Yrittäjän ankara verovastuu

Posted by on

Kuva Margit Mannila


Selasin vanhoja kaapissani olevia lehtiä ja huomasin, että Talouselämässä 9/2013 oli Heikki Saaren kirjoittama artikkeli, joka oli otsikoitu Yrittäjän ankara verovastuu. Tämä asia on edelleen ajankohtainen.

Saari oli haastatellut kirjoitukseensa asiantuntijoina  johtaja Sirpa Airolaa ja johtava veroasiantuntija Markku Ojalaa  Taloushallintoliitosta ja veroasiantuntija Risto Waldenia Bilianssi OY:stä.

Peruslähtökohtana yritystoiminnassa on, että yrityksen ja omat rahat pidetään erillään toisistaan. Tämän rajan tulee alusta saakka olla selvä.

Kun henkilöstä tulee yrittäjä, koskevaat yritystä tietyt taloushallinnon velvoitteet, jotka luonnollisesti riippuvat siitä, mikä yritysmuoto on kyseessä. Tilitoimiston ja yrittäjän on syytä sopia kaikki ne asiat, jotka liittyvät heidän kumppanuuteensa, sillä tilitoimisto myy yrittäjälle asiantuntijapalveluja.

Tilitoimisto tuottaa palvelut ja asiakas eli yrittäjä maksaa laskun. Yrittäjän pitää kuitenkin hahmottaa, mitkä palvelut eivät kuulu tilitoimistolle, vaan ne kuuluvat asiakkaan eli yrittäjän osalta itse verovelvollisen, kirjanpitovelvollisen tai työnantajan roolissa hoidettavaksi.

Minimikirjanpidon lisäksi yrittäjän on täytettävä myös vero-, arvonlisävero- ja yhtiölainsäädännön velvollisuudet.

Yrittäjän pitäisi käsittää mitä ostaa ja mitä ei ja siksi pitäisi rajata selkeästi, mitä on tilattu.  

Verot on maksettava oikein ja ajallaan

Aloittavalla yrittäjällä voi olla vaikeuksia hahmottaa, mitä veroja ja koska niitä pitää maksaa. Tässä tarvitaan tilitoimiston apua.

Verot voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan a) läpikulkueriin ja b) tuloveroihin.
Läpikulkuerät eli väliliset verot kuten arvonlisävero ja ennakonpidätykset palkoista, eivät ole yrittäjän veroja vaan yrittäjän velvoite toimittaa verotusta.  Nämä rahat ovat sellaisia, jotka vain käyvät yrittjän tilillä ja yrittäjän pitää huolehtia ne eteenpäin.

Tuloverot syntyvät vain, jos yritykselle tulee voittoa. Tämä vero ei yleensä ole aloittelevan yrittäjän ongelma. Tuloveroissa keskeisessä roolissa on yrityksen maksama ennakkovero. Ennakkoveron määrän suhteen ei kannata olla liian optimistinen. Saari siteeraa toista haastateltavaansa Risto Waldenia Bilanssi Oy:stä, joka toteaa " Ennakkoveroa ei kannata perustaa ylioptimistisiin tuotto-odotuksiin. Ennakkovero rasittaa yrityksen kassaa saman tien. Kun huomataan, että odotukset eivät toteudu, kassa yskii jo."

Artikkelissa todetaan että veronlainsäädäntö muuttuu niin tiuhaan, että yrittäjän ei kannata opetella nippleitä, joiden osaamisesta voi olla vain kertakäyttöhyöty. Tämä pätee hyvin moneen asiaan. Tärkeä taito on osata hakea tietoa ja ymmärtää mitkä asiat ovat kulloisenkin tehtävän kannalta olennaisimpia. 

Yrittäjän tehtävänä on toimittaa informaatio tilitoimistolle, jonka perusteella tilitoimisto tuottaa laskelmia sillä osaamisella, jota asantutnijapalvelu vaatii. Tilitoimiston on tärkeää tunnistaa asiantuntemuksensa rajat ja jos tietotaito ei riitä, tulee hankkia osaaminen ulkopuolelta.

Joskus sattuu virheitä ja silloin kysytääna aina, että kenen vastuu.
  • Yrittäjä vastaa aina siitä, että verot maksetaan asianmukaisesti ja ajallaan siitä liiketoiminnasta, joka syntyy.
  • Yrittäjä on vastuussa lähtökohtaisesti kaikesta ellei muuta ole sovittu. Vastuukysymys nousee siitä, onko vero laskettu oikein, lainmukaisesti ja ajoissa, jotta yrittäjä ehtii sen maksaa.
  • Verot ovat yrittjäjälle liiketoiminnasta tulleita velvoitteita. Työnantajana hän on vastuussa palkanmaksusta ja ennakonpidätyksistä.
  • Arvonlisävelvollisena hän huoltii alv:n tilittämisestä valtiolle joka kuun  12. päivä tai kerran vuodessa.
  • Maksuvelvoitetta ei voi ulkoistaa. Jos tilitoimisto ei ole toimeksiantosopimuksen vastaisesti laskenut ajoissa veron määrää tai on toimittanut väärän luvun, syntyy kysymys yksityisoikeudellisesta vastuusta. Silloin tarkastellan, voiko yrittäjä hakea vahingonkorvausta vahingosta, joka on syntynyt. Verottajaa tämä ei kiinnosta. Verottaja perii verot yritykseltä lain mukaan.
  • Verottajan näkökulmasta oikea vero ei ole vahinko, vaan se on vahinko, jos veroa on maksettu liian vähän. Siitä tulee viivekorkoa ja veronkorotus.
  • Jos virhe on tilitoimiston tekemä, niin tilitoimisto vastaa vahingosta, ei siitä, että joudutaan maksamaan enemmän veroja.
  • Tilitoimiston tulee dokumentoida työnsä niin, että jälkeenpäin pystytään katsomaan mitä aineistoa tilitoimistoalla oli ja miten siihen päädyttiin.
  • Tilitoimistossakin voi sattua inhimillinen virhe. Jää esim. rasti laittamatta johonkin ruutuun ja sellaisesta voi tulla ongelmia tietyissä tilanteissa.
  • Jos on syytä epäillä rikosta, puhutaan astetta vakavammasta asiasta. Lähtökohta on että yrittäjä tekee liiketoiminnan rehellisesti.
  • Jos tilitoimisto pyytää yrittäjältä selvityksiä, niin vastuu liiketapahtuman luonteesta siirtyy yrittäjälle. Tilitoimistolla ei ole yleistä ilmoitusvelvollisuutta lainvastaisesta toiminnasta. Rahanpesulaki (L503/2008) tuo tilitoimistolle velvoitteita ilmoittaa epäilyttävästä toiminnasta.
  • Tilitoimiston ainuta mahdollisuus on irtaantua, jos syntyy epäilyksiä liiketoiminnan hämäryydestä. Muuton tilitoimisto saattaa joutua epäilyksi avunannosta tai jopa tekijänä.
  • Yrittäjän on syytä muistaa että verot tulevat maksettavaksi ennemmin tai myöhemmin.





Lähteet ja lukemisto

Elinkeinonharjoittajan vastuut. PK-yritysten riskienhallinta. (27.5.2016).


Saari, Heikki. (2013). Yrittäjän ankara verovastuu. Taloustaito 9/2013.


Comments

Post a Comment