Muutosjohtaminen, muutoksen johtaminen, muutoksessa johtaminen vai johtamisen muutos?

 Muutoksen sanotaan olevan prosessi.

Kuvan lähde: http://www.qk-karjalainen.fi/files/cache/9bb0a023d2d85357d6bb4dc391832801.jpg

 Piirainen, Antti: Muutosprosessi-stabiilista tilasta vihan kautta hyväksyntään.



Liiketoimintasuunnitelmaa tekevä törmää alussa kolmeen perustavanlaatuiseen kysymykseen: Mitä myyt?, Kenelle myyt? ja Miten myyt? Muutosjohtamisessakin on kolme peruskysymystä. Työterveyslaitos nostaa muutoksen hallinnan peruskysymyksiksi:

• Miksi muutoksia toteutetaan?
• Ovatko ne mielekkäitä?
• Miten niihin voi vaikuttaa?

 Muutosvastarinta on puolustusreaktio, eikä siinä ole ollenkaan kysymys siitä etteikö muutosta tarvittaisi ja etteikö se olisi peräti välttämätön. Muutos on kuitenkin tila, jossa on kysymys tietyllä tavalla asioiden epätasapainosta. Epätasapaino, rajalla oleminen, kuinka asiaa halutaankin kutsua on välttämätöntä. Uusi kuitenkin pelottaa.  Se johtuu ehkä osin eloonjäämisvaistosta. (Tuntemattomia asioita on kannatttanut aina vähintäänkin varoa ja joitakin suorastaan pelätä.) On paljon helpompi kääriytyä näin meillä on aina ennenkin tehty- asenteen suojaan, kun lähteä kyseenalaistamaan omia toiminta- ja käyttäytymismallejaan.

Monet kunnat ovat muutostilanteessa. Talouden näkymät heikentyvät ja käytännössä aika monen kunnan päättäjien on pitänyt miettiä, mitä tehdä. Ratkaisuna näyttää olevan kuntien yhdistäminen, mikä varmasti tietyllä tavalla on järkevää. Yhdistämisen sijaan voisi tietenkin miettiä myös laajempaa yhteistoimintaa. Jota tosin sitkäkin on terveyspalvelujen kentällä jo tehtykin. Kuntien muutosjohtamiseen tuo oman lisämausteensa politiikka sekä se että yhdistyminen koskettaa usein tuhansia jopa satojatuhansia ihmisiä. Tosin se ei kaikkien arjessa näy juuri millään tavalla, mutta mielipiteitä se kuitenkin herättää.

Kuvan lähde: Muutosjohtaminen kuntien yhdistymisissä.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa työskentelevä johtajuuden professori Tuomo Takala (2007) kirjoittaa Ejbo-lehdessä otsikolla:  Muutosjohtaminen-haaste ja mahdollisuus globalisoituvalle liikkeenjohdolle.   Vol. 12, No. 2, ISSN 1239-2685  Publisher: Business and Organization Ethics Network (BON)  Publishing date: 2007-11-12. Takalan mukaan muutos on haaste johtajuudelle. Hän esittää, että muutos vaatii muuttumista. Se jos mikä on vaikeaa, niin yksilölle kuin organisaatioillekin. On selvää, että pelko uudesta ja hallitsemattomasta hillitsee muutoshalukkuutta tehokkaasti. Pelosta ja epävarmuudesta syntyvät luonnollisesti myös muutoksen vastavoimat. Vastavoimien kääntäminen muutoksen puolelle on todellinen haaste muutosjohtajalle. Takala kirjoittaa, että negatiivinen vastavoimien tukahduttaminen eräs johtamisen tavanomaisimpia sudenkuoppia. Hän esittää, että negatiivinen vastavoimien tukahduttaminen, muutosvastarinnan murskaaminen, ja oman näkemyksen läpivienti top-down systematiikan mukaan voi tapahtua seuraavasti:

1. etsi muutosvastarinnan lähteet

2. eliminoi muutosvastarintaryhmien johtajat

3. laadi listat potentiaalisista vastustajista

4. eliminoi potentiaaliset toisenajattelijat, "jotka eivät ole puolellasi"

5. miehitä asemat omilla luottohenkilöilläsi

Takala sanoo, että tämä on tehokas tapa hallita, alistaa valtaan, mutta se jättää taakseen "poltetun maan" ja luovuu­dettoman organisaation. Voimakeinoin aikaansaatu "hiljainen funktionaalisuus" saattaa taata hyvän sujuvuuden, mutta väkisin tukahdetut konfliktit ja toi­sinajattelijoiden vaientaminen kääntyvät poikkeuksetta johtajia itseään vastaan. On totta, että reaktiivinen muutosjohtaminen voi vaatia koviakin otteita, mutta olisi osattava palata arkeen. Kovat otteet on laitettava jäihin ja on osattava mukautua arkeen, joka välttämättä seuraa radikaalejakin muutoksia. Muutoksen kanavoiminen positiiviseksi voimaksi joka vaikuttaisi jatkuvasti organisaatiossa on varmaan eräs kaikkein vaikeimpia asioita. Hyvä johtaja näyttää mallia:

- on mukava

- on jämäkän asiallinen

- on innostunut asiastaan

- osaa ottaa muutoksen "asiallisesti"

Meissä jokaisessa on piilevänä järjenvastaisen käyttäy­tymisen siemen, hän päättää. 

