Kuva Margit Mannila
Mahtava moka, otsikoitiin Talouselämässä 6/2016. Lehti ilmestyi 12.2.2016. Artikkelin on kirjoittanut Seija Holtari ja siinä haastatellaan oululaista hallitusammattilaista Anne Korkiakoskea.
Suomi heittää hukkaan kasvun mahdollisuuksia. Esimerkkinä artikkelissa mainitaa, että Suomi sijoittui ykköseksi World Economic Forumin innovaatiolistauksessa. Vastaavasti kaupallistamisessa Suomi sijoittui vasta sijalle 39. (Holtari 2016, 25.)
Korkiakoski tuo esille, että katse pitäisi suunnta kasvuun. Startupeilla on hänen mukaansa hyvää rohkeutta, mutta se kohdistuu usein muihin asioihin kuin kasvuun. Monet kansainväliset tutkimukset todistavat, että orgaaninen kasvu on yrityksille halvempaa kuin yritysostot. (Holtari 2016, 25-26.) Tosin itse olen sitä mieltä, että tämän luulisi jokasien ymmärtävän ilman tutkimuksiakin. Yrityskaupoissa maksetaan aina jonkin verran extraa odotuksista, jotka eivät sitten ehkä toteudukaan.
Kustannusten leikkausinto ulottuu koko yhteiskuntaan. Tämä näkyy esimerkiksi yksikkötyökustannusten jahtina. Tämä on Korkiakosken mukaan kummallista, kirjoittaa Holtari (2016, 26). Korkiakoski kysyy, että miksi me edes luulemme, että Suomen kilpailukykyä voisi rakentaa halvalle hinnalle? Se ei toimi. Miksi me osaoptimoidaan yhden kuluerän viiden prosentin säästöä, kun voisimme kasvattaa liikevaihtoa, hän kysyy. Korkiakoski nostaa esimerkiksi hinnoittelusta italialaiset. Maailman hotellit ovat täynnä kivestä puristettuja laattoja ja muuta italialaista kivitavaraa. Italialainen ei myy maromoria tonneittain, vaan pienissä erissä, samoin meidän pitäisi miettiä puutuotteiden vientiä. Aasiassa puu on luksustuote asuntojen sisäverhoilussa. (Holtari 2016, 26.)
Samalla tavalla Suomessa ollaan tekemässä ja osin jo tehtykin mahtava moka. Olemme ryhtyneet säästämään tulevaisuudestamme leikkaamalla koulutuksen resursseja. Jos luulemme pysyvämme maailman huipulla nykymenolla, olemme erehtyneet. Pahasti.
Kun katsomme historiassa taaksepäin, köyhä Suomi toimi toisin. Lapsille ryhdyttiin tarjoamaan kouluruoka, oppikirjat, koulutusta riippumatta taustasta. Koulutukseen satsaaminen mahdollisti, että saimme kaikkien resurssit käyttöön yhteiskunnan rakentamiseksi.
Tuuleen on vaikea huutaa. Erityisen vaikea on huutaa vastatuuleen. Sen sijaan, jos nyt on tarkoituksena palauttaa vanha kunnon luokkayhteiskunta takaisin, olemme täsmälleen oikealla tiellä.
P.S.
Korkiakosken teesit päättäjille ovat:
- Katse liikevaihtoon. Tavoitteeksi kasvu, ei pelkät leikkaukset.
- Pesäeroa kilpailijoihin. Markkinointi on paljon muutakin kuin mainoskampanjoita.
- Raha liikkeelle. Ulkomaisten kilpailijoiden markkinointibudjetit ovat kaksin- tai kolminkertaiset.
- Katteet kuntoon. Hinnoittelun perusta on tuotteen vetovoima, eivät pelkät kustannukset.
- Esteet pois. Asenteet, rakenteet ja koulutus myönteisiksi markkinoille ja kasvulle. (Holtari 2016, 27.)
Comments