Opinnäytetyö oppimispäiväkirjana?

Kuva Margit Mannila

Kokoan tähän postaukseen ajatuksia voidaanko opinnäytetyö voidaan toteuttaa oppimispäiväkirjana? Kysymys on mielenkiintoinen, sillä ammattikorkeakouluasetus (1129/2014) 4 § - 5 §:ssä määritellään tutkinnon tavoite ja tutkintoa määrittelevät myös EQF-kriteerit, jotka on sovittu EU:n jäsenvaltioiden kanssa, tehtiin kehitystyössä, joka alkoi vuonna 2004, kun  jäsenvaltiot, työmarkkinaosapuolet ja muut sidosryhmät halusivat saada käyttöön yhteiset puitteet tutkintojen vertailun helpottamiseksi. Tuolloin  Komissio laati EQF:n asiantuntijaryhmän avulla luonnoksen, jossa ehdotettiin kahdeksantasoista, oppimistuloksiin perustuvaa viitekehystä. Komission tekemä  ehdotus julkaistiin kuulemista varten heinäkuussa 2005 (SEC(2005) 957). Työn keskeisenä tavoitteena oli, että EQF-suosituksen (2008/C 111/01) eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen avulla kytketään yhteen eri maiden tutkintojärjestelmiä. Näin siis EQF helpottaa Euroopan eri maissa suoritettavien tutkintojen vertailua ja ymmärtämistä. Viitekehyksellä oli kaksi keskeistä päätavoitetta: edistää kansalaisten liikkuvuutta maiden välillä ja helpottaa elinikäistä oppimista. 
(Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys 2009, 13.)

Ammattikorkeakouluasetuksen 1129/2014 4 §-5 §:ssä todetaan siis seuraavasti:

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:

1) laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä;

2) valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä;

3) edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen;

4) riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

5 §

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:

1) laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä;

2) syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä;

3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen;

4) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

 Ammattikorkeakouluasetus 1129/2014. (20.8.2019).

Näkemykseni mukaan tässä tulee olla jokseenkin varovainen, että EQF-kriteerit täyttyvät. Ammattikorkeakoulun osalta noudatetaan  kriteeristön tasoa 6 (alempi tutkinto) ja tasoa 7 ylempi (ylempi tutkinto).

Kuten Anna Alitalo (2018, 24) toteaa opinnäytetyössään toteaa on päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön idea lähtenyt liikkeelle Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta. "[...] jossa herättiin samaan ongelmaan kuin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun merenkulunyksikössä nyt: ”Opiskelu-prosessin suurin haaste monelle opiskelijalle on opinnäyte. Opinnäytteen teko viivästyy helposti ja työelämä vie mukanaan.” (Kotila & Mäki 2015, 153.)" Alitalo (2018) jatkaa edelleen, että

"Haaga-Heliassa luotu päiväkirjamuotoinen opinnäytetyömalli on tarkoitettu nimenomaan jo työelämässä oleville opiskelijoille, joilla opinnäytetyö on vielä tekemättä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun päiväkirjamaisen opinnäytetyön ohjeistus muistuttaa rakenteeltaan ja sisällöltään hyvin paljon Haaga-He-lian luomaa päiväkirjamuotoista opinnäytetyömallia. Ainoastaan joitain yksittäi-siä asioita saatetaan käsitellä hieman eri järjestyksessä eri oppilaitosten ohjeistuksissa.”

En  ole juridiikan asiantuntija, mutta haistan tässä kuitenkin jokseenkin juridisen haasteen. Täyttyvätkö EQF-tason kriteerit, jos opinnäytetyö tehdään oppimispäiväkirjana? Tuleeko näin kahdentasoisia tutkintoja? Voiko työnantaja luottaa siihen, että tutkintotodistuksen saanut työntekijä hallitsee tiedonhakua ja kykenee kriittiseen ja analyyttiseen reflektioon?

Entä AMK-tutkinnon relevanssi jatko-opintojen näkökulmasta? Millä tavalla nämä kysymykset oovat käytännössä ratkaistu ja todennettu? 

Yksi tärkeä kysymys tässä on mielestäni se, että voidaanko oppimispäiväkirjana toteutettu opinnäytetyö arvioida samoilla arviointikriteereillä kuin opiskelijan itsenäinen tutkimustehtävä? 

Olen viimeisen kahden vuoden aikana toistanut Twitterissä kyllästymiseen saakka kahta #:ää:  #koulueioletehdas ja  #oppiminenonprosessi. 

Vakava kysymykseni kuuluu: onko perusteltua, että kaikille räätälöidään keinolla, millä hyvällä korkeakoulututkinto? Rakenteellisesti koulutuksen suuri ongelmakohta on rahoitusmalli, joka perustuu valmistuvien määrään. Sen kertoo yhtälö, että valmistuvien määrä on noussut samaa tahtia rahoitusleikkauksien kanssa.

Lähteitä ja lukemistoa

Alitalo, Anna. (2018). Päiväkirjamaisen opinnäytetyömallin soveltaminen merenkulun koulutukseen sopivaksi. Opinnäytetyö Merenkulun koulutus . Kymen ammattikorkeakoulu. (19.8.2019). 

Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö kehittämiskohteena Käytännön kokemuksia ja perusteltuja puheenvuoroja . (19.8.2019). 

Kuvan lähde  Service-Learning Course Design Workbook 2001,  24 

Opetus- ja kulttuuriministeriö. Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys. (20.8.2019). 

Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009: 24. (20.8.2019).
Lähteitä ja lukemistoa


EFQ-taso. (19.8.2019).

EFQ-taso 6 ja 7. (AMK:n taso). (19.8.2019).

Howard, Jeffrey, Ed. (2001). Service-Learning Course Design Workbook. Michigan Univ., Ann Arbor. Edward Ginsberg Center forCommunity Service and Learning.

Auta minua pitämään sivusto ajan tasalla. Jos huomaat, jonkun linkkaamisen arvoisen sivuston tai huomaat, että joku linkki ei toimi, laita viesti kommenttikenttään. Viestiäsi ei julkaista, jos kiellät sen julkaisemisen.