Kuvassa yhden projektiryhmän pienoismalli aiheeseen: Mökin sähköistäminen. Pienoismallia ei vaadittu, mutta näppärät insinöörinalut olivat sellaisen tehneet. Ope kyllä tykkäsi tästä! Kuva julkaistu ryhmän luvalla. Kuva Margit Mannila.
Koska tuskin kukaan jaksaa lukea tätä loppuun tiivistän tähän alkuun. Sain tästä palkkaa 90 tunnilta. Aikaa meni (jonka muistin laittaa ylös) yhteensä 162 h 40 min, joten tein lahjaksi työnantajalleni 72 h 40 min työtä.
Ottaen huomioon, että tämä kuormitus tapahtuu kaikilla kursseilla, normaali työpäivä ei yksinkertaisesti riitä, vaan työtä tehdään omalla vapaa-ajalla.
Koska tuskin kukaan jaksaa lukea tätä loppuun tiivistän tähän alkuun. Sain tästä palkkaa 90 tunnilta. Aikaa meni (jonka muistin laittaa ylös) yhteensä 162 h 40 min, joten tein lahjaksi työnantajalleni 72 h 40 min työtä.
Ottaen huomioon, että tämä kuormitus tapahtuu kaikilla kursseilla, normaali työpäivä ei yksinkertaisesti riitä, vaan työtä tehdään omalla vapaa-ajalla.
Kun sain kurssin aluksi tehtävän vastata turvallisuudesta, se tuntui aika isolta palata. Mutta mitä enemmän tunneilla kävi ja selasi opettajan blogia, ajattelin että kyllä tästä hyvä tulee. [...] Jos tai kun tulevaisuudessa olen mukana jossakin projektissa niin voin sanoa että minulla on tästä jotain käryä. Mielestäni oli hyvä kurssi kaiken kaikkiaan. (Opiskelijapalaute, Projektinhallinta 2017.)
Siellä se vaan seisoo luokan edessä juttelemassa
Opettajan työ nähdään usein helppona seisoskeluna luokan edessä. Sinne se menee puhelemaan niitä näitä. Helppohan sen on ja onhan siinä pitkät lomat (?) ja suhteellisen vapaa tapa toteuttaa työtään. Ammatinvalintakysymys, voi joku sanoa.
Todellisuus on tarua ihmeellisempää
Kuinka paljon tuntien ja kurssien valmisteluun sitten oikeasti kuluu aikaa, että voi siellä luokan edessä jutella, onkin kokonaan toinen juttu. Käytän tässä kirjoituksessani laskennallisena esimerkkinä juuri päättynyttä Projektinhallintakurssia. Kurssin laajuus on 3 op. Se tarkoittaa että kurssilla opiskelijan työmäärä on 27 tuntia/opintopiste eli se tarkoittaa, että saadakseen 3 op opiskelijan pitäisi tehdä työtä yhteensä 81 h. Projektinhallinta on siis tällainen 3 opintopisteen kurssi, jonka pidin ensimmäistä kertaa kuluvana lukuvuonna. Ja sivuhuomautuksena sanottakoon, että tämä ei ole ainut kurssi, jota opetan.
Uuden kurssin resurssi (=tuntikerroin) on hieman suurempi kuin kursseilla, joita on pidetty aiemmin. Kurssilla, jota käsittelen, on lähiopetustuneja 39 h ja koska se on minulle uusi kurssi, on sen tuntikerroin on siis 2.32 ja tämä siis tarkoittaa sitä, että kokonaistyöaikani kyseisellä kurssilla on 90,48 h. Se on hieman enemmän kuin opiskelijan henkilökohtainen tuntimäärä. Mainitsen jo tässä vaiheessa, että opiskelijamäärä kurssilla oli 60. Palaan tähän opiskelijamäärään myöhemmin.
