Kuva Margit Mannila
Puhun mielelläni vertauskuvien avulla, sillä mielestäni ne auttavat paremmin hahmottamaan, mistä on kyse. Vertaan nyt tutkintoja ajo-oikeuksiin.
Ymmärrän mopoauton ajo-oikeuden tavallisen tienkäyttäjän ajo-oikeuden lajeista matalimmaksi. Mopoauto on pieni ja sen on äänekäs suhteessa kokoonsa.
Seuraavana vaiheena on yleensä henkilöauton ajo-oikeus. Henkilöautolla ajaminen vaatii jo vähän enemmän, sillä sillä on mahdollisuus saavuttaa suhteellisen suuri nopeaus ja reagointi ratin takana ja hallintavälineiden käyttö tulee olla kohdallaan. Myös hyvä liikennesääntöjen tunteminen ja noudattaminen ovat vaatimuksia.
Jos sitten pohditaan kuorma-autoa. Siinä on painoa ja kokoa huomattavasti enemmän kuin henkilöautossa. Painon ja koon sen ajo-ominaisuudet poikkeavat hyvinkin paljon henkilöautosta. Parkkeeraaminen vaatii harjoittelua ja sen pysähtyminen esimerkiksi alamäessä vaatii huolellista ennakointia. Joskus joutuu miettimään myös reittivalintoja. Riittääkö esimerkiksi reitin varrella olevan sillan kantokyky tai mahtuuko kuljetus kenties jonkin sillan alta jne.
Sitten tulee kolmantena ja vaativampana maantieajoneuvona yhdistelmäajoneuvo. Kun Yhdistelmäajoneuvossa on peräkärry, jonka parkkeeraaminen ja käänteleminen vaatii, ihan maalaisjärjelläkin ajatellen, huomattavasti taitoa ja osaamista. Puhumattakaan siitä, että lastin kiinnityksen ja tasapainon kanssa tulee olla huolellinen ja monen, monta pientä yksityiskohtaa pitää ottaa huomioon ja olla hallussa.
Tiellä ajetaan liikennesääntöjen mukaan ja jos homma ei toimi, yleensä virkavalta puuttuu asiaan. Jos ollaan kännissä, ajo-oikeuteen tulee katko ja sillä on ikävät seuraukset yleensä siviilielämään.
Jos ajattelemme sitten opintoja ja suoritettavia opinnäytetöitä tämän metaforan avulla, voinemme kai tulla sellaiseen johtopäätökseen, että kandidaatin tutkinto (alempi korkeakoulututkinto) on juurikin tuo mopokortti. Se on ensimmäinen, jonka opiskelija suorittaa. Perusasiat pitää olla kunnossa. Perusasiat ja korkeakoulumaailman liikennesäännöt löytyvät opinnäytetyöohjeesta ja tieteellisen tutkimuksen menetelmä- ja kirjoitusoppaista. Arviointikriteerien mukaan kaikki perusasiat tulee olla kunnossa, jotta työstä voi saada hyvän arvosanan. Palgiointia ei hyväksytä. Pienet huolimattomuudet saa anteeksi.
Kun opinnot etenevät tulee eteen sitten pro gradun kirjoittaminen, joka on huomattavasti vaativampi ja itsenäisempi työ kuin kandidaatin tutkinto, joka sekin vaatii huomattavaa paneutumista ja itsenäisyyttä. Lähtökohtaisesti gradun ohjaukseen kuuluvat seminaarit, joissa työtä esitellään ja vertaiskommentoinnilla on suuri rooli työn tekemisessä. Luonnollisesti arviointikriteerien sisältö ja taso tiukkenee ensimmäisen vaiheen työstä. Uutusarvo ja sovellettavuus saavat enemmän painoarvoa, kuten myös se, että opiskelija oikeasti ymmärtää menetelmistä ja osaa sijoittaa ilmiön kontekstiinsa. Tieteenfilosofia lähtökohtiakin vaaditaan jo huomattavasti ja reliabiliteetti ja validiteetti täytyy analysoida. Plagiointia ei hyväksytä. Huolimattomuudet laskevat väistämättä arvosanaa ja voivat johtaa työn hylkäämiseen.
Lisensiaattityö on jatko-opintojen ensimmäinen osa. Sitä voinee kutsua myös harjoitusväitökseksi. Työn tieteellisen tason vaatimuskriteeri nousee, menetelmien hallitseminen, kirjoittamisen taso jne. nousee aivan uudelle tasolle. Itsenäinen tiedonhankinta ja aktiivisuus on avain asemassa. Lisensiaattityön tekemiseen voi jo saada apurahojakin, jos onnistuu myymään aiheensa apurahoja myöntävälle taholle. Aiheen tulee olla tieteellisesti merkittävä. Plagioinnin suhteen tiukkuus lisääntyy.
Väitöstutkimus on lisensiaattitutkimusta syvällisempi. Sen kirjoittamiseen kuluu aikaa yleensä useampi vuosi. Arviointikriteerit tiukkenevat entisestään tällä kierroksella. Syvällinen ymmärrys oman tieteenalan tutkimusperinteestä, klassikoista ja eri koulukunnista tuodaan esille laaja-alaisesti. Käsitteiden määrittely ja niiden käyttö on johdonmukaista. Kriittinen pohdinta ja jatkotutkimusaiheet ovat tärkeä tuoda esiin. Plagioinnin osalta ollaan entistä tiukempia. Joten kannattaa olla äärimmäisen huolellinen ja noudattaa hyvää ammattietiikkaa kaikessa tekemisessään.
Jos palataan alkuperäiseen metaforaan, niin asia lienee käytännössä osapuilleen sellainen, että jos mopoautolla yrittää ajaa päin rekkaa, jälki on rumaa. Liikennesäännöt on hallittava ja niitä tulee noudattaa. Jos niin ei toimi, tulee sanktio. Sellaista elämä on.
Comments