Perheyrittäjyys - Family Business

Osinkojen verotus Osinkojen verotuksessa on eroja, riippuen siitä, onko kyseessä julkinen vai yksityinen osakeyhtiö. Oheisesta kuviosta asia ilmenee selkeästi.  Kuvan lähde Edilex Osinkotulojen verotus /Verohallinnon ohje. A148/200/2017. (14.1.2019) Osinkojen verojen määräytyminen Vero.fi sivulla todetaan, että j aetusta osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa 150 000 euroon saakka, j os jaettu osinko on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta . 150 000 euron ylittävästä osasta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verotonta tuloa. Tämä 150 000 euron raja on osakaskohtainen, ja kaikki kyseisen henkilön samana vuonna saamat listaamattomien yhtiöiden osingot lasketaan yhteen. ( Osingot listaamattomasta yhtiöstä 14.1 .) Lähteet ja lukemisto Accountour Go. Listaamattoman osakeyhtiön osakkeenmaksu .  (14.1.2019). Myrsky, Matti & Svensk, Niko (2016). Vero-oikeuden oppikirja. AlmaTalent.    Sa...

 Kuvat Margit Mannila Omistajanvaihdos = reStartup Heli Satuli (2016) toteaa että mitä pienempi yritys sitä vaikeampi sen on löytää uutta omistajaa. Suomessa omistajaa vaihtaa 6000 yritystä vuodessa. Eurooppatasolla luku on 450 000 vaihdosta/vuosi.  Omistajanvaihdoksia helpottavia työkalujen kehittämistä jarkkuttaa luotettavien tilastotietojen puuttuminen. Päättäjät puhuvat start-upeista, mutta omistajanvaihdokset eivät ole poliittisesti salonkikelpoinen aihe. Kuitenkin omistajanvaihdoksessa on kysymys ns. reStartupista. Maassamme arvioidaan olevan noin 78 000 (280 000) yritystä, joiden omistajat ovat yli 55 vuotiaita.  Omistajien ajatukset näyttävät yritysten jatkuvuuden näkökulmasta seuraavilta: haaveissa on toteuttaa yrityskauppa n.  3050 yrityksessä perheen ulkopuoliselle, Sukupolveihdosta kaavaillaan 1800 yrityksessä. Omistusjärjestelyihin on halua 550 yrityksessä ja johonkin määrittelemättömään ratkaisuun ryhtyisi n. 300 yritystä. Eli omistajanvai...

Kuva Margit Mannila Selasin vanhoja kaapissani olevia lehtiä ja huomasin, että Talouselämässä 9/2013 oli Heikki Saaren kirjoittama artikkeli, joka oli otsikoitu Yrittäjän ankara verovastuu. Tämä asia on edelleen ajankohtainen. Saari oli haastatellut kirjoitukseensa asiantuntijoina  johtaja Sirpa Airolaa ja johtava veroasiantuntija Markku Ojalaa  Taloushallintoliitosta ja veroasiantuntija Risto Waldenia Bilianssi OY:stä. Peruslähtökohtana yritystoiminnassa on, että yrityksen ja omat rahat pidetään erillään toisistaan. Tämän rajan tulee alusta saakka olla selvä. Kun henkilöstä tulee yrittäjä, koskevaat yritystä tietyt taloushallinnon velvoitteet, jotka luonnollisesti riippuvat siitä, mikä yritysmuoto on kyseessä. Tilitoimiston ja yrittäjän on syytä sopia kaikki ne asiat, jotka liittyvät heidän kumppanuuteensa, sillä tilitoimisto myy yrittäjälle asiantuntijapalveluja. Tilitoimisto tuottaa palvelut ja asiakas eli yrittäjä maksaa laskun. Yrittäjän pitää kui...

Kuva Margit Mannila Verottajan sivustolla kerrotaan verovalituksen maksullisuudesta.  Verovalitusasiat tulivat maksullisiksi hallinto-oikeuksissa  1.1.2016 voimaan tulleen lain myötä.  Maksu on 250 euroa. Korkeimman hallinto-oikeuden maksu nousi 500 euroon aiemmasta 220 eurosta. Maksu määrätään vain, jos valitus hylätään kokonaan. Jos asiakkaan verovalitus hyväksytään osittainkaan, maksua ei määrätä lainkaan. Ennakkoratkaisuasioissa maksu määrätään lopputuloksesta riippumatta kuitenkin aina. Maksun määrää ja perii aina tuomioistuin. Valitus, joka on tullut vireille hallinto-oikeudessa 1.1.2016 tai sen jälkeen, on maksullisuuden piirissä. Tämä koskee siis kaikkia vanhojakin verovuosia ja verokausia. Jos valitus on jätetty viimeistään 31.12.2015, maksut menevät vanhan sääntelyn mukaan eli hallinto-oikeudessa käsittely on maksutonta ja Korkeimmalle hallinto-oikeudelle viimeistään 31.12.2015 tehdyissä valituksissa maksu on 220 euroa. ( Muutoksenhak...

Kuvat Margit Mannila Tullilaskuri . Suomen tulli.  Miten arvonlisäveron määrä lasketaan? Kuuluu kokonaisuuteen: Arvonlisäverotus Tavaran tai palvelun hintaan lisättävän arvonlisäveron määrän saa selville, kun veron peruste kerrotaan voimassa olevalla verokannalla (eli tuotteen tai palvelun alv-prosentilla). Veron peruste tarkoittaa verotonta hintaa: tavarasta tai palvelusta suoritettavaa vastiketta, joka ei sisällä arvonlisäveron osuutta. Veron perusteeseen lasketaan mukaan kaikki hinnanlisät, jotka myyjä veloittaa ostajalta, esimerkiksi laskutuslisät tai kuljetus- ja postituskustannukset. Arvonlisäveron määrä lasketaan tästä verottomasta kokonaishinnasta. Esimerkki: Tuotteen veroton hinta on 1 000 euroa ja siihen sovelletaan yleistä 24 %:n verokantaa. Arvonlisäveroa lisätään 24 % eli 1 000 e x 24/100 = 240 e...