Kirjoituksessa esitellään Valtioneuvoston
rahoittama ja VTT:n yhdessä Aallon ja ETLA:n kanssa tekemä selvitys, joka
neuvoo, miten Suomesta leivotaan alustayritysten luvattu maa. Toivottavasti. VTT nimittäin ehdottaa sinänsä hyviä, mutta joiltain osin vähän ympäripyöreitä asioita. Tämä on mielestäni vähän samaa juurta kuin aikoinaan ollut TEM:in hanke, jossa oli tarkoitus kerätä hiljaisia signaaleja. Hanke alkoi vuonna 2009 ja se kuopattiin vuonna 2013. Kirjoitin silloin aiheesta suhteellisen kriittisesti ja sain siitä palautettakin useammalta taholta. Tässä siis suoraa lainausta Kauppalehden sivustolta:
VTT:n yhdessä Aalto-yliopiston ja ETLA:n kanssa tekemä selvitys listaa toimet,
joilla alustatalous voi kasvaa Suomen vahvuudeksi. Työryhmä esitteli
raporttinsa Helsingissä keskiviikkona. Selvitys on Valtioneuvoston
rahoittama.
Tyypillisiä alustayrityksiä ovat esimerkiksi kyytipalvelu Uber ja majoituspalvelu Airbnb.
ETLA:n mukaan digitaalinen alustatalous kuvaa markkinaa, jossa digitaalisiin alustoihin nojaava liiketoiminta on saavuttanut merkittävän tai määräävän markkina-aseman. Tyypillistä sille ovat matalat kiinteät investoinnit, alhaiset yksikkö- ja transaktiokustannukset sekä dataan perustuvat algoritmipohjaiset liiketoimintamallit.
VTT:n johtajan Heikki Ailiston mukaan New Yorkin pörssissä puolet 20 arvokkaimman yrityksen joukosta katsoo olevansa digitaalisia alustayrityksiä, mukaan lukien General Electric.
Ailiston mukana alustayrityksiä on pääasiassa Yhdysvalloissa, Kiinassa, Japanissa ja jonkin verran Intiassa.
VTT:n ehdottamat laajemmat politiikkatoimet:
Lähteet ja lukemisto
Mannila, Margit. (2009). TEM/Heikot signaalit -hanke; tarjouskilpailu. Perheyrittäjyys. (27.4.2016).
Tyypillisiä alustayrityksiä ovat esimerkiksi kyytipalvelu Uber ja majoituspalvelu Airbnb.
ETLA:n mukaan digitaalinen alustatalous kuvaa markkinaa, jossa digitaalisiin alustoihin nojaava liiketoiminta on saavuttanut merkittävän tai määräävän markkina-aseman. Tyypillistä sille ovat matalat kiinteät investoinnit, alhaiset yksikkö- ja transaktiokustannukset sekä dataan perustuvat algoritmipohjaiset liiketoimintamallit.
VTT:n johtajan Heikki Ailiston mukaan New Yorkin pörssissä puolet 20 arvokkaimman yrityksen joukosta katsoo olevansa digitaalisia alustayrityksiä, mukaan lukien General Electric.
Ailiston mukana alustayrityksiä on pääasiassa Yhdysvalloissa, Kiinassa, Japanissa ja jonkin verran Intiassa.
VTT:n ehdottamat laajemmat politiikkatoimet:
- Mahdollista yrittäjä- ja työntekijäroolien välinen sukkulointi digitaloudessa. (Tämän pitäisi olla todellakin ihan itsestään selvää!)
- Luo ennakoitava ja oikeudenmukainen yritysverotus. (Kaikessa verotuksessa ennakoitavuus on tärkeää. Ei voi olla niin, että verojohtajan asenne ratkaisee, miten lakeja ja asetuksia tulkitaan.)
- Siirry kannustavaan sääntöjen tulkintaan ja huomioi alustatalous uutta lainsäädäntöä kirjoitettaessa. Kannusta kokeiluihin. (Kun turvaverkko lähtee alta, se ei innosta kokeiluihin. Mallia U.S.A:sta)
- Luo datan omistajuuden, käyttöoikeuksien ja hallinnan pelisäännöt.
- Arvioi digitaalisten alustojen vaikutukset kilpailu-, tuotevastuu- ja kuluttajansuojalainsäädäntöön. (Näitä arvioita olisi hyvä tehdä hieman vaikkapa tutkimusrahalla. Olisi hyvä aihe esim. maisterivaiheessa olevalle lopputyöntekijälle tai väitöskirjavaiheessa olevalle tai ihan vain tutkijalle, joka tutkimustyönsä ohella opettaa.)
- Ota käyttöön dynaaminen ennakoivan arvioinnin malli. (Ennustaminen on aina vaikeaa. Kaikkia väliintulevia muuttujia ei välttämättä ymmärrä. Leania käytäntöön enemmän. Kaikilla tasoilla. Miksi keksiä pyörä aina uudelleen. Jos tehdään koneellista arvioita jää tärkeä osa pois eli emootiot. Niitä tarvitaan ennakoimisessa. )
- Tee julkisia innovatiivisia hankintoja – anna ensimmäinen referenssi.
- Avaa julkinen data oppivien digialustojen synnyttämiseen.
- Luo edellytykset eri toimijoiden väliselle yhteistyölle (julkinen, yksityinen, kolmas sektori), selkiytä roolit ja työnjako ennakkoluulottomasti. (Pidä vihollinen lähellä, kuuntele asiakasta. Ymmärrä, että yhteiskunnan hyvinvointi lisää myös omaa hyvinvointiasi.)
- Ohjaa säädöksillä yritykset avaamaan koneisiin ja infraan (rakennukset ym.) liittyvä data kilpailun ja uusien innovaatioiden lisäämiseksi.
- Hyödynnä kansallista palveluarkkitehtuuria digialustojen synnyttämiseen.
- Jalkauta ESIR ja muut EU-tasoiset välineet. (Näiden jalkauttaminen onnistuu parhaiten korkeakoulujemme avustuksella. Korkeakoulujen profiilia pitäisi terävöittää TKI-toimintojen osalta. Ketään eikä mitään auta se, että byrokratia työllistää itse itseään. Leania lomakkeille!)
- Viesti mahdollisuuksista, kerro menestystarinoita Suomesta. (Jossakin on aina ovi auki! Se on lohdullista. Turhat esteet tulisi kuitenkin poistaa/heittää romukoppaan. )
- Kouluta alustatalouden, palvelumuotoilun ja teknologian osaajia. (Kauppalehti 20.4.2016.)
Lähteet ja lukemisto
Mannila, Margit. (2009). TEM/Heikot signaalit -hanke; tarjouskilpailu. Perheyrittäjyys. (27.4.2016).
Comments