Työnohjaus

 Kuvat Margit Mannila

Kerään tähän postaukseen muutamia linkkejä ja ajatuksia työnohjauksesta. Työnohjauksella on merkittävä rooli ammatti-identiteetin kasvuprosessissa ja toisaalta työhön käytettävien voimavarojen hallinnassa.

Suomen työnohjaajien sivustolla todetaan, että työnohjaus on useamman tapaamiskerran oppimisprosessi

• jolle määritellään yhteisön toimintaa tukeva tavoite
• jossa keskustellaan avoimesti ja luottamuksellisesti työhön ja työyhteisöön liittyvistä asioista ja kokemuksista ja jäsennetään eri näkökulmia koulutetun ohjaajan avulla
• jossa etsitään ratkaisuja työn sujuvuuden parantamiseksi ja ammattillisen oppimisen edistämiseksi
• jonka tuloksellisuutta arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (4.1.2017.)

Inspiring-sivustolla kitetytetään työnohjauksen tavoitteet seuraaviin kohtiin

• Oma suhde työhön
• Hyvinvoinnin lisääminen
• Luovuuden vapauttaminen
• Työn rajaaminen
• Työtehtävien selkiyttäminen
• Työssä jaksaminen ja terveyden vaaliminen
• Työyhteisön työskentelyn kehittäminen
• Vuorovaikutussuhteiden tarkastelu
  työyhteisössä ja asiakassuhteissa
• Kriisitilanteiden avaaminen
• Ristiriitatilanteiden ratkaiseminen tai
  ymmärtäminen uudella tavalla
• Vaihtoehtojen tai suunnan löytäminen
• Mahdollisuuksien näkeminen
• Vahvuuksien tunnistaminen ja runsauttaminen (Inspiring/Kaarina Uusitalo 6.6.2016.)

Työnohjaus

 Työnohjaus on merkittävä työväline esimiestyöhön. 

 Työnohjaus on oman työn reflektointia, ääneen ajattelua ja ihmettelyä, tutkimista ja arviointia työnohjaajan tuella

  Työnohjausta voi tehdä yksilötasolla, käyttäen työnohjaajaa peilinään tai: 

 Ryhmätasolla, jolloin koko työnohjaukseen osallistuva työryhmä toimii työnohjaajan lisäksi peilinä

  Työnohjaus on tavoitteellista toimintaa. Tavoitteet luodaan yhdessä, prosessin alussa. Niitä arvioidaan koko prosessin ajan.

  Työnohjauksella tuetaan erityisesti työyhteisön perustehtävää, johtajuutta, rakenteita ja vuorovaikutusta  (Kati Karjula 2009) Alla olevasta linkistä on mahdollisuus katsoa Karjulan diaesitys kokonaisuudessaan.

KJ-Training / Kati Karjula 20.10.2009 Työnohjaus johtajuuden, osaamisen ja työhyvinvoinnin tukena  Kati Karjula, työnohjaaja, psyk.sh  KJ-Training - (6.6.2016) 

 Talentian sivustolla pohditaan sitä, mikä on hyvä työnohjaus ja mihin sillä pyritään: 

• Työnohjauksella on vaikutuksia työntekijään, työyhteisöön ja työhön.
• Työnohjauksessa ohjattavan perustehtävä ja ammatti-identiteetti selkiytyvät ja vahvistuvat, työn ilo lisääntyy ja työssä jaksaminen paranee.
• Työyhteisön ilmapiiri ja luottamus paranevat, poissaolot vähenevät ja monitoimijainen toiminta sujuvoituu.
• Työtavat kehittyvät, työn tuloksellisuus ja laatu paranevat. (Talentia 6.6.2016.)

Sanna Vehviläinen (2016)  pohtii kirjoituksessaan työnohjauksen seurausta. Hänen mukaansa usein työnohjauksen tuloksena ohjattavat kertovat alkaneensa toimia eri tavoin työyhteisössään. Se ilmenee käytännössä siten, että joskus seurauksena on aktiivisempi  oste ja vaikuttamista enemmän yhteisiin asioihin. Joskus se vastavasti tarkoittaa toimimista rajatummin, omia voimavaroja suojellen. Vehviläinen jatkaa, että joskus se yksinkertaisesti auttaa huomaamaan, mitä asioita olisi käsiteltävä kenenkin kanssa. Työntekijät tuntuvat joskus ajattelevan, että esimies lukee heidän ajatuksiaan – työnohjaus osoittaa joskus aktivoitumisen paikkoja työnohjattaville. Työnohjaus voi siis tukea ammattitaidon ohella alaistaitojen kehittymistä. (Vehviläinen 2010.)

