FamilyBusinessLink Model - Sukupolvenvaihdossuunnitelman apuväline


FamilyBusinessLink Model (Niemelä 2007-2008), jonka taustalla on Mertensmeyerin ja Finen (2000) ParentLink Model (ParentLink: A Model of Integration and Support for Parents. Family Relations, Volume 49, Issue 3, p 257-265). (Link)




Bronfenbrennerin malliin perustuva FamilyBusinessLink Model perheyrityksen jatkuvuuskeskustelun työkaluna


Bronfenbrennerin (1979) ekologisiin kehiin perustuvat mallit on ajatukseltaan yksinkertaisia ja havainnollisia. Mallin avulla yrittäjä voi helposti konkretisoida jatkuvuuteen liittyvät ajatuksensa ja analysoida niiden merkitystä yrityksensä kannalta.

ParentLink Model — FamilyBusinessLink Model
Bronfenbrennerin ekologiseen teoriaan perustuva mallin kehittäminen perheyrityksen jatkuvuuskeskustelun näkökulmasta on perusteltua ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin konkreettinen malli auttaa osapuolia havainnollistamaan prosessiin liittyvät kysymykset helposti ymmärrettävään muotoon. Toiseksi, kun asiat ovat saaneet konkreettisen muodon, on niiden sisältöön helpompi ottaa kantaa (ja tarkastella niiden merkitystä esimerkiksi yrityksen toiminnan jatkuvuuden kannalta).

Pohtiessani, miten pystyisin yhdistämään, väitöstutkimuksessani (Niemelä 2006) käyttämieni Bronfenbrennerin, Schwartzin ja Tagiuri & Davisin mallien ajatusmaailmat, konkreettisemmaksi apuvälineeksi jatkuvuuskeskustelussa, tutustuin Mertensmeyer ja Fine (2000) ParentLink Model -mallin. Kasvatuspsykologisessa kontekstissa kehitetty ParentLink Model -malli pohjautuu Bronfenbrennerin (1979) ekologiseen teoriaan ja von Bertalanffyn (1981) systeemiteoreettiseen näkemykseen. Sillä kuvataan lastensa kasvukipujen kanssa kamppailevien vanhempia, heidän tukiverkostoaan ja sen eri ulottuvuuksia. Mallin tavoitteena on tehdä näkyväksi se moniulotteisuus ja haasteellisuus, joka murrosikäisten vanhemmilla on arkipäivää sekä konkretisoida se, mistä saa apua haasteisiin ja arjessa selviämiseen.


Kuinka Mertensmeyerin ja Finen ParentLink Model on rakennettu?
Mertensmeyerin ja Finen ParentLink Model mallin ulkokehillä on mainittu kolme keskeistä asiaa, jotka tukevat vanhempien prosesseja lastensa kanssa. Ne ovat mallin mukaan: tutkimukseen perustuva informaatio, linkit palveluihin ja ongelmanratkaisuun liittyvä tuki. Toiminta jakautuu edelleen kuuteen osa-alueeseen. Osa-alueet on kuvattu mallissa ympyrän keskustasta ulkokehälle olevalla, kaksisuuntaisella käytävällä. Käytävät ovat nimeltään Media Campaigns (mediakampanjointi), Parenting Corners (vanhempien nurkat), Web Site (Internet-sivustot), WarmLine (tukipuhelin/kuumalinja-palvelu), Community Connection (yhteisön tuki) ja Community Development (yhteisön kehittäminen).

  • Mediakampanjoinnin rooli on tiedottava. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni vanhempi saa tietoa palvelun ja toiminnan olemassaolosta ja luonteesta.
  • Vanhempien nurkat ovat nuorten ongelmien kanssa kamppailevien vanhempien keskustelu- ja kohtaamispaikka, jossa on mahdollisuus verkottua ja saada vertaistukea.
  • Internet-sivustolla on asiantuntijoiden kokoamia tietopaketteja vanhemmille. Mukana on asiantuntijoiden laatimia artikkeleja.
  • Kuumalinja-palvelu (tukipuhelin) keskittyy henkilökohtaiseen tukeen ja auttamiseen. Monta kertaa helpottaa kun on joku, jolle kertoa murheensa.
  • Yhteydenpito, yhteisöön sekä yhteisön kehittäminen kuuluvat myös kokonaisuuteen. Parhaimmillaan tässä ovat mukana oppivan organisaation tunnuspiirteet.

