Perheyrittäjyys - Family Business

Kuva Margit Mannila ”Emme kerta kaikkiaan tiedä, mitä tulevaisuus pitää sisällään.” PETER L. BERNSTEIN Talouselämässä 10/2013, s. 62 (8.3.2013) Evastiina Aho antoi vinkkejä onnistuneeseen pitchaukseen. Pitchaus tunnetaan paremmin nimellä hissipuhe. Hissipuheen pituus on noin puoli minuuttia. Se on keskivertohissimatkan pituus Suomessa.  Miksi tähän asiaa pitäis sitten kiinnittää huomiota? Tarvitset  hyvän hissipuheen ("elevator pitch") myyntiä varten. Hissipuheen tavoitteena on, että  pystyt kertomaan yrityksesi olennaisimman myyntilupauksen tai tuomaan ilmi oman osaamisesi keskeisimmät osa-alueet tiiviisti.  Janne Jääskeläinen (2015, 33-34) toteaa, että termi hissipuhe on Suomessa hieman harhaanjohtava. Meillä ole sellaisia kerrostaloja, joissa hissimatka kestäsi kolmesta viiteen minuuttia. No kuitenkin ymmärretään, että hissimatka ei ole pitkä ja tavoite on tiivistetysti kertoa, mitä osaa tehdä erinomaisesti.  Seitsemän peru...

  Kuvat Margit Mannila Päivi Tynjälä (1999). Oppiminen tiedon rakentamisena.  Kirjayhtymä Oy. Päivi Tynjälän (1999) teos, Oppiminen tiedon rakentamisena, on edelleen ajankohtainen. Tynjälä osaa, hyvän ammattilaisen tavoin, kirjoittaa mielenkiintoisesti samanaikaisesti laajalle lukijakunnalle. Hän lähtee rakentamaa kirjaa pohtimalla ensimmäisessä luvussa arkikäsityksiä, jotka ovat oppimisen lähtökohtana ja hän mallintaakin ilmiöt ja mentaaliset mallit, jotka ovat oppimisen taustaoletuksina. Sen jälkeen hän siirtyy tarkastelemaan oppimisen kokonaismallia ja sitä mitä tieto on, kuinka tietoa hankitaan ja millaisia tiedonkäsityksiä on olemassa. Esipuheessa Tynjälä suosisttelee käyttämään oppimispäiväkirjaa samalla, kun lukee tätä kirjaa. Tynjälän neuvo on viisas. Oppimispäiväkirja on tehokas tapa painaa tunneilla käsiteltyjä asioita mieleen. Se on mielekäs tapa tukena tenttiin lukemisessa, jos luettavana on erittäin haastava teksti. Henkilökohtaisesti käytän aina op...

On taas se aika, kun jaksot päättyvät ja opettajat joutuvat arvioimaan oppimista. Arviointiin on luotu vuosien saatossa erilaisia malleja ja menetelmiä, mutta siitä huolimatta oppimisen arviointi on vaikeaa, sillä oppiminen on hyvin henkilökohtainen prosessi eikä tuota prosessia välttämättä pääse tarkastelemaan ja ymmärtämään riittävän syvällisesti. Siksi kai arvioinnissa kiinnitetäänkin yhä tänäkin päivänä enmmän mekaanisiin ja ulkoisesti havaittaviin asioihin kuin siihen, mikä on ollut todellinen alkutilanne ja kuinka paljon se on muuttunut. Päädyin pohtimaan koulutuskritiikkikä, sillä pöydälläni on ollut pitkään Seppo Helakorven, Pauli Juutin ja Hannele Niemen vuonna 1996 kirjoittama teos Tiimiorganisoitu koulu. Teoksessa käsitellään mm. koulutuskritiikkiä. Koulu muuttuu, näin meille on kerrottu ja sitä on perusteltu milloin milläkin. Käytännössä 2000-luvulla  (Helakorpi, Juuti & Niemi 1996, 62) koulun muutoksen taustalla ovat lähinnä yhteiskunnan niukkenevat resurss...

