuleeko meistä tynnörissä kasvaneita poikia ja tyttöjä?
Tulevaisuusessa ekosysteemejä joille palveluja rakennetaan. Eli on kysymys asiasta, johon tutustuin ja innostuin vuonna 2009 jossa mashups ja aplikointi avautuivat minulle sanoiksi, joilla tehdään tulevaisuutta. Avainsanoja ovat logistiikka(!), helppokäyttöisyys, systemaattisuus ja logiikka
Visiot kuulostavat kieltämättä hurjilta. Tuli jälleen mieleeni George Orwellin vuonna 1949 julkaistu teos 1984, johon usein viittaan. Kaikella positiivisella kehityksellä on nimittäin myös negaationsa. Kuitenkin minua kiinnostaa juuri tämä Tuomisen mainitsema ekosysteemi. Kuinka rakennamme ekosysteemin niin, että emme ole kyydissä vaan päästään kuljettajaksi. Se on nyt ydinkysymys. Avainsana on oppiminen, uuden tiedon sisäistäminen, soveltaminen ja ennen kaikkea se luovuus, josta jaksan jatkuvasti jankuttaa! Olen hurahtanut ekosysteemeihin jo vuonna 2002 tehdessäni
kandiani Jyväskylän yliopston silloisessa Taloustieteen tiedekunnassa ja
sitten myöhemmin väitöstutkimuksessani (2006), jossa lähestyin perheyrityksiä Bronfenbrennerin ekologisen teorian avulla.
Kirjoitin luovuudesta kirjoituksessani yrittäjämäinen oppiminen vuonna 2012. Silloin ajattelin mm. näin: Postmodernissa maailmassa ei voida tukeutua modernin maailmaan ja sen
pysyvyyteen. Käytännössä koulutusjärjestelmä on sitoutunut tiedon
yli-ihannointiin ja se on aliarvioinut luovan maailmaan ja mielikuvien
tuottamisen. On siirryttävä säilyttämään pyrkivästä ajattelumaailmasta
kohti muuttumista painottavia ajattelumalleja (Helakorpi, Juuti &
Niemi 1996, 33.) Luovuus on sananakin jo monimerkityksellinen. Luovuus
Luo (v) uus. Luovu+uus. Vain luopumalla vanhasta voi luoda jotakin
uutta ja uudistuminen on aina entisen muuttamista tai tuunaamista. (Mannila 2012.) No, luultavasti jokainen ymmärtää, että käytännössä hammasharjan tuunaaminen uudenlaiseksi on huomattavasti helpompaa, kuin taikajuoman keksiminen (Mannila 2015). Siispä tuunataan hammasharjoja ja samalla voimme kuitenkin oivaltaa sen, millaista taikajuomaa voitaisiin kehitellä. Ehkä sitten pääsemme kuljettajiksi eikä meidän tarvitse vain istua kyydissä.
Sanalla sanoen olen liekeissä!
Lukemistoa ja lähteitä
Desmond, Adrian & James Moore (2009).
Darwin’s Sacred Cause. Race, Slavery and the Quest for Human Origins.
Allen Lane, London. (6.11.2015).
Internet of Things. Wikipedia.
Laville, Jean-Louis Demokratia ja talous – Sosiologisen lähestymistavan pohjaksi niin & näin 3/12 Kääntäjä(t): Tuusvuori, Jarkko S. (6.11.2015).
Mannila, M. (2007). Bronfenbrennerin ekologinen teoria. (6.11.2015).
Mannila, M. (2009). Heikoista signaaliesta vahva tulevaisuus, osa II. (6.11.2015).
Mannila, M. (2009). Mashuppia, aplikointia ja yhden syötön periaatetta. (6.11.2015).
Mannila, M. (2015). Tietokoneeton opiskelu, hiljainen signaali? (6.11.2015).
Mannila, M. (2012). Yrittäjämäinen oppiminen. (6.11.2015).
Mannila, M. (2015). Älä tee mitään ilman asiakasta. (6.11.2015).
Orwell, G. (1949). 1984. Audiobook on Youtube. (8.2.2016).
Orwell, G. 1984. Movie. (8.2.2016).
Orwell, G. (1949). 1984. OnlineLiteratureNetwork. (6.11.2015).
(Edit 8.2.2016.)
Internet of Things. Wikipedia.
Laville, Jean-Louis Demokratia ja talous – Sosiologisen lähestymistavan pohjaksi niin & näin 3/12 Kääntäjä(t): Tuusvuori, Jarkko S. (6.11.2015).
Mannila, M. (2007). Bronfenbrennerin ekologinen teoria. (6.11.2015).
Mannila, M. (2009). Heikoista signaaliesta vahva tulevaisuus, osa II. (6.11.2015).
Mannila, M. (2009). Mashuppia, aplikointia ja yhden syötön periaatetta. (6.11.2015).
Mannila, M. (2015). Tietokoneeton opiskelu, hiljainen signaali? (6.11.2015).
Mannila, M. (2012). Yrittäjämäinen oppiminen. (6.11.2015).
Mannila, M. (2015). Älä tee mitään ilman asiakasta. (6.11.2015).
Orwell, G. (1949). 1984. Audiobook on Youtube. (8.2.2016).
Orwell, G. 1984. Movie. (8.2.2016).
Orwell, G. (1949). 1984. OnlineLiteratureNetwork. (6.11.2015).
(Edit 8.2.2016.)
Comments