Yrityksen tilinpäätös ja sen lukeminen

 

Joel Vanhan (2017) kirjoitus Tilinpäätös tutuksi, löytyy Osakesäästäjien sivustolta. (9.11.2020). Osakeyhtiölain II osasta, joka on otsikoitu Hallinto ja tilinpäätös, löytyvät säännökset mm. siitä koska tilinpäätös pitää julkaista ja sen rekisteröinnistä. Kirjanpitolaki 1336/1997 uudistui vuonna 2015 (Kirjanpitolaki 1620/2015).

Aivan aluksi kannattaa perehtyä tuloslaskelmaan ja taseeseen (tässä blogissa)  ja ymmärtää mitä niissä ylipäätään on ja miksi. Pekka Ahon laatima ohje tuloslaskelman ja taseen ymmärtämiseen on myös tutustumisen arvoinen. Tilinpäätöksessä on kaksi osaa: tuloslaskelma ja tase.

Tuloslaskelmassa ovat tilikauden tapahtumat kannattavuuden näkökulmasta ja taseessa ovat yrityksen toiminta-aikana kertynyt varallisuus ja velat eri sidosryhmille. Lain mukaan tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävän (”True and fair view”)  hyvä kuva yrityksen tuloksesta (=tuloslaskelma) ja taloudellisesta asemasta (=tase). (KPL 1620/2015 3:2.) Tämän kohdan tärkeys korostuu siinä, että rikoslaissa kirjanpitorikos määritellään juurikin tuon oikean ja riittävän kuvan kautta (ks. Rikoslaki 30:9 §).  Sanatarkasti laissa todetaan näin:
9 § (31.1.2003/61)
Kirjanpitorikos
Jos kirjanpitovelvollinen, tämän edustaja, kirjanpitovelvollisessa oikeushenkilössä tosiasiallista määräysvaltaa käyttävä tai se, jonka tehtäväksi kirjanpito on toimeksiannolla uskottu,
1) laiminlyö liiketapahtumien kirjaamista tai tilinpäätöksen laatimista vastoin kirjanpitolainsäädännön mukaisia velvollisuuksia,
2) merkitsee kirjanpitoon vääriä tai harhaanjohtavia tietoja taikka
3) hävittää, kätkee tai vahingoittaa kirjanpitoaineistoa
ja siten vaikeuttaa oikean ja riittävän kuvan saamista kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta tai taloudellisesta asemasta, hänet on tuomittava kirjanpitorikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. (Rikoslaki. 22.9.2016.)

Laissa erotellaan törkeä kirjanpitorikos. 
9 a § (31.1.2003/61)
Törkeä kirjanpitorikos
Jos kirjanpitorikoksessa
1) liiketapahtumien kirjaaminen tai tilinpäätöksen laatiminen laiminlyödään kokonaan tai olennaisilta osiltaan,
2) väärien tai harhaanjohtavien tietojen määrä on huomattavan suuri, ne koskevat suuria summia tai ne perustuvat sisällöltään vääriin tositteisiin taikka
3) kirjanpito hävitetään tai kätketään kokonaan tai olennaisilta osiltaan taikka sitä vahingoitetaan olennaisilta osiltaan ja kirjanpitorikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kirjanpitorikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. (Rikoslaki. 22.9.2016.)


Tuloslaskelma
- yrityksen tulot ja menot tilikauden aikana
- vertaa tilaskelmaa tekemääsi budjettiin, jossa on tilikaudelle asetettu tulostavoite

Tase
- yrityksen omaisuuden ja velkojen määrä tiettynä ajankohtana.
- rahan lähteet ja sen käyttökohteet

- tase menee tasan

Rahoittaja on kiinnostunut taseesta ja tuloslaskelmasta. 

Tuotot ja kulut ovat tuloslaskelmassa ilman veroja. Liiketoiminnan kulut voidaan ryhmitellä kululajeittain tai toiminnoittain.  Kululajeja ovat esimerkiksi ostot, henkilöstökulut, poistot, arvonalentumiset jne. ja vastaavasti toimintoja ovat esimerkiksi hankinnat, valmistuksen, myynnin ja hallinnon kulut.

Tikkanen (?) käsittelee tekstissään Marimekko-konsernin  vuoden 2007 tilinpäätöstietoja.  Hän toteaa, että tuloslaskelma kertoo, millainen yrityksen tulos on ja miten se on syntynyt. Käytännössä tuloslaskelman erien osuudet vaihtelevat huomattavasti toimialoittain. Teollisuusyrityksen tuloslaskelma on erilainen kuin pankin tai kaupan jne. Marimekon tuloslaskelma noudattaa  tuloslaskelman perusrakennetta, joka lähtee liikkeelle myyntituotoista. Vähentämällä niistä erilaisia kustannus- ja voitonjakoeriä päädytään yrityksen tilikauden tulokseen. (Tikkanen  ?.)

