Yrityksesi tärkein resurssi

Kuvat Margit Mannila

Yrityksesi tärkein resurssi eivät ole muut ihmiset, vaan sinä itse, paukuttaa Jääskeläinen (2015, 112) heti luvun alussa.  Koska alkuvaiheessa yrityksesi on täysin kiinni siitä, mitä sinä olet tai miten sinä toimit, sinun tulee pitää huolta itsestäsi. Yritystä ja sinua on mahdoton erottaa alkuvaiheessa. Ja juuri siksi sinun täytyy huolehtia siitä, että pystyt toimimaan kaikissa mahdollisissa tilanteissa täydellä teholla. (Jääskeläinen 2015, 112.) Tätä moni aloittava yrittäjä ei ehkä heti sisäistä.  Jos poltat itsesi loppuun heti alussa, niin sinun on hyvin vaikea kohdella asiakasta asiallisesti etenkin tilanteissa, joissa asiakas ei välttämättä olekaan niin oikeassa. Sinun pitäisi joka hetki tajuta, että asiakas on kuitenkin asikas.Väsyneenä sitä ei välttämättä jaksa.

Perhe on tärkein asia, toteaa Jääskeläinen (2015, 112). Moni yrittäjä tekee töitä täysillä ja tavoittelee turvallisuutta ja varallisuutta. Tämä aika on pois preheen arjesta. Menestyminen on kovasta työnteosta huolimatta epävrmaa, mutta menetetty aika perheen kanssa on varmaa. Tästä syystä, neuvoo hän, vietä mahdollisimman paljon aikaa perheesi kanssa, vaikka olisi kuinka hankalaa.

Moni yrittäjä kasvattaa yritystään lapsiaan varten. Yrittäjä toivoo lasten jatkavan yritystä tai hän toivoo, että lapset voivat joskus myydä yrityksen reilulla voitolla. Jos siis haluat lastesi kasvavan yrittäjyyteen, tee edes muutama juttu, kehoittaa Jääskeläinen (2015, 113.):

• Pidä heidät mukana yrityksen arjessa niin nuoresta kuin mahdolista.
• Selitä yrityksen toiminnasta lapsillesi. Kerro miksi veroja maksetaan, mikä ero on yrittäjyydellä ja palkkatyöllä, kerro miten raha kulkee yhteiskunnassa. Selitä, mitä velvollisuuksia yrittäjällä on.
• Kerro jälkikasvullesi, mikä on yrityksen ja oman talouden ero. Yrityksellä voi olla rahaa, mutta ne rahat eivät kuitenkaan ole sellaisia rahoja, joita voi vapaasti käyttää.
• Älä luo yrittäjyydestä ihannekuvaa, vaan anna lastesi nähdä se realistisesti.

Hyviä neuvoja. Ihan näin opettajallekin. Iso kysymys yrittäjyyden opetuksessa onkin, että kuinka välittää yrittäjyydestä realistinen kuva, mutta ei kuitenkaan niin, että loisi turhaa pelkoa pärjäämisestä.

Toisaalta en malta olla lisäämättä tuohon Jääskeläisen ajatukseen, jonka mukaan moni yrittäjä kasvattaa yritystään lapsiaan varten. Asia on varmasti näin aivan alussa ja viattomasti. Käytännössä usein kuitenkin käy niin, että kun tulee aika luopua, niin sitä ei sitten pystytäkään tekemään. Yrityksestä on tullut vuosien aikana niin rakas, että se ohittaa arvojärjestyksessä kaiken muun. Siksi olen taipuvainen neuvomaan jokaista yrittäjäperheen lasta hankkimaan kunnon koulutuksen ja työpaikan perheyrityksen ulkopuolelta. Työkokemuksesta perheyrityksen ulkopuolella ei ole haittaa perheyrityksessä millään tavalla. Lisäksi jos vastuuseen ei anneta vähitellen kasvaa kotinurkilla voi vastuuseen joutuminen olla yrityksen näkökulmasta erittäin riskialtia kohta.

Juuri tämä luopumisen vaikeuden takia yrityksessä tulisi tehdä sukupolvenvaihdossuunnitelma hyvissä ajoin, jotta prosessiin olisi riittävästi aikaa ja sen onnistuminen voitaisiin taata.

Jääskeläinen (2015, 114) neuvoo varaamaan myös vapaa-aikaa. Vaikka on hankalaa pitää näppinsä irti näppäimistöstä, kun tekemistä on vaikka kuinka paljon, on kuitenkin maltettava lomailla, sillä yrityksessä ei ole sellaista hetkeä, etteikö jotakin olisi kesken.

Suojele aikaasi. Jos haluat saada aikaiseksi enemmän, suojele aikaasi ja energiaasi mustasukkaisesti, kirjoittaa Jääskeläinen (2015, 115). Yritä palkata sellaisia ihmisä, jotka tekevät työnsä, jatkaa Jääskeläinen (2015, 114). Tämä ajatus kuulostaa itsestään selvältä, mutta tähän täytyy kuitenkin kiinnittää aktiivisesti huomiota. Sinun pitäisi oppia tunnistamaan tuntisyöpöt tilanteet jo ennen kuin ne syntyvät.

