Skip to main content

Alustalousmahti


Kuva Margit Mannila


Kauppalehti: Näin Suomesta tehdään alustatalousmahti, otsikoitiin Kauppalehdessä 20.4.2016. 
Kirjoituksessa esitellään Valtioneuvoston rahoittama ja VTT:n yhdessä Aallon ja ETLA:n kanssa tekemä selvitys, joka  neuvoo, miten Suomesta leivotaan alustayritysten luvattu maa.  Toivottavasti. VTT nimittäin ehdottaa sinänsä hyviä, mutta joiltain osin vähän ympäripyöreitä asioita. Tämä on mielestäni vähän samaa juurta kuin aikoinaan ollut TEM:in hanke, jossa oli tarkoitus kerätä hiljaisia signaaleja. Hanke alkoi vuonna 2009 ja se kuopattiin vuonna 2013. Kirjoitin silloin aiheesta suhteellisen kriittisesti ja sain siitä palautettakin useammalta taholta. Tässä siis suoraa lainausta Kauppalehden sivustolta:

VTT:n yhdessä Aalto-yliopiston ja ETLA:n kanssa tekemä selvitys listaa toimet, joilla alustatalous voi kasvaa Suomen vahvuudeksi. Työryhmä esitteli raporttinsa Helsingissä keskiviikkona. Selvitys on Valtioneuvoston rahoittama.
Tyypillisiä alustayrityksiä ovat esimerkiksi kyytipalvelu Uber ja majoituspalvelu Airbnb.
ETLA:n mukaan digitaalinen alustatalous kuvaa markkinaa, jossa digitaalisiin alustoihin nojaava liiketoiminta on saavuttanut merkittävän tai määräävän markkina-aseman. Tyypillistä sille ovat matalat kiinteät investoinnit, alhaiset yksikkö- ja transaktiokustannukset sekä dataan perustuvat algoritmipohjaiset liiketoimintamallit.
VTT:n johtajan Heikki Ailiston mukaan New Yorkin pörssissä puolet 20 arvokkaimman yrityksen joukosta katsoo olevansa digitaalisia alustayrityksiä, mukaan lukien General Electric.
Ailiston mukana alustayrityksiä on pääasiassa Yhdysvalloissa, Kiinassa, Japanissa ja jonkin verran Intiassa.
VTT:n ehdottamat laajemmat politiikkatoimet:
  1. Mahdollista yrittäjä- ja työntekijäroolien välinen sukkulointi digitaloudessa. (Tämän pitäisi olla todellakin ihan itsestään selvää!)
  2. Luo ennakoitava ja oikeudenmukainen yritysverotus. (Kaikessa verotuksessa ennakoitavuus on tärkeää. Ei voi olla niin, että verojohtajan asenne ratkaisee, miten lakeja ja asetuksia tulkitaan.)
  3. Siirry kannustavaan sääntöjen tulkintaan ja huomioi alustatalous uutta lainsäädäntöä kirjoitettaessa. Kannusta kokeiluihin. (Kun turvaverkko lähtee alta, se ei innosta kokeiluihin. Mallia U.S.A:sta)
  4. Luo datan omistajuuden, käyttöoikeuksien ja hallinnan pelisäännöt.
  5. Arvioi digitaalisten alustojen vaikutukset kilpailu-, tuotevastuu- ja kuluttajansuojalainsäädäntöön. (Näitä arvioita olisi hyvä tehdä hieman vaikkapa tutkimusrahalla. Olisi hyvä aihe esim. maisterivaiheessa olevalle lopputyöntekijälle tai väitöskirjavaiheessa olevalle tai ihan vain tutkijalle, joka tutkimustyönsä ohella opettaa.)
  6. Ota käyttöön dynaaminen ennakoivan arvioinnin malli. (Ennustaminen on aina vaikeaa. Kaikkia väliintulevia muuttujia ei välttämättä ymmärrä. Leania käytäntöön enemmän. Kaikilla tasoilla. Miksi keksiä pyörä aina uudelleen. Jos tehdään koneellista arvioita jää tärkeä osa pois eli emootiot. Niitä tarvitaan ennakoimisessa. )
VTT:n ehdottamat julkisen vallan täsmätoimet alustatalouden edistämiseksi:
  1. Tee julkisia innovatiivisia hankintoja – anna ensimmäinen referenssi.
  2. Avaa julkinen data oppivien digialustojen synnyttämiseen.
  3. Luo edellytykset eri toimijoiden väliselle yhteistyölle (julkinen, yksityinen, kolmas sektori), selkiytä roolit ja työnjako ennakkoluulottomasti. (Pidä vihollinen lähellä, kuuntele asiakasta. Ymmärrä, että yhteiskunnan hyvinvointi lisää myös omaa hyvinvointiasi.)
  1. Ohjaa säädöksillä yritykset avaamaan koneisiin ja infraan (rakennukset ym.) liittyvä data kilpailun ja uusien innovaatioiden lisäämiseksi.
  1. Hyödynnä kansallista palveluarkkitehtuuria digialustojen synnyttämiseen.
  2. Jalkauta ESIR ja muut EU-tasoiset välineet. (Näiden jalkauttaminen onnistuu parhaiten korkeakoulujemme avustuksella. Korkeakoulujen profiilia pitäisi terävöittää TKI-toimintojen osalta. Ketään eikä mitään auta se, että  byrokratia työllistää itse itseään. Leania lomakkeille!)
  3. Viesti mahdollisuuksista, kerro menestystarinoita Suomesta. (Jossakin on aina ovi auki! Se on lohdullista. Turhat esteet tulisi kuitenkin poistaa/heittää romukoppaan. )
  4. Kouluta alustatalouden, palvelumuotoilun ja teknologian osaajia. (Kauppalehti 20.4.2016.)

Lähteet ja lukemisto

Mannila, Margit. (2009). TEM/Heikot signaalit -hanke; tarjouskilpailu. Perheyrittäjyys. (27.4.2016).

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...