Esimerkki Marimekko-konsernin tuloslaskelma tilikaudelta 1.1.2007 - 31.12.2007, (1 000 euroa)
(Konsernitilinpäätös sisältää Marimekko Oyj:n lisäksi kaikki ne kotimaiset ja ulkomaiset tytäryhtiöt, joissa Marimekko Oyj välittömästi tai välillisesti omistaa yli 50 % osakkeiden äänimäärästä tilikauden lopussa. Konsernitilinpäätös perustuu konserniyhtiöiden erillistilinpäätöksiin. Konsernin keskinäinen osakeomistus, sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako on eliminoitu.)



Esimerkki Marimekko-konsernin tuloslaskelma tilikaudelta 1.1.2007-31.12.2007, (1000 euroa).

Tuloslaskelma 


LIIKEVAIHTO                                                                     77 264
Liiketoiminnan muut tuotot                                                   74
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos   901
Materiaalit ja palvelut                                                            31 885
Henkilöstökulut                                                                     16 799
Poistot ja arvonalentumiset                                                    1 388
Liiketoiminnan muut kulut                                                    17 730
LIIKEVOITTO                                                                      10 487
Rahoitustuotot ja -kulut                                                         - 45
VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ                           10 442
Satunnaiset erät                                                                     0
VOITTO ENNEN VEROJA                                                10 442
Tuloverot                                                                              2 725
TILIKAUDEN VOITTO                                                     7717

Tuloslaskelman aloittava liikevaihto voidaan Tikkasen mukaan määritellä seuraavasti: Liikevaihto = myyntituotot-myynnin oikaisuerät (välillsiet verot). 

Poistot ovat yksi asia, joka kuuluu tilinpäätökseen. Poistolla käyttöomaisuuden (koneiden yms.) hankintameno (=investointi) jaetaan omaisuuden käyttövuosien kesken.






 Tase

Esimerkki Marimekko-konsernin tase 31.12.2007, (1 000 euroa)
VARAT
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineelliset hyödykkeet                             9 956
Aineettomat hyödykkeet                          411
Myynnissä olevat sijoitukset                    20
                                                                 10 387
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus                                      18 281
Myyntisaamiset ja muut saamiset           5 533
Verosaamiset                                           220
Rahavarat                                                6 269
                                                                30 303
VARAT YHTEENSÄ                             40 690
OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma                                         8 040
Kertyneet voittovarat                             21 355
Oma pääoma yhteensä                           29 395
PITKÄAIKAISET VELAT                   861
LYHYTAIKAISET VELAT                  10 434
Velat yhteensä                                       11 295
OMA PÄÄOMA JA VELAT               40690




Rahoituslaskelma



Esimerkki Marimekko-konsernin rahoituslaskelma 2007 (1 000 euroa):

Tilikauden voitto                                                                                      7717                                                                                                                                                                  
Oikaisut                                                                                                                   
Suunnitelman mukaiset poistot                                                                1 338                
Rahoitustuotot ja -kulut                                                                            45
Tuloverot                                                                                                  2 725
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta                                              11 825
Käyttöpääoman muutos, lisäys/vähennys (-/+)                                      - 752
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja                            11 073
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista        - 207
Saadut korot liiketoiminnasta                                                                  150
Maksetut välittömät verot                                                                     - 3 094
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA                                                        7 922
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin                        - 1 365
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA                                                        - 1 365
Lyhytaikaisten lainojen nostot                                                                4 150
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut                                                - 4 000
Pitkäaikaisten lainojen nostot                                                                  0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut                                                 - 941
Rahoitusleasingvelkojen maksut                                                          - 60
Maksetut osingot                                                                                 - 5 226
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA                                                         - 6 077
Rahavarojen muutos (= LIIKETOIMINNAN + INVESTOINTIEN + RAHOITUKSEN RAHAVIRTA)                                                                                                    480
Rahavarat tilikauden alussa                                                                   5 789
Rahavarat tilikauden lopussa                                                                 6 269

Ensio Tikkasen kommentteja rahoituslaskelmaan:
Liiketoiminnan rahavirtaa laskettaessa oikaistaan poistot, koska ne ovat laskennallinen erä eivätkä aiheuta muutoksia kassaan. Rahoitustuotot ja -kulut oikaistaan, koska ne otetaan huomioon myöhemmin.