Tähän tuntiresurssiin pitäisi siis mahtua oma perehtyminen oppimateriaaliin, tehtävien/tenttien tekeminen, arviointi, mahdolliset uusinnat, kurssin kehittäminen, opiskelijoiden kyselyihin vastaaminen ja palautteet suorituksista ym. Työsuhteessani noudatetaan ns. kokonaistyöaikaa 1600h + kiky 24 h.
Opettajan työ nähdään usein helppona seisoskeluna luokan edessä. Sinne se menee puhelemaan niitä näitä. Helppohan sen on ja onhan siinä pitkät lomat (?) ja suhteellisen vapaa tapa toteuttaa työtään. Ammatinvalintakysymys, voi joku sanoa.
Kurssilta jäi käteen hyviä asioita, ja ne kannattaa kyllä muistaa tulevissa työpaikoissa varmasti, jos sattuu saamaan jonkin projektin harteilleen ei ole ainakaan pihalla kuin lumiukko.
(Opiskelijapalaute, Projektinhallinta 2017.)
Todellisuus on tarua ihmeellisempää
Kuinka paljon tuntien ja kurssien valmisteluun sitten oikeasti kuluu aikaa, että voi siellä luokan edessä jutella, onkin kokonaan toinen juttu. Käytän tässä kirjoituksessani laskennallisena esimerkkinä juuri päättynyttä Projektinhallintakurssia. Kurssin laajuus on 3 op. Se tarkoittaa että kurssilla opiskelijan työmäärä on 27 tuntia/opintopiste eli se tarkoittaa, että saadakseen 3 op opiskelijan pitäisi tehdä työtä yhteensä 81 h. Projektinhallinta on siis tällainen 3 opintopisteen kurssi, jonka pidin ensimmäistä kertaa kuluvana lukuvuonna. Ja sivuhuomautuksena sanottakoon, että tämä ei ole ainut kurssi, jota opetan.
Opin projektin ja kurssin etenemisen mukana. Luennoilla asiat esitettiin ymmärrettävästi ja sillä tavalla, että ne jäisivät muistiin. (Opiskelijapalaute, Projektinhallinta 2017.)
Uuden kurssin resurssi (=tuntikerroin) on hieman suurempi kuin kursseilla, joita on pidetty aiemmin. Kurssilla, jota käsittelen, on lähiopetustuneja 39 h ja koska se on minulle uusi kurssi, on sen tuntikerroin on siis 2.32 ja tämä siis tarkoittaa sitä, että kokonaistyöaikani kyseisellä kurssilla on 90,48 h. Se on hieman enemmän kuin opiskelijan henkilökohtainen tuntimäärä. Mainitsen jo tässä vaiheessa, että opiskelijamäärä kurssilla oli 60. Palaan tähän opiskelijamäärään myöhemmin.
Tähän tuntiresurssiin pitäisi siis mahtua oma perehtyminen oppimateriaaliin, tehtävien/tenttien tekeminen, arviointi, mahdolliset uusinnat, kurssin kehittäminen, opiskelijoiden kyselyihin vastaaminen ja palautteet suorituksista ym. Työsuhteessani noudatetaan ns. kokonaistyöaikaa 1600h + kiky 24 h.
Tunneilla oleminen kannatti, sillä se kyllä opetti ymmärtämään enemmän projektitoiminnasta, ja kuinka se oikein toimii. (Opiskelijapalaute, Projektihallinta 2017.)
Tämä on juuri sellainen kurssi, jolle olisi ollut aivan äärettömän kiva saada (= ehtiä metsästämään/käydä potentiaaliset kontaktit läpi) muutama oikea projekti, jota opiskelijat olisivat voineet ratkaista. Mutta ennen kuin sellaista saa, täytyy olla aikaa ottaa yhteyttä yrityksiin (useampaan, sillä harvoin ensimmäinen johtaa "kauppoihin"). Kontaktille täytyy varata aikaa, niin että yhteydenpidon voi hoitaa tyylikkäästi (=ammattitaitoisesti) ja että opiskelijat voivat oppia prosessista jotakin konkreettista työelämää varten. Se edellyttää yrityksen tarpeiden selvittämistä, sopimusta, salassapitopapereiden allekirjoittamista jne. Tähän kaikkeen tarvitaan aikaa. Oikeasti.
