Skip to main content

Puolita vitutus - tuplaa tulokset PVTT


 Kuvat Margit Mannila

Trainers' House ja Jari Sarasvuo olivat 1990-luvun menestystarina. 2000-luvulle tultaessa asiat eivät enää olleetkaan niin hyvin ja yritys otti syvää pohjakosketusta vuosina 2012-2014.   Sarasvuo ei olisi oma itsensä ellei hän nousisi. Puolita vitutus, tuplaa tulokset -ohjelmaa (PVTT) on myyty jo yli 1000 ihmiselle. Runsaan 400 sivun valmennusmateriaali on Sarasvuon itsensä laatimaa. Kaikki perustuu yhteisöllisyyteen, johon kurssilla olevat ihmiset pääsevät. Sarasvuo on koko näkyvän uransa ajan uskaltanut tehdä asioita eri tavalla kuin muut. Häntä, kuten kaikkia edelläkävijöitä ja menestyjiä, on arvosteltu, vihattu ja hänelle on naurettu. Eniten putoamisesta ovat iloinneet ne, joilla on itsellään ollut vähiten annettavaa. Ja tähän loukkuun hän oli vähillä upota. Luonteenpiirteensä takia, kuten hän Pauli Reinikaisen tekemässä haastattelussa toteaa. (Yrittäjä 3/2017.)

Pohjakosketus on opettanut. Pohjakosketus  yleensä opettaa niitä, joilla on kyky oppia ja muuttua. Ne joilla ei ole, muuttuvat katkeriksi ja kampittavat niitä, joilla on kykyä, halua ja valmiutta yrittää ja aloittaa alusta. Kaikilla nimittäin ei ole sitä kykyä. Vähiten niillä, jotka huutelevat sivusta ja nauttivat yrittävän epäonnistumisista.

Se mikä tekee menestyjän ei ole se, että ei koskaan epäonnistu. Menestyjän tekee se, että  jaksaa nousta ylös yhä uudelleen ja uudelleen, omasta epävarmuudestaan ja peloistaan huolimatta. Vitutuksen ei saa antaa jäädä päälle, vaikka se tuntuisi juuri nyt täydellisen mukavalta. Olisi hyvä syy luovuttaa. En voi onnistua, koska muutkin ovat sitä mieltä. Viltin alla voi maata päivän tai kaksi. Sitten pitää nousta ylös. Ja yrittää uudelleen. Jos ei muuten, niin ihan vain ilkeyttään. Sivustahuutelijoille ei saa antaa periksi. Jotenkin täytyy jaksaa kääntää voimavaraksi ivanauru ja arvosteleminen. 

Mukavuusalueelle taantumalla ei tavoita tähtiä. Sen on Sarasvuo oppinut.

Lähde
Reinikainen, Pauli. (2017). Tempuntekijä. Yrittäjä 3/2007, 34-41.

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...