ParentLinkModel mallin mahdollisuudet perheyrityskontekstissa
Tutustuessani tähän edellä kuvattuun Mertensmeyerin ja Finen (2000) kehittämään, ParentLink Model mallin periaatteeseen, havaitsin sen mahdollisuudet perheyrityskontekstin haasteiden jäsentämiseen. Tällainen malli tai kuvio on keskustelun tukena ja se toimii samalla symbolisena karttana. Sen avulla voidaan havainnollistaa yrityksen prosessit ja niihin liittyvät tahot/asiat konkreettisesti.

Siispä päätin yhdistää ParentLink Model mallin väitöstutkimuksessani (Niemelä 2006) tekemääni Bronfenbrennerin, Schwartzin ja Tagiuri & Davisin mallien ajatusmaailmaa. Nimesin tämän perheyrityksiin liittyvästä kuvion FamilyBusinessLink Model malliksi.

Kun perheyrityksiä tutkitaan ovat perinteiset tarkastelunäkökulmat ovat perhe, yritys ja liiketoiminta. Tämän perustriangulaation tarkastelemiseen FamilyBuninessLink Modelin avulla avautuu uudenlainen näkökulma jatkuvuusprosessin haasteisiin. Haasteiden ratkaisemisen mahdollisuudet tulevat mallin avulla näkyviksi. Konkretisoiminen ja näkyviksi tekeminen ovat usein se ensimmäinen askel asioiden ratkaisemiseksi.

Käsitykseni mukaan, meillä on Suomessa jo olemassa hyvä tukiverkosto yritysten tarpeiden näkökulmasta. Se tulisi vain ottaa tehokkaammin ja koordinoidummin käyttöön.

Perheyrityksen jatkuvuusproblematiikan kuvaus BusinessLink Model mallilla
Kuinka sitten kuvata perheyrityksen jatkuvuusproblematiikkaa BusinessLink Model mallilla?

Hahmottelen FamilyBusinessLink Model mallin kehien ulkopuolelle kolme keskeistä elementtiä: ongelmanratkaisun tuki, tutkimukseen perustuva informaatio ja linkit palveluihin, samansisältöisinä otsikkoina, kuten ne ovat edellä tarkastellussa ParentLink Model mallissa. Näin siksi, että myös perheyritysnäkökulmasta tarkasteltaessa, tutkimukseen perustuva informaatio sisältää tieteelliseen tutkimuksen ja kehitystoiminnan perustuvan tiedon ja se on yrityskontekstissa tärkeä osa kokonaisuutta. Tähän osa-alueeseen sisältyvät myös vuorovaikutus käytännön kehitys- ja konsultointitoiminnan kanssa. Vastaavasti linkit palveluihin osa-alue sisältää yritystoiminnan kaupalliset tukipalvelut, siis ne, joista yritys maksaa markkinahinnan. Kolmantena kohtana oleva ongelmanratkaisun tuki sisältää ei-kaupalliset toimijat ja heidän järjestämänsä tukipalvelut. Tällaisia, ei kaupallisia toimijoita, ovat esimerkiksi TE—keskuksen tuottamat neuvonta- ja rahoituspalvelut ja työvoimahallinnon palvelut. Lisäksi yrittäjien omat järjestöt, kuten Suomen Yrittäjät ry ja sen paikallisjärjestöt sekä Perheyritysten liiton ylläpitämät sivustot. Etenkin kahden jälkimmäisen rooli on tiedottava, tietoa kokoava ja yleisen keskustelun herättäminen ja ylläpito.

Käytännössä kirjanpitäjän ohella vakuutusyhtiöllä voisi olla käytännön tasolla luonteva mahdollisuus käynnistää keskustelu sukupolvenvaihdosprosessin aloittamiseksi. Etenkin (eläke)vakuutusyhtiöiden kannattaisi pohtia mahdollisuuksiaan sukupolvenvaihdostuotteen kehittämiseksi, sillä onhan yrityksen toiminnan jatkumisen epäonnistuminen myös vakuutusyhtiön kannalta suurehko menetys. Sukupolvenvaihdossuunnitelman tai luopumissuunnitelman tekeminen voisi olla yhtä luontevaa kuin liiketoimintasuunnitelman tai markkinointisuunnitelman laatiminen. Tosin ohjaksien luovuttaminen juniorijoukkueelle ei ole yrittäjälle ollenkaan helppo asia.