Pidän itseäni suhteellisen kokeneena projektityöntekijänä. Olen toiminut projektipäällikkönä ja projetikoordinaattorina useammassa työpaikassa, useammassa projektissa. Tässä suhteessa projektien käytäntö lienee minulla suhteellisen hyvin hallussani.
Kokemus ei juurikaan auta muuta kuin siinä, että osaa etsiä ehkä hieman nopeammin relevanttia materiaalia ja miettiä millaisesta tehtävästä olisi itse aikoinaan hyötynyt, kun on kylmiltään joutunut ensimmäiseen projektiin päälliköksi. Tästä huolimatta kurssin oheismateriaalin tuottaminen, tehtävien ja tuntien suunnittelu vei kuitenkin huomattaman paljon aikaa. Periaatteeni on tehdä työn mielelläni kerralla sellaiseen pisteeseen, että minun ei tarvitse heti ruveta korjaamaan tekemisiäni. Koen, että pääsen helpommalla.
Pidän itseäni suhteellisen kokeneena projektityöntekijänä. Olen toiminut projektipäällikkönä ja projetikoordinaattorina useammassa työpaikassa, useammassa projektissa. Tässä suhteessa projektien käytäntö lienee minulla suhteellisen hyvin hallussani.
Kokemus ei juurikaan auta muuta kuin siinä, että osaa etsiä ehkä hieman nopeammin relevanttia materiaalia ja miettiä millaisesta tehtävästä olisi itse aikoinaan hyötynyt, kun on kylmiltään joutunut ensimmäiseen projektiin päälliköksi. Tästä huolimatta kurssin oheismateriaalin tuottaminen, tehtävien ja tuntien suunnittelu vei kuitenkin huomattaman paljon aikaa. Periaatteeni on tehdä työn mielelläni kerralla sellaiseen pisteeseen, että minun ei tarvitse heti ruveta korjaamaan tekemisiäni. Koen, että pääsen helpommalla.
Saimme projektin alkuvaiheessa projektiryhmät, joilla teimme yhteisen projektin suunnittelun ja toteutuksen. Tämä oli mielestäni oiva tapa sillä, tällöin saatiin opittua parhaiten minun mielestäni. Kun jaoimme kutakin tehtävää kullekin ryhmän jäsenelle, saimme laajemman kuvan, että projektissa pitää olla enemmän kuin pari henkilöä, sillä muuten siitä tulisi liian paljon asiaa yhdelle henkilölle. Siinä tuli myös opittua, erilaisia tilausten vastaanottoa, kokouksia, vaatimuksia, budjetointia, mitä sitten piti toteuttaa omaan projektiin tilaajan vaatimusten mukaisesti. Asiakirjoista ja kokouksista otimme aina mustaa valkoisella, eli nimikirjoituksemme tilaajaltamme, kun pidimme kokouksen ynnä muun tilaisuuden.[...] (Opiskelijapalaute, Projektinhallinta 2017.)
Resurssi ei jousta
Ryhmässä olevien opiskelijoiden määrä ei vaikuta millään tavalla minulle annettuun resurssiin. Saan ihan saman resurssin, onko opiskelijoita 5 tai 150. Ilmoittautuneita tälle nimenomaiselle kurssille, jota käytän tässä esimerkkinä, oli 60 kpl. Osa ei luonnollisesti vaivautunut paikalle ensimmäistäkään kertaa ja sitten heiltä tulee sähköposteja, mitä he voisivat tehdä, kun eivät ole päässeet kurssille, kun on ollut töitä ym. joka on estänyt lapsukaisen tulemaan tunnille. Vastausten kirjoittaminen vie myös aikaa. (Näitä en laskenut käyttämääni aikaan, sillä en yksinkertaisesti ehtinyt/kyennyt.)