Karl-Magnus Spiik kirjoitti vuonna 2008 yrityksensä sivustolle, että muutosjohtaminen on out.  Voi olla, mutta kyllä konsultit edelleen tekevät huikeita summia rahaa sillä, että he ovat luotsaamassa yritystä muutoksen ristiaallokossa kohden tyynempää kohtaa. Spiik kuitenkin kirjoittaa asiaa, todetessaan, että "Elämme dynaamisessa maailmassa, jossa on mahdollisuuksia, muuttujia ja yllätyksiä entistä enemmän. Useimmat johtamis- ja suunnittelumallit olettavat tilanteiden toistuvan samanlaisina. Syy – seurausstrategia sopii, kun ympäristö ei muutu. Mutta näin ei enää ole. Maailma on liikkuva maalitaulu, johon ei osu perinteisillä tavoilla. Siksi tarvitsemme suunnittelumalleja ja johtamista, jotka tekevät organisaatiosta ja sen toiminnasta joustavan."

Valtionkonttorin sivustolla kirjoitetaan muutosjohtamisesta mm. näin: Muutoksessa eläminen kysyy ennen kaikkea riittävän hyvää itsetuntoa ja itsetuntemusta; omien asenteidensa ja toimintatapojensa tunnistamista ja kykyä ja tahtoa oppia, kyseenalaistaa omaakin ajatteluaan ja toimintaansa ja antaa tilaa myös toisille, virallisesta roolista ja asemasta riippumatta. Lisäksi tarvitaan kykyä nähdä kokonaisuuksia ja tutkia asioiden välisiä vaikutussuhteita – mitä enemmän kytköksiä, sitä pienempi on ennustettavuus ja moninaisemmat ja vaikeammin hahmotettavat ovat asioiden väliset syy- ja seuraussuhteet. [...] Johdon tehtävänä on edellä mainitun lisäksi luoda suuntaa ja energiaa, kirkastaa raameja, antaa apuaan, edesauttaa vuorovaikutusta ja pitää yllä toivoa, vaikeinakin aikoina." Mutta mitäs sitten, jos johdolta puuttuukin suunta? Saako tällaista kysymystä edes esittää?

Duunitalkoot pohdiskelee muutosjohtamista mm. näin: "Työhyvinvoinnin kannalta muutosjohtamisella tarkoitetaan ihmisen tunteiden ymmärtämistä ja huomioimista muutosprosessissa, avointa tiedottamista sekä mahdollisuutta keskusteluun ja osallistumiseen. Muutoksen vakiinnuttaminen osaksi arjen työtä ja sen sujumista vie aikansa. Esimiehen pitää huolehtia siitä, että kaikkien työnkuvat ja -tavoitteet ovat selvillä ja uudet työt on organisoitu järkevästi."

Aalto yliopisto tarjoaa kolmipäiväisen muutosjohtamisen paketin. Kokonaisuus on otsikoitu Muutosjohtaminen nyt. Sisältö näyttää tällaiselta:

