Kuvat Margit Mannila
Niklas Ravaja, Mikko Salminen, Mikael Saarinen, Marja-Liisa Manka, Laura Bordi, Marjut Manka, Kirsi Heikkilä-Tammi (2014, 5) kirjoittavat LeadEmo-loppuraportissa, että Hoganin ja Kaiserin katsauksen mukaan useat tutkimukset osoittavat, että 65–75 % ihmisistä arvioi työnsä huonoimmaksi tekijäksi oman lähiesimiehensä. Eri tutkijat ovat arvioineet epäpätevien johtajien määrän vaihtelevan organisaatioissa ja jopa kansallisesti 50–75 % välillä (esim. DeVries 1992 ja Hogan ym. 1990). Sosiaali- ja terveysministeriön Veto-ohjelman nettikyselyn (n=31755) tuloksien mukaan (www.klinikka.fi) esimiehensä lähettäisi ihmissuhdekurssille 90 % suomalaisvastaajista.
Talouselämässä 3/2015 on haastateltu Restelin toimitusjohtajaa Mikael Backmania. Hän toteaa, että jos henkilöstö on tyytyväinen, se heijastuu suoraan palvelun tasoon. Ja palvelu on se, jota viihdealalla myymme. Jos se on kunnossa, raha liikkuu oikeaan suuntaan.
Vanhassa Ekonomi-lehdessä 8/2008 oli Anne Karppisen kirjoittama artikkeli, joka oli otsikoitu Pitkäaikainen stressi lamauttaa. Artikkeliin on haastateltu Kiti Mülleriä ja Juhani Juntusta. Kiti Müller toteaa että on todistettu kiistatta, että mitä väsyneempi ihminen on, sitä arvostelukyvyttömämpi hän on. Aivojen hyvinvointi on tiedostettu neurologisen tutkimuksen kehittymisen myötä. Aivot eivät kestä jatkuvaa stessiä. Kroonisesta stressistä kärsivät aikuiset selviytyvät 50 % heikommin kognitiivisista testeistä kuin stressaantumattomat verrokit. Stressitöntä elämää ei ole toteaa Juhani Juntunen. Jokaisella on yksilöllinen stressinsietokynnyksensä. Kun stressiä on liikaa, turvallisuuden tunteen säilyttämiseksi tehdään pikaratkaisuja kuten Pikku-Matti, joka paikkaa purukumilla autonrenkaan.
Niklas Ravaja, Mikko Salminen, Mikael Saarinen, Marja-Liisa Manka, Laura Bordi, Marjut Manka, Kirsi Heikkilä-Tammi (2014, 5) kirjoittavat LeadEmo-loppuraportissa, että Hoganin ja Kaiserin katsauksen mukaan useat tutkimukset osoittavat, että 65–75 % ihmisistä arvioi työnsä huonoimmaksi tekijäksi oman lähiesimiehensä. Eri tutkijat ovat arvioineet epäpätevien johtajien määrän vaihtelevan organisaatioissa ja jopa kansallisesti 50–75 % välillä (esim. DeVries 1992 ja Hogan ym. 1990). Sosiaali- ja terveysministeriön Veto-ohjelman nettikyselyn (n=31755) tuloksien mukaan (www.klinikka.fi) esimiehensä lähettäisi ihmissuhdekurssille 90 % suomalaisvastaajista.
Talouselämässä 3/2015 on haastateltu Restelin toimitusjohtajaa Mikael Backmania. Hän toteaa, että jos henkilöstö on tyytyväinen, se heijastuu suoraan palvelun tasoon. Ja palvelu on se, jota viihdealalla myymme. Jos se on kunnossa, raha liikkuu oikeaan suuntaan.
Vanhassa Ekonomi-lehdessä 8/2008 oli Anne Karppisen kirjoittama artikkeli, joka oli otsikoitu Pitkäaikainen stressi lamauttaa. Artikkeliin on haastateltu Kiti Mülleriä ja Juhani Juntusta. Kiti Müller toteaa että on todistettu kiistatta, että mitä väsyneempi ihminen on, sitä arvostelukyvyttömämpi hän on. Aivojen hyvinvointi on tiedostettu neurologisen tutkimuksen kehittymisen myötä. Aivot eivät kestä jatkuvaa stessiä. Kroonisesta stressistä kärsivät aikuiset selviytyvät 50 % heikommin kognitiivisista testeistä kuin stressaantumattomat verrokit. Stressitöntä elämää ei ole toteaa Juhani Juntunen. Jokaisella on yksilöllinen stressinsietokynnyksensä. Kun stressiä on liikaa, turvallisuuden tunteen säilyttämiseksi tehdään pikaratkaisuja kuten Pikku-Matti, joka paikkaa purukumilla autonrenkaan.
Juntunen ja Müller viestittävät, että ei kannata olla perfektionisti, työnarkomaani tai liian vastuuntuntoinen, sillä juuri tällaiset ihmiset kuuluvat riskiryhmään. He ovat toki unelmatyöntekijöitä. Asioille pitäisi antaa aikaa. Mitä monimutkaisempi asia, sitä enemmän pitäisi antaa käsittelyaikaa, tämä tulos on saatu uusimmista aivotutkimuksistakin.