Mainittakoon vielä, että lukuvuoden 2016-2017 aikana minulla on kursseillani yhteensä 916 opiskelijaa. Nupit ovat osaksi samoja, sillä jotkut osallistuvat parille eri kurssilleni.
Jos olisin järkevä
Jos siis olisin järkevä, mitä en mitä ilmeisimmin ole, en teettäisi kurssilla lainkaan tehtävää/tehtäviä, vaan laittaisin opiskelijat tekemään rasti ruutuun -tentin ja mielellään vielä sähköisesti. Se olisi itselleni helppo tarkistaa, osaako opiskelija ulkoa kurssin lähdekirjan. Ajattelen kuitenkin, että teettämällä kurssitehtävän ja osallistamalla opiskelijat tunneillani he oikeasti myös oppivat jotakin projektisuunnittelusta ja projektissa toimimisesta ja tällä on positiivinen vaikutus heidän osaamiseensa ja lisäksi positiivinen siirtovaikutus suoraan työelämään.
Kurssin toteutuminen
Tämä kurssi alkoi virallisesti 31.1.2017. Aloitin sen valmistelemisen 1.6.2016. Kesällä en koskenut millään tavalla aineistoon. (Ks. tämän tekstin loppupuolella oleva ajankäyttö kooste.)
Käytännössä kurssille resurssoitu työaika ylittyi hieman
Nyt kun kurssi on ohi, voin todeta että käytännössä kurssille resurssoitu työaika ylittyi hieman. Tämä ei toki minua millään tavalla yllätä. Tämän kurssin kohdalla ylitys oli 71 h 32 min sille varattuun aikaan nähden. Oma moka, kuten tavataan sanoa. Työmäärä pitäisi ymmärtää mitoittaa kurssille annetun resurssin mukaan. Tarkennettakoot vielä, että meille ei makseta ylityökorvauksia.
Tässä kohtaa astuu kuvioon mukaan kaksi asiaa: ammattietiikka ja sana korkeakoulu. Tulkitsen sanan korkeakoulu niin, että se tarkoittaa myös opetukselle tiettyä tasoa. Ammattietiikkani kertoo minulle, että opiskelijalla, vaikka hän ei sitä juuri siinä vaiheessa käsittäisikään, kun hän opiskelee, on oikeus sellaiseen opetukseen, että hän kokee myös oppineensa jotakin. Haluan tehdä työni niin, että voin olla ylpeä tekemisestäni.
P.S.Opin työskentelemään ryhmässä entistä paremmin. Opin noudattamaan annettua aikataulua ja suoritin oman tehtäväni aikataulussa. Opin myös projektin suunnittelua ja toteutusta, projektipäällikön tehtäviä, miten toimia asiakkaan kanssa eri tilanteissa ja miten toimia jos aikataulu tai budjetti pettää. (Opiskelijapalaute, Projektinhallinta 2017.)
EDIT 26.4.2017, lisään tuohon ajankäyttölistaan vielä myöhässä palauttaneiden arvioinnit, vastaamiset opiskelijoiden sähköposteihin, joissa he ihmettelevät arvosanaansa tai jossa ilmoitan, miksi kurssi ei ole mennytkään läpi.