Marita Paunonen-Ilmonen  (2001, 73-76) esittelee teoksessaan  Työnohjaus Toiminnan laadunhallinnan varmistaja, Honkasen (ym. ) kuvauksen työyhteisöjen luokittelusta.  Honkanen jakaa työyhteisön toiminnan neljään eri luokkaan. Luokat ovat a) haastava ja kehittävä yhteisö, b) tukea antava ja sopusointuinen yhteisö, c) jähmettynyt ja ahdistusta torjuva yhteisö ja d) tulehtunut ja painostava yhteisö. Heti kättelyssä Paunonen-Ilmonen toteaa, että luokittelut tuskin koskaan esiintyvät selkeinä, vaan työyhteisöjen timinnassa voi ajoittain esiintyä monia piirteitä kaikista neljästä luokasta. 

Haastava ja kehittyvä työyhteisö on ihannetyöyhteisö, jossa toiminnan perustehtävä on kaikille selkeä ja sen laadunvarmistus ja laadunarvioimisjärjestelmä on hyvä. Tukea antava ja sopusointuinen työyhteisö on kohtalaisen hyvä työyhteisö perustehtävien toteuttamiseksi. Auttava ja ystävällinen ilmapiiri on ominaista tälle yhteisölle. Jähmettynyt ja ahdistusta torjuva yhteisö on muodollinen ja etäinen ilmapiiriltään. Toimintaa ohjaavat tiukat säännöt ja niitä noudatetaan joustamatta. Tulehtunut ja painostava työyhteisöä kutsutaan myös psykopaattiseksi työyhteisöksi. Toimintaan kuvaa voimakas epäluuloisuus ja se on toiminnaltaan riippuvan ryhmän kaltainen. (Paunonen-Ilmonen 2001, 74-75.) 

Tässä vielä listauksena eri versiot :

a) haastava ja kehittävä yhteisö

Keskeinen motiivi työhön:

- sitoutuminen yhteisön tavoitteisiin ja toimintaan

Toimintaa luonnehtii:

- ilmapiiri kannustaa

- luovuus, visiot

- korkeat eettiset arvot

- erilaisuuden sieto

- suunta tulevaisuudessa

- oppivat yhteistö. (Vert. oppiva organisaatio, tämän blogin kirjoittajan huomatus.)

b) tukea antava ja sopusointuinen yhteisö

Keskeinen motiivi työhön:

- tavoiteiden saavuttaminen

- henkilökohtainen vastuu

- oman uran kehittäminen

Toimintaa luonnehtii:

 - ystävällisyys ja auttavaisuus

- joustava

- opittava virheistä

- yksilöllisyyden korostaminen

 c) jähmettynyt ja ahdistusta torjuva yhteisö

Keskeinen motiivi työhön:

- velvollisuuden täyttäminen

Toimintaa luonnehtii:

- etäisyys, muodollisuus

- turhien sääntöjen noudattaminen

- rutiinit

- ahdistusta ja torjuntaa

 d) tulehtunut ja painostava yhteisö

Keskeinen motiivi työhön:

- selviytyminen päivä kerrallaan

Toimintaa luonnehtii:

- epäluuloisuus, riippuvuus

- vastuun pakoilu

- vihamielisyys

Lähteet ja lukemisto

Ankkuri-Ikonen, Arja. (2010). TYÖNOHJAUKSEN MERKITYKSESTÄ JA MAHDOLLISUUKSISTA. Ryhmätyö ry. (6.6.2016).

KJ-Training / Kati Karjula 20.10.2009 Työnohjaus johtajuuden, osaamisen ja työhyvinvoinnin tukena  Kati Karjula, työnohjaaja, psyk.sh  KJ-Training -  (6.6.2016).  Paunonen-Ilmonen, Marita. (2001). Työnohjaus. Toiminnan laadunhallinnan varmistaja. WSOY. Helsinki. Työnohjaus. Suomen työnohjaajat ry. (4.1.2017).  Työnohjaus. Talentia. (6.6.2016).   Työnohjaus. Työterveyslaitos. (6.6.2016).  Uusitalo, Kaarina. Työnohjaus. Inspiring. (6.6.2016). Vehviläinen, Sanna. (2010). Mitä esimiehen olisi hyvä tietää työnohajuksesta? Hyvejohtajuus.fi.  (6.6.2016).  

 
Lähetetty Windows Phonesta