Skip to main content

Esimiehillä on vastuu, etteivät parhaimmat tai ahkerimmat joudu tekemään liikaa




YLE:n julkaisemassa ja Hanna Lumpeen kirjoittamassa artikkelissa todetaan, että esimiehillä on myös vastuu, etteivät parhaimmat tai ahkerimmat joudu tekemään liikaa.Tämä asia ei taida toteutua elävässä elämässä. Päinvastoin tunnollisia työntekijöitä usein jopa syyllistetään, jotta he tekisivät entistä pidempiä työpäiviä. Ja tekeväthän he. Nuo kiltteydestä kipeät, joita Annikki Valtavaara kuvaa samannimisessä teoksestaan.

Artikkelissa haastateltujen kertomukset ovat aika karua luettavaa: "Moni Ylen lukija kertoo uupuneensa työssään. Kysyimme lukijoilta, ovatko he kokeneet burnoutin ja miten he selvisivät siitä.
Kymmenet ihmiset halusivat kertoa oman tarinansa.
– Työssäni on normaalia olla töissä 12 tuntia päivässä. On myös normaalia, että 12-tuntisia päiviä ei kompensoi runsaampi vapaa-aika. Työssäni on normaalia olla töissä kaikkina vuorokauden aikoina. Työssäni on normaalia saada vain yksittäisiä vapaapäiviä, Väsynyt-nimimerkki kirjoittaa. (YLE, 10.4.2016)






Loppuunpalamisen riski koskee myös tunnollisa opiskelijoita. Ne jotka menevät sieltä, mistä aita on matalin selviävät helpommalla.


Kun ihminen väsyy liikaa, hän ei jaksa enää innostua arkisista asioista. Elämästä katoavat sävyt.  On helppoa sanoa uupuneelle että tee vähemmän töitä tai että älä ole niin tunnollinen. Valitettavasti omalle luonteelleen ei voi mitään. Yrittää parhaansa, kun on saanut sellaisen kasvatuksen ja sen seurauksena oma arvomaailma on sellainen, että kaikki on tehtävä tunnollisesti ja huolellisesti.  Kun tällainen "unelmatyöntekijä" sitten ryhtyy sanomaan vastaan tai huolestumaan omasta jaksamisestaan, hänelle annetaan irtisanomislappu käteen seuraavissa YT-neuvotteluissa.  

Mitä ilmeisimmin, joissakin yrityksissä, henkilöstö on voimavara vain juhlapuheissa.



Lähteitä ja lukemistoa

Lumme, Hanna. (2016). "Töissä tunsin itseni elävältä haudatuksi" – Potkuja pelätään niin paljon, että uupumuksesta ei uskalleta kertoa. YLE, Terveys. (10.4.2016).




Lähetetty Windows Phonesta

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...