Resurssi on jakautunut käytännössä seuraavasti:
- 1.6.2016 kurssikirjan hakeminen kirjastosta, tehty haku omalla koneella, joten hyllypaikka tiedossa. 0,30 min
- 1.6.2016 kirjoitettu tähän blogiin oppikirjan sisällysluettelo kurssin pohjaksi ja tehty sivuja valmiiksi oppimateriaalia varten 2 h (2,30 h)
- 2.6.2016 kerätty materiaalia (linkkejä) blogiin 2 h + luettu kirjaa 2 h (6,30)
- 9.6.2016 koko työpäivä käytetty kirjan lukemiseen ja materiaalin työstämiseen 7,30 (14)
- 13.9.2016 luettu kirjaa 2 (16)
- 10.10.2016 kirjoitettu oppimateriaalia 4 (20)
- 31.10.2016 kirjoitettu oppimateriaalia 1 (21)
- 1.11.2016 kirjoitettu oppimateriaalia 1 (22)
- 4.11.2016 kirjoitettu oppimateriaalia 3 (25)
- 8.11.2016 kirjoitettu oppimateriaalia 2 (27)
- 9.11.2016 kirjoitettu oppimateriaalia 2 (29)
- 11.11.2016 kirjoitettu oppimateriaalia 2 (31)
- 17.11.2016 kirjoitettu oppimateriaalia 5 (36)
- 18.11.2016 kirjoitettu oppimateriaalia 2 (38)
- 21.11.2016 kirjoitettu oppimateriaalia 2 (40)
- 22.11.2016 kirjoitettu oppimateriaalia 2 (42)
- 24.11.2016 kirjoitettu oppimateriaalia 2 (44)
- 28.11.2016 kirjoitettu oppimateriaalia 2 (46)
- 29.11.2016 kirjoitettu oppimateriaalia 2 (48)
- 8.12.2016 kirjoitettu oppimateriaalia 2 (50)
- 12.12.2016 kirjoitettu oppimateriaalia 2 (52)
- 13.12.2016 kirjoitettu oppimateriaalia 4 (56)
- 14.12.2016 kirjoitettu oppimateriaalia 3 (59)
- 11.1.2017 kirjoitettu oppimateriaalia 4 (63)
- 12.1.2017 kirjoitettu oppimateriaalia 3 (66)
- 19.1.2017 kirjoitettu oppimateriaalia 2 (68)
- 23.1.2017 kirjoitettu oppimateriaalia 4 (72)
- 24.1.2017 kirjoitettu oppimateriaalia 1,30 (73.30)
- 31.1.2017 laadittu kurssin tehtävä valmiiksi (valmistelu aloitettu 2.6.2016) ja päivitetty Moodle oppimisympäristö 1,30 (75)
- 31.1.2017 kirjoitettu oppimateriaalia 3 (78)
- 31.1.2017 pidetty kurssin ensimmäinen oppitunti 2 (80)
- 1.2.2017 kirjoitettu oppimateriaalia ja päivitetty osallistujat listaan 2 (82)
- 6.2.2017 oppitunnit ja tuntien jäkityö, lisätty linkkejä materiaaliin 2,30 (84.30)
- 8.2.2017 kirjoitettu oppimateriaalia 0,30 (85)
- 9.2.2017 seurantalistan työstäminen (tehty laskentakaava taulukkoon ja merkattu osallistujat listaan paperilta) 0.45 (85.45)
- 10.2.2017 oppitunnit+ seurantalista 2+0.15 (88)
- 14.2.2017 kirjoitettu oppimateriaalia 1 (89)
- 16.2.2017 kirjoitettu oppimateriaalia, oppitunti 0.45+4 (93.45)
- 21.2.2017 oppitunti + seurantalista 2+0.15 (96)
- 22.2.2017 sähköpostit + oppitunnit + seurantalista 2.30 (98.30)
- 24.2.2017 sähköpostit+oppitunnit+ seurantalista+ oppimateriaalin järjestely, tulostaminen ja 6.3.2017 olevan oppitunnin valmistelu 4 (102.30)
- 6.3.2017 oppitunti + seurantalista 2+0,10 (104.40)
- 17.3.2017 oppimateeriaalin päivittäminen ja oppitunnit (4 h), sekä jälkityöt. 7.30 (112.10)