Onko liikeoimintasuunnitelma johtamistyökalu vai onko se aivan turha paperi, joka tehdään oppilaitoksessa lähinnä siksi, että se sattuu kuulumaan valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan? Voiko liiketoimintasuunnitelmalla olla käyttöarvoa muuhunkin elämään kuin vain siinä tapauksessa, jos sattuisi ryhtymään jossakin vaiheessa yrittäjäksi? Nämä kysymykset todennäköisesti risteilevät nuoren opiskelijan päässä, joka on tullut opiskelemaan yliopistoon tai ammattikorkeakouluun ja joutuu opinnoissaan kohtaamaan liiketoimintasuunnitelman tekemisen tuskan. Kuvan lähde: http://www.hyvejohtajuus.fi/wp-content/uploads/2013/12/1798-suunnittelu-joulu-vs-elama-300x300.jpg Useimmille, siinä elämänvaiheessa jossa he ovat, liiketoimintasuunnitelma tuntuu maailman turhimmalta paperilta. Sille ei nähdä minkäänlaista käyttöarvoa. Mielestäni liiketoimintasuunnitelman runko on erittäin hyvä pohja todella monille erilaisille asioille (kaikki suunnitelmat noudattavat periaatteessa samaa kaavaa), mutta...

    Kuva Margit Mannila     Pakko, porkkana vai palo , otsikoi Katja Gunnelius taannoin blogikirjoituksessaan. Gunneliuksen kirjoitus on samankaltaista pohdiskelua, jota tein aiemmin tämän syksyn aikana tässä blogissa, otsikolla Ovatko elämisen ja ymmärtämisen taidot hukassa ? Miten saada aikaan roihu? Voiko motivaatiota tuoda ulkoa päin, jos sitä ei ole hippustakaan yksilöllä itsellään? Kenen pitäisi elää sinun elämääsi? Kenen pitäisi saada sinut tajuamaan, että elät ainutkertaista elämääsi juuri nyt ja sinun on kannettava vastuu tekemisistäsi ja tekemättä jättämisistäsi? Meitä opettajia usein syytetään siitä, että me emme motivoi riittävästi. Hmm... luultavasti emme, varsinkaan ja ainakaan silloin, jos korostamme, että sinä, juuri sinä ihan itse, olet oman Minä Oy:si toimitusjohtaja, vastuunalainen yhtiömies, jonka käsissä ja varassa koko homma pyörii tai sitten ei. Me opettajat olemme joskus tosi ikäviä ihmisiä, kun huomautamme, että siitä mitä teet tai jät...

Lopetetaan turhan työn väittäminen merkitykselliseksi. - Risto Linturi Maanantaina 25.11.2013 minulla oli tilaisuus kuunnella Tapio Järvenpäätä, joka on toinen Veikö Moolok vallan? -kirjan kirjoittajista. Toinen kirjoittaja on Ilkka Kankare. Moolok-sana on peräisin Raamatusta.  Moolok tai Molok oli nykyisen Israelin alueella Vanhan Testamentin aikana palvottu foinikialainen jumala ; sillä oli oinaan pää ja ihmisen ruumis. ( Wikipedia )  Source: http://www.minney.org/sites/default/files/uploaded/10-views-of-project-managem.gif Article http://www.minney.org/book/export/html/3 Järvenpää aloitti esityksensä aika perinteisesti kyselemällä mihin haluaisimme saada vastauksia päivän aikana. Halusimme vastauksia mm. seuraaviin asioihin: Miten projektin sudenkuopat ohitetaan? Miten projekti tuottaisi pysyviä tuloksia, jotka oikeasti jäisivät voimaan myös sen jälkeen kun projekti päättyy eikä tulosten ylläpitämiseen ole enää saatavissa ylimääräistä rahaa/työpanost...