Tunnista puhelinmyyjät ja muut perskärpäset, ole kuitenkin ystävällinen, toteaa Jääskeläinen. Lisäksi kannattaa haihtua kuin pieru Saharaan. Älä ole jatkuvasti läsnä. Suuri johtaja ei tiedä kaikkea parhaiten, eikä hänen kauttaa pidä kierrättää kaikkia päätöksiä.  (2015, 116-117).

Jääskeläinen (2015, 118) listaa  kuusi kohtaa:

• Jaa valtaa.
• Älä rankaise oma-aloitteisuudesta tai huonoista päätöksistä. Valta tarkoittaa vapautta myös epäonnistua.
• Suunnittele prosesseja.
• Syleile uutta teknologiaa.
• Vastaa hitaasti.
• Valvo. 

Pienet katkokset ovat pahimpia. Jääskeläinen (2015, 119) antaa muutamia periaatteessa aivan päivänselviä ohjeita siihen, miten saa itselleen raivattua aikaa. 

Listalla on mm. seuraavia ajatuksia: Some on saatanasta, vähennä viihteellistä ruutuaikaa, tee asiat silloin kun saat sen helpoiten tehtyä, vaihda auto junaan ja tee töitä matkan aikana. Juna on tosiaan toimiva ja hyvä vaihtoehto. Minulla oli jossakin vaiheessa elämääni tunnin junamatka työpaikalleni suuntaansa ja  hyödynsin tätä mahdollisuutta opinnoissani. Luin junassa  tentteihin tai tein opintoihin liittyviä tehtäviä ja yllätyksekseni sain suoritettua varsin lyhyessä ajassa muutaman aprobatur-arvosanan, yhden cum laudatur -arvosanan ja sitten huomasinkin jo kirjoittavani väitöskirjaa. Vähän on paljon toimi omassa elämässäni, niin miksi se ei toimisi myös sinulla.

Muista nauttia

Ota  viikko vapaata.

Pienet palkinnot piristävät.

Käy jossakin.  (Jääskeläinen 2015, 121.)

Kouluta itseäsi

Me kaikki lähdemme melko samoilta lähtöviivoilta. Koulutus on ilmaista koko matkan ja jostakin vielä maksetaankin opitotuen muodossa, toteaa Jääskeläinen (2015, 122). Moni kuitenkin jättää kehittymisen ja kouluttautumisen siirryttyään työelämään, jatkaa Jääskeläinen. Hänen mukaansa, ne jotka eivät tajua opetella uusia asioita koko ajan, päätyvät kerrostumaan krotporaatioissa alimpiin kerroksiin. Ikuisista oppijoista tulee johtajia, pioneereja, yrittäjiä ja vaikuttajia. Laiskoista tulee sedimenttiä, paukuttaa Jääskeläinen (2015, 123).

Lisää oppia voit saada

- Kauppakamarin jäsenenä: siellä on erilaisia koulutuksia tarjolla

- eMBA-koulutus on yrittäjän oma kuninkuusluokka

- oman alasi tapahtumat (Jääskeläinen 2015, 123.)

Verkostoidu

Terveys

- Nuku. Nukkuminen on tärkeää. Siihen liittyviä artikkeleja voit lukea HS-nettisivustolta.
Yle Tiede puolestaan listaa ikäryhmittäin tuntimäärät, joita nukkumiseen pitäisi käyttää:
0 - 3 kk, 14 - 17 tuntia
4 - 11 kk, 12 -15 tuntia
1 - 2 vuotta, 11 - 14 tuntia
3 - 5 vuotta, 10 - 13 tuntia
6 - 13 vuotta, 9 - 11 tuntia
14 - 17 vuotta, 8 - 10 tuntia
18 - 25 vuotta, 7 - 9 tuntia
26 - 64 vuotta, 7 - 9 tuntia
65 - vuotta, 7 - 8 tuntia. (Yle Tiede. 22.3.2016.)

- Töppöstä toisen eteen (liiku). Ålä osta kuntosalikortteja tai kuntopyöriä, vaan kävele. Kävele 2-8 kilometriä päivittäin. Olet kuin uusi ihminen. (Jääskeläinen 2015, 124-126.)

Lähteet



Jääskeläinen, Janne (2015) Älä yritä! Tätä sinulle ei kerrota yrittämisestä. Helsingin seudun kauppakamari. Helsinki.

Miten paljon ihmisen missäkin iässä pitäisi nukkua? Katso taulukosta. Yle tiede. (22.3.2016).

Mitä kehossa ja mielessä tapahtuu- liikunnan hyödyt? (2009).  Tohtori.fi. (22.3.2016).

Nukkuminen. Helsingin Sanomat. (22.3.2016).

Lähetetty Windows Phonesta