Yhteiskunnallisten palvelujen lisäksi yritykset käyttävät huomattavassa määrin ongelmanratkaisun tukena konsultointi- ja kehittämispalveluja. Vastaavasti rahoitusalan palveluja hankitaan pääsääntöisesti pankeilta tai pääomansijoitusyhtiöiltä. Varovasti arvioiden joidenkin yhteiskunnallisten neuvonta- ja rahoituspalvelujen sisällöstä ja tarpeellisuudesta kannattaisi yhteiskunnassamme keskustella vähän laajemminkin.

Minua huolettaa etenkin joidenkin julkisilla puolella olevien resurssien ajantasaisuus. Useimmiten asioita ovat neuvomassa ja päätöksiä tekemässä sellaiset henkilöt, joilla ei ole yrittäjyydestä mitään omakohtaista kokemusta. Pohdittavaa riittäisi myös siinä, kykeneekö virkamiehen näkövinkkelistä asioita tarkkaileva neuvomaan ja tukemaan riskinottoa vaativissa tilanteissa yrittäjää parhaalla mahdollisella tavalla.

Mutta palataan takaisin mallin kehittelyyn. Malliin voidaan sisällyttää tämän tutkimuksen teemat: omistaja ja luopuminen, perheenjäsenten rooli ja työskenteleminen yrityksessä, perheen ulkopuoliset, keskustelu perheen sisällä seuraaja/jatkaja ja perhe, taloudelliset järjestelyt ja verotus ja perheen päämäärät ja ympäristö. Näiden teemojen sisällöt jakautuvat kehillä yrityksittäin ainutlaatuisella tavalla.

Ajatuksissani FamilyBusinessLink Model mallilla saadaan näkyväksi tilannekartta yrityksen asioiden vaiheesta. Tämä tilannekartta on jokaisessa yrityksessä omanlainen. Siinä kuin yhdessä yrityksessä on vaikeuksia aloittaa keskustelu, toisessa keskeisin ongelma voi olla jatkajan puuttuminen.

Kun keskustelu on saatu avattua, tarvitaan useimmiten ulkopuolisen apua, jotta sitä kyetään jatkamaan edelleen. FamilyBusinessLink Model -mallin avulla saavutettava yrityskohtainen hyöty, on mielestäni se, että asiat voidaan konkretisoida ja kuvata keskustelun osapuolille yksinkertaisella ja ymmärrettävällä tavalla. Keskustelun teemoihin on helpompi palata myöhemminkin, kun ne on saatu konkretisoiduksi.


Sukupolvenvaihdossuunnitelman runkona voi käyttää soveltaen liiketoimintasuunnitelman runkoa esimerkiksi näin:

Sukupolvenvaihdossuunnitelma

1 Tiivistelmä
2 Lähtötilanne
2.1 Yritystoiminnan tausta
2.2 Yrityksen omistuksen jakautuminen (nykytilanne/yrityksestä luopuvat)
2.3 Yritystoiminnan jatkajat (yrittäjäksi ryhtyvät)
2.4 Yritystoiminnan jatkajat (omistajat, eivät itse aktiivisesti työskentele tulevaisuudessa yrityksessä)
2.5 Yritystoiminnasta luopuvat II (ne seuraavan sukupolven edustajat, jotka eivät halua yrittäjäksi eikä omistajiksi)
Samalla pohdinta siitä, miten hoidetaan oikeudenmukaisesti.
Otetaan kantaa myös siihen onko yritys perintötyökalu vai käsitelläänkö sitä jotenkin muuten.
Muutosvalmius

3 Yritystoiminnan mahdollisuudet tulevaisuudessa
- Tulevaisuudennäkymät
-Voidaanko yritys esim. jakaa useammalle toimialalle (jatkajalle)


4 Aikataulu
(projektisuunnitelma luopumisprosessille)

5 Verotussuunnittelu
Rahoitus, talous....

6 Luopujan rooli yrityksessä luopumisen jälkeen
(Esim. hallituspaikka, mentorointi...)
Lisäksi luopujan toimeentulo jne.

7 Henkilöstöresurssien turvaaminen muutoksessa
-Avainhenkilöt, kuinka turvataan pysyvyys?

8 Yhteistyökumppanit
-Avainhenkilöt, asiakassuhteet

9 Rahoitus
Suunnitelma
Ennusteet
Seuranta

10 Riskien arviointi

11 Liitteet ja lähteet



Succession Planning
 
Help me keep the site updated, please. If you find someone's a site worth linking to or find that a link isn't working, put a message in the comments field. Your post will not be published if you refuse to publish it.
 
 
Edit
11.3.2024

Comments