Käyttöpääoman (= vaihto-omaisuus + myyntisaamiset + osatuloutuksen saamiset – ostovelat – saadut ennakkomaksut) lisäys vähennetään rahavirrasta ja vähennys lisätään rahavirtaan. Käyttöpääoman jatkuva lisääntyminen voi kertoa ongelmista jo ennen kuin tuloslaskelma tai tase: yritys ei saa rahaa kiertämään, vaan varasto kasvaa ja myyntisaamiset paisuvat.

Marimekon tapauksessa liiketoiminnan rahavirta riittää loistavasti investointien rahoittamiseen. Pitkäaikaista velkaa ei yrityksen tarvinnut ottaa yhtään vuonna 2007. Investoinnit hoituivat siis tulorahoituksella ja varoja jää anteliaaseen voitonjakoon. Tilikauden aikana Marimekon rahavarat kasvoivat yli kuuteen miljoonaan euroon (sama luku löytyy myös taseesta). (Tikkanen ?.)

Liiketoiminnan kannattavuus
Liiketoiminnan kannattavuutta arvioidaan liikevoiton, käyttökatteen ja nettotuloksen avulla. (Harmala.)

Käyttökate
Käyttökate kertoo, kuinka paljon rahaa yrityksellä jää todellisuudessa jäljelle ennen rahoituskuluja ja veroja. Käyttökate saadaan, kun liikevoittoon lisätään poistot ja arvonalentumiset. Käyttökate on näin ollen esimerkkiyrityksessämme 15 150 € + 500 € = 15 650 €. Käyttökateprosentti saadaan jakamalla tämä summa liikevaihdolla ja kertomalla saatu tulos 100:lla: (15 650 € / 75 000 €) x 100 = 20,9 %
Todellisuudessa liiketoiminta jätti ennen rahoituskuluja ja veroja hieman liikevoittoa enemmän käteen, koska poistot olivat 500 euroa. Käyttökateprosentti on erittäin hyvä. (Harmala.)

Maksuvalmius
Maksuvalmiusmittareilla, eli quick ratiolla ja current ratiolla, tarkastellaan yrityksen kykyä selviytyä lyhytaikaisista veloistaan. Velkaa pidetään lyhytaikaisena, jos se erääntyy maksettavaksi vuoden sisällä. Maksuvalmiusmittareissa verrataan valittua yrityksen omaisuuserää lyhytaikaisiin velkoihin.
Jos omaisuutta on enemmän kuin lyhytaikaista velkaa, mittarin arvo on suurempi kuin yksi. Jos taas lyhytaikaisenvelan määrä on suurempi kuin valitun omaisuuserän arvo, mittarin arvo on pienempi kuin yksi. (Harmala.)

Quick ratio
Quick ratiolla testataan yrityksen kykyä selvitä lyhytaikaisista veloistaan nopeasti rahaksi muutettavalla omaisuudella. Tätä omaisuuserää kutsutaan yrityksen rahoitusomaisuudeksi. Se pitää sisällään mm. tilillä olevat rahat, pankkisaamiset, saamiset ja rahoitusarvopaperit.

Tiedot löytyvät taseen vastaavaa-puolelta.

Esimerkkiyrityksemme taseessa rahoitusomaisuutta ovat rahat ja pankkisaamiset 3500 €, rahoitusarvopaperit 100 € ja saamiset 250 €. Esimerkkiyrityksen rahoitusomaisuus on siis 3500 € + 100 € + 250 € = 3 850 €. Esimerkkiyrityksen lyhytaikaiset velat löytyvät taseen vastattavaa-puolelta lyhytaikaisen vieraan pääoman alta. Lyhytaikaiset velat ovat 1500 € + 8200 € + 6500 € =
16 200 €. (Harmala.)

Quick ratio saadaan jakamalla rahoitusomaisuuden 3 850 € lyhytaikaisilla veloilla 16 200 €. Esimerkkiyrityksen quick ratioksi on 3 850 € / 16 200 € = 0,3. Tavoiteltava taso yritykselle olisi yleisesti ottaen 1. Yritystutkimusneuvottelukunnan YTN:n ohjearvot ovat seuraavat; hyvä:
yli 1, tyydyttävä: 0,5–1, heikko: alle 0,5. Esimerkkiyrityksemme maksuvalmius on ohjearvojen mukaan heikolla tasolla. (Harmala.)