Stressin seurauksena aktivoituvat sekä aivolisäke että autonomista hermostoa säätelvä keskus. Autonominen hermosto säätelee verenpainetta ja sydämen sykettä. Aivolisäke vastaavasti vaikuttaa lisämunuaiseen, joka erittää sterssihormoneja. Tunnetuimmat stressihormonit ovat adrenaliini ja kortisoni. Nämä em, keskukset aktivoituvat stressissä, riippumatta stressin syystä. Kortisoli kulkeutuu vernkierron mukana aivoihin ja se tuhoaa aivosoluja. Krooninen pitkäaikainen sterssi voi aiheuttaa vakvan masennuksen. Työelämä ei tue normaalin väsymykseen liittyvän masentuneisuuden tunnistamisessa. Alakulo ja tyhjyyden tunne kuuluvat normaaliin tunne-elämään. On huolestuttavaa kun tunne-elämä muuttuu latteaksi ja ihminen kyynistyy. Se on selkeä vaaran merkki, todetaan artikkelin lopussa.
Vastaavasti Ekonomi-lehdessä 9/12 oli Sanna Laakkosen kirjoittama artikkeli Kestämättömästä kestävään. Artikkelin näkökulma on siis kesätävä johtajuus. Tässä artikkelissa on haastateltu mm. Empiros Oy:n tomitusjohtajaa Heidi Kesoa, SEFE:n Anja Uljasta ja Ekonomiliiton toiminnanjohtajaa Aija Bärlundia. Huono johtaja torpedoi kehittymistä ja listaus kestämättömästä johtajuudesta sisältää mm. seuraavia asioita:
- yksilöpäätökset
- pelko
- tiedon pimittäminen
- määrääminen
- kvartaalitalous
- hierarkia
- johdon valta
- annettu vastuu
- ylityöllistäminen
Vastaavasti kestävä johtajuus
- yhdessä tekeminen
- kunnioitus
- avoimmuus
- keskustelu
- 100 vuoden strategia
- ketteryys
- johdon vastuu
- luonnollinen vastuu
- hallittu ajankäyttö
Heidi Keso (2012) toteaa, että on kysymys siitä, että esimies osaa toimia mahdollistajana, edistää vuorovaikutusta, jaksamista ja sitä kautta tuottavuutta. Vastaavasti Anja Uljas (2012) sanoo, että työntekijälle luottamus ja avoimuus ovat työyhteisötason mahdollistajia dialogiin, millä kiinnitytään ja motivoidutaan omaan työhön.
Muuttuva työ vaatii asiantuntijoita enemmän yhdessä tekemisen taitoja Keso (2012) toteaa. Siksi kestävä johtaja työskentelee vuorovaikutuksen ja koko toiminnan läpinäkyvyyden parantamiseksi.
Älykäs ihminen selviytyy siitä, mihin ei viisas joudu lainkaan. (Sanonta, tuntematon.)
Johtamisessa pätevät tietyt, hyvin arkiset, perusasiat, jotka jokainen epaattinen ihminen periaatteessa hallitsee luonnostaan. Tekeekö paine sitten johtajasta panikoijan ja hän sortuu virheisiin, jotka vähitellen tuhovat koko organisaation? Talouselämässä "opastetaan" johtajaa 7 tempulla, jolla hän saa takuuvarmasti motivaation katoamaan. Sarkastinen kirjoitus on valitettavasti aivan tavallista arkea hyvin, hyvin monella työpaikalla.
Lähteet ja lukemisto
Karppinen, Anne. (2008). Pitkäaikainen stressi lamauttaa. Ekonomi 2008(8), 35-37.
Laakkonen, Sana. (2012). Kestämättömästä kestävään. Huono johtaja torpedoi kehittymistä. Ekonomi 2012(9), 28-31.
Niklas Ravaja, Mikko Salminen, Mikael Saarinen, Marja-Liisa Manka, Laura Bordi, Marjut Manka, Kirsi Heikkilä-Tammi (2014). LeadEmo -loppuraportti. Aalto-yliopisto ja Tampereen yliopisto 2014
ISBN (pdf): 978-951-44-9704-9. (PDF). (25.4.2016).
Anäs, Markus. (2015). Hotellista irtosi köli. Uratie. Talouselämä 2005 (3), 51-53.
Laakkonen, Sana. (2012). Kestämättömästä kestävään. Huono johtaja torpedoi kehittymistä. Ekonomi 2012(9), 28-31.
Niklas Ravaja, Mikko Salminen, Mikael Saarinen, Marja-Liisa Manka, Laura Bordi, Marjut Manka, Kirsi Heikkilä-Tammi (2014). LeadEmo -loppuraportti. Aalto-yliopisto ja Tampereen yliopisto 2014
ISBN (pdf): 978-951-44-9704-9. (PDF). (25.4.2016).
Anäs, Markus. (2015). Hotellista irtosi köli. Uratie. Talouselämä 2005 (3), 51-53.
Lähetetty Windows Phonesta
Comments