- 20.3.2017 tunnin valmisteleminen, oppitunnit ja jälkityö. 3 h 15 min (115.25)
- 21.3.2017 kirjoitettu oppimateriaalia (118.25)
- 22.3.2017 kirjoitettu oppimateriaalia, oppitunnit ja jälkityö 5.15 (123.40)
- 29.3.2017 valmisteltu tuntia 0,20 min (124)
- 30.3.2017 valmisteltu tuntia ja pidetty oppitunti sekä tehty jälkityöt 3 h (127)
- 31.3.2017 valmistetu maanantain tuntia 0,45 min (127.45)
- 3.4.2017 valmisteltu tuntia, oppitunti ja jälkityöt 3 h (130.45)
- 4.4.2017 valmistelu 0,20 min (131.05)
- 5.4.2017 tentin valmisteleminen ja tentin valvominen 2.30 (133.35)
- 7.4.2017 tuntikuulustelun tarkistaminen ja palautesivusto blogiin 7.30 (140.05)
- 10.4.2017 tunnin valmisteleminen ja oppitunnit ja jälkityöt 3 (143.05)
- 11.4.2017 tunnin valmisteleminen ja materiaalien päivittäminen 1.45 (144.50)
- 12.4.2017 oppitunti ja jälkityöt 2.15 (147.05)
- 21.4.2017 viimeinen oppitunti ja jälkityöt 3.15. Nyt sitten odotellaan tehtävien palautukset ja ryhdytään arvioimaan niitä. (150.20)
- 21.4.2017 syötetty osa-alueiden arvosanoja läsnäolo ja tuntitentti sekä tarkastettu, että merkinnät ovat oikein 4.30 h (154.50)
- 24.4.2017 luettu tehtävät, tarkastettu ryhmäpalautteet, kirjoitettu palaute kurssista ja sähköposti, jonka liitteenä ko. palaute. Syötetty arvioinnit järjestelmään. 6.50 (Yhteensä 161 h 40 min.)
- 24.4.-25.4.2017 vastailtu opiskelijoiden sähköposteihin, miksi minä sain vain ykkösen kun muut ryhmässäni saivat 3 tai 4. Asia on selitetty kurssipalautteessa, mutta harva sitä lukee. Yksi asia, joka pudottaa arvosanaa on mm. läsnäolo. Siitä on kirjoitettu palautteeseen mm. näin:
LäsnäoloLäsnäolo on yhtenä kurssin arviointikohteena. Kuten kurssin alussa totesin läsnäololla pystyy vaikuttamaan omaan arvosanaansa. Opetuskertoja oli yhteensä 17 kpl, joista yhden jätin huomioimatta, sillä silloin iso osa teistä oli risteilyllä. Tuolla tunnilla emme edenneet projektin teoriassa, vaan keskustelimme siitä, miten eri kulttuureissa kannattaa toimia ja ottaa asioita huomioon. Läsnäolo muunnettuna numeroiksi:Asteikko
91-100 % = 581-90 % = 471-80 % = 361-70 % = 251-60 % =1>50 % = 0
Aikaa sähköposteihin on mennyt tähän mennessä noin 40 minuuttia. (162.20) - 26.4.2017 Lähetetty opiskelijalle viesti, miksi hän ei ole läpäissyt kurssia. 0.20 min. (162.40).
Lähteet ja lukemisto
Hyyppönen, Olli & Lindén Satu. (2009). Opettajan käsikirja-Opintojaksojen rakenteet, opetusmenetelmät ja arviointi. Tekninen korkeakoulu. Teknisen korkeakoulutun Opetuksen ja opiskelun tuen julkaisuja 4/2009. Espoo. (20.1.2021).
Mannila, Margit. (2017). Arviointi kuuluu opettajalle. Perheyrittäjyys. (24.4.2017).
Mannila, Margit. (2016). Projekti. Perheyrittäjyys. (24.4.2017). Kurssimateriaali projektihallinnan kurssille.
Edit
20.1.2021.
24.3.2020
6.11.2019
26.4.2017
Comments