Quick ratio soveltuu myös toimialan yritysten väliseen vertailuun. Tunnusluvussa on huomioitava, että se kuvaa yrityksen rahoituspuskuria vain tilinpäätöshetkellä, eli esimerkkiyrityksessämme
31.12.2013. Luvun suuruus riippuu myös osin yrityksen toimialasta. Varsinkin kaupan alan
yrityksillä voi olla hankalaa saavuttaa maksuvalmiudessa korkeita arvoja, koska pääomaa sitoutuu usein runsaasti varastoihin, joita quick ratiossa ei huomioida. (Harmala.)

Current ratio
Current ratio lasketaan muutoin samalla tavalla kuin edellä käsitelty quick ratio, mutta omaisuuteen huomioidaan rahoitusomaisuuden lisäksi myös vaihto-omaisuus eli varastossa makaava tavara.
Vaihto-omaisuuden muuttaminen käteiseksi on jo hieman hitaampaa kuin rahoitusomaisuuden tapauksessa. Current ration tarkasteluajanjakso onkin tavallaan quick ratiota pidempi, koska siinä oletetaan, että varasto saadaan muutettua niin sanotuksi likvidiksi omaisuudeksi. Esimerkkiyrityksessämme current ratiossa huomioitava omaisuus olisi rahoitusomaisuus 3 850 € + vaihto-omaisuus 15 000 €. Toisin sanoen current ratio esimerkkiyrityksessämme
on (3 850 € + 15 000 €) / 16 200 € = 1,2. YTN:n ohjearvot ovat current ratiolle seuraavat; hyvä: yli
2, tyydyttävä: 1–2, heikko: alle 1. YTN:n mukaisella arvioinnilla esimerkkiyrityksemme
maksuvalmius on tyydyttävällä tasolla, kun vaihto-omaisuus on huomioitu. (Harmala.)

Lähteet


Balanssi- Näin luet uutta tilinpäätöskertomusta. (19.9.2016).

Felt, Erkka. (2008/2015). Rahavirta on raaka mittari. Talouselämä. (20.9.2016).

Hannila, Päivi & Kyngäs, Päivi. (2008).  Teemahaastattelu laadullisessa tutkimuksessa. Stadia. Helsingin ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö (20.9.2016).

 
 
Kaijalainen, Toni. (2009). Tilinpäätöksen tulkinta Case -yritys Polar Oy. Savonia ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. (19.9.2016).

Hyvän kirjanpitotavan periaatteet. Valtionkonttori.  (22.9.2016).- Määräykset ja ohjeet sivusto. (9.11.2020).

Kannattava yritys. (19.9.2016).  Tämä kirjoitus on sen verran iäkäs, että ALV -% on siinä 22 %. Joten kannattaa huomoida, jos lukee.

Kirjanpitolaki  1336/1997 muutokset 1620/2015. Finlex. (19.9.2016).

Kirjanpitorikokset. Talousrikos. (22.9.2016). 

Leppiniemi, Jarmo Oikea ja riittävä kuva. IAS-suositusten soveltaminen Suomessa.  
 
 
Mannila, Margit. (2015). Poistot. Perheyrittäjyys. (19.9.2016).

Mannila, Margit. (2016). Tuloslaskelma ja tase. Perheyrittäjyys. (19.9.2016).

Mannila, Margit. (2010). Yrityksen taloudelliset tunnusluvut. Perheyrittäjyys. (21.9.2016).
Osakeyhtiölaki 624/2006. Finlex. (19.9.2016).

Rikoslaki 39/1889. Finlex. (22.9.2016).

Riippi, Johanna. (2009). Oikeat ja riittävät tiedot tilinpäätöksessä. Vaasan yliopisto. Pro Gradu. (9.11.2020).

Terhemaa, Ahti. (2004). Rahoituslaskelma kirkastaa tuloksen. TalousSanomat. (20.9.2016). 

Tikkanen, Ensio. Yrityksen tilinpäätös ja sen lukeminen. (9.11.2020). Poistettu 2007 kirjoitus, jonka linkki ei toimi.  Kyseiseen kirjoitukseen oli viitattu vuonna 2016.

Tilintarkastajat. Tilintarkastus. (9.11.2020).

 


Auta minua pitämään sivusto ajan tasalla. Jos huomaat, jonkun linkkaamisen arvoisen sivuston tai huomaat, että joku linkki ei toimi, laita viesti kommenttikenttään. Viestiäsi ei julkaista, jos kiellät sen julkaisemisen.
 
Edit
9.11.2020 10/10
 

Comments