1. päivä: pe 13.9.2013: Muutosjohtamisen toripäivä
	Kurssinjohtajana, kouluttajana ja valmentajana toimii Leena Seppänen, Aalto-yliopisto Ymmärrä mitä yrität muuttaa! Nykyhetken muutoksen johtamisen ja organisaation kehittämisen haasteet yritysten johdolle, esimiehille ja kehittäjille Aamun heräte-esityksen myötä tehdään yhdessä ryhmätehtävä ennakkotehtävän perusteella valituista caseista Minä muutosjohtajana Valta ja vastuu Vaikeat tilanteet ja oivat onnistumiset Mitä minä olen oppinut muutoksen kasvupolullani? Vierailija täsmentyy Muutoksen jarrusta muutoksen  moottoriksi Muutosvastarinta –  muutosjohtajan myyttinen vastustajavai paras kaveri? Muutosvastarintakin muuttuu –  ymmärränkö ilmiön,osaanko vastata siihen?
2. päivä to 19.9.2013: Muutosjohtajuudella menestystä
	Päivän valmentajana käytännön työkaluja antamassa päivän tehtävien myötä toimii Founding Partner, MSSc, Certified Business Coach®   Mira Pakarinen, TalentPeople Consulting Muutosjohtamisen tuloksellinen toteutus Muutoskokemuksia ja näkökulmia muutokseen Prosessin merkitys – yhdessä tekemällä Muutosjohtamisen kulmakivet Johtaminen Ihmiset muutoksessa Muutos käynnistyy itsestä - roolit, valta ja vastuu Ryhmätehtävä rooleihin ja vastuuseen Menesty muutosjohtajana Tunne itsesi ja tiimisi (sisältää LTA-analyysin ryhmäpurun) LTA =  Luontaisten taipumusten analyysi Pohjautuu Carl Jungin teoriaan ja siitä luotuun MBTI-mallin ( Myers-Brigs  Type Indicator) On itsetuntemuksen ja henkilökohtaisen kehityksen työväline Analyysin pohjalta  henkilö tiedostaa omat taipumuksensa, tyypillisen tapansa ajatella ja tehdä päätöksiä Suomessa LTA-analyysin MBTI-mallista on kehittänyt Kari Helin Innotiimistä LTA-analyysin ja raportin hyödyntäminen ja soveltaminen Analyysin pohjalta yksilö hahmottaa, miten hän voi parhaiten hyödyntää omia taipumuksiaan ja vahvuuksiaan sekä ymmärtää paremmin muiden käyttäytymistä Muutoksen johtaminen Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen Itsetuntemuksen lisääminen ja  itsensä johtaminen Yksilöiden kehittäminen Tiimien ja ryhmien kehittäminen Vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin kehittäminen työyhteisössä Coaching/sparraus Toiminnan muuttaminen Harjoituksia, omat caset Viitekehyksen ja työkalujen hyödyntäminen
3. päivä pe 20.9.2013: Muutostarina jatkuu
	Päivän vetäjänä toimii Leena Seppänen, Aalto-yliopisto Muutosjohtajuus epävarmuuden ajassa Muutosjohtajuuden eri muodot ja tarkoituksenmukaiset toimintatavat: suurista muutosjohtajista arkipäivän hyvään muutosjohtajuuteen kaikilla organisaatiotasoilla Kokemuksia ja tilanteita muutosjohtajuudesta Muutosviestinnän erityisyys ja sudenkuopat Viestintäjohtaja Reija Hyvärinen, Yleisradio Oy Muutosviestinnän erityispiirteet Miten viestiä muutostilanteissa tehokkaasti Kuka viestii ja miten - erilaiset muutosviestijät: roolit, vastuut ja toimintatavat muutoksen viestinnässä, mm. esimies- ja alaisviestintä muutostilanteissa Muutospuheen merkitys ja voima Mitä muutospuhe on? Esimerkkejä videolta Vaikuttavan muutospuheen elementit  Miten muutosjohtajat ja kehittäjät vaikuttavat tehokkaalla muutospuheella? Miten voin kehittyä muutospuheessani ja muutosviestinnässäni? Oikeudet muutoksiin pidätetään. (Lähde: Aalto yliopisto)

Lue aiheesta lisää: linkkejä tutkimukseen ja hutkimukseen

10 principles of Change Management

Change Management (Best Practices; Washington State)

Change Management Learning Center


Change Management (Wikipedia)

Deloitte 

Humap: Muutosjohtamisen tagiarkisto. Parempi johtaa hyvin on yksi teema.

Kotter, J.P., (2008). The heart of change. (Amazon)(on HBR  by Matt Donovan: Understanding of the heart of change)

Source: http://youtu.be/__IlYNMdV9E

Luomala, Anne Muutosjohtamisen ABC. Tampereen yliopisto (PDF)

Manka, M-L. Muutosjohtaminen.

Management of Change (An interesting page)

Muutosjohtaminen (AVANCE)

Pilvi Purmonen & Riitta Makkonen (toim.)(2011). Muutosjohtaminen, osaamisen johtaminen ja esimiestyö yhteys- ja palvelukeskusalalla. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. (Julkaisuja C:42; PDF)

Vuorinen, Riitta (2008). Muutosjohtaminen suomalaisessa yliopistosairaalassa osastonhoitajien ja sairaanhoitajien arvioimana. Väitösk. Tampereen yliopisto. (PDF.)
Muutoksen työkalupakista löytyy mm. Lean Six Sigma

 Kuvan lähde: http://blogpool4tool.com/wp-content/uploads/2013/02/lean-six-sigma-DMAIC-integration.png

Laura Doehle: Lean six sigma tips for procurement and purchasing pros

Source: http://data.whicdn.com/images/51815755/tumblr_m4vgntEppI1rv3cnqo1_500_large.jpg