Skip to main content

Posts

Showing posts from November, 2014

How to recognise learning? Kuinka havaita/tunnistaa oppimansa?

Muutaman kollegan kanssa tuli keskusteltua Arthur Poropatin artikkelista  Students don’t know what’s best for their own learning . Poropat kirjoittaa, että opiskelijat eivät useinkaan tunne oppimistyyliään ja he eivät hahmota sitä, mitä ovat oppineet.  Oppilaitoksissa oppimisen arviointi keskittyy puolestaan pääsääntöisesti oppilaan muistin testaamiseen eikä siihen, mitä hän oikeasti on asiasta ymmärtänyt ja kuinka hän näkee ko. oppiaineen tai asian olevan osana ammattitaitoaan ja pätevyyttään työelämässä. Oppimisen arvioimisessa käytettävät menetelmät, siis muut kuin muistamista mittaavat kokeet, vaativat opettajalta paneutumista opettamaansa aineeseen ja myöskin aikaa perehtyä vastauksiin. Valitettavasti oppilaitoksissa tätä asiaa ei ole käsitetty, mitä se käytännössä vaatii ja tarkoittaa. Toki opettajia patistetaan käyttämään monipuolisia arviointimenetelmiä ja opettajilta vaaditaan käytännönläheisiä opetusmetelmiä, mutta useinkaan opiskelijoilla ei ole käsity...

Työosuuskunta

Osuuskuntalakiin (oheinen linkki Pellervo -seuran julkaisuun osuuskuntalaista) tuli muutoksia vuoden 2013 kesällä (tämä linkki Finlex-palveluun) ja uusi osuuskuntalaki astui voimaan 1.1.2014. Aiempi postaukseni osuuskunnasta löytyy tästä linkistä . Työosuuskunnat ovat  herättäneet keskustelua olemassaolonsa ajan. Esimerkiksi TalousSanomissa oli vuonna 1999 Hanna-Leena Asunnan mielipidekirjoitus työosuuskunnista . Niitä on perustettu muutamissa kouluissa ( oppilaitososuuskunnat ). Oppilaitososuuskunnat ovat hyvä tapa antaa opiskelijalle kuva yrittäjyydestä, kuitenkin riskin ollessa hallitumpi, jos yritys perustettaisiin henkilökohtaisesti. Kuten kirjoituksessa todetaan " sivussa syntyy myös oikea näkemys, mitä kuluja yritystoiminnassa on ja miten vain osa laskutetusta summasta voidaan maksaa palkkana." Tämä on tärkeä asia oivaltaa. Kaikki kassaan kilahtavat rahat eivät ole yrittäjän omia, vaan niistä leijonan osan vievät mm. verottaja, tavarantoimittajat, pankki (...

Työsuhteeseen liittyvää lainsäädäntöä

Ilta-Sanomien mukaan YLE kertoo tapauksesta, jossa kaksi pirkanmaalaista kaupan kassalla työskentelevää henkilöä on haastanut Keskon oikeuteen ja vaatii korvauksia. Ilta-Sanomissa kerrotaan, että toinen oikeuteen menevistä työntekijöistä on tehnyt yli 26 vuoden uran Citymarketin kassalla, mutta saa edelleen töitä vain 31 tuntia viikossa. Ks. Työsopimuslaki 2001/55 (Finlex). "Nainen sanoo Ylellä, että hänen työtuntimääräänsä ei ole pyynnöistä huolimatta lisätty. Samaan aikaan yritykseen on kuitenkin palkattu naisen mukaan kymmeniä uusia työntekijöitä ja vuoroihin on otettu myös vuokratyöfirmojen ihmisiä. – Vuosien aikana ovat työehtosopimukset tulleet tutuiksi, ja olen todennut, että työnantaja rikkoo niitä tosi räikeästi. Minullakin on oikeus täysipäiväiseen työmäärään – 31 tuntia viikossa ei elätä.  Minunkin jälkeeni tulee uusia työntekijöitä, jotka tarvitsevat kokopäivätyötä. Nyt oli sopiva aika lähteä oikeuteen, nainen perustelee Ylellä. Asiaa pu...

Kunta-alan rakennemuutos ja hoivayrittäjyys

Miksi hoiva-alan yrittäjyyteen ryhdytään? Syinä ovat mm. kuntien muuttuvat palvelutarpeet - alueellinen keskittyminen, johon liittyy myös: potentiaalisten omaishoitajien muuttaminen kaupunkeihin väestön vanheneminen - ikärakenne  muuttuu erityishoitoa tarvitsevien henkilöiden määrän kasvu huoli palvelujen turvaamisesta  maaseudulla myös tulevaisuudessa  henkilöiden tyytymättömyys palkkatyöhön  arvo- ja ideologiaperusta muuttuu hyvinvointivaltion paineiden kasvu  globalisaatio  Hoiva-alan yrittäjyyden on sosiaalinen tilaus. Kun katsoo vähän vanhempia tutkimuksia aiheesta huomataan, että valtakunnalliseksi vanhustenhuollon tavoitteeksi asetettiin vuoteen 2000 mennessä laitoshoidon vähentäminen siten, että 90 % yli 75-vuotiaista voisi asua omassa kodissaan. Tämä on sekä inhimillisesti että taloudellisesti hyväksyttävä periaate. Vanhustilanne, kotihoidon lisäämisen tavoite ja resurssien niukkuus vaativat palvelujärjestelmän muutosta sellaiseksi...

Kaupankäynti ja ulkomaalaisten investoinnit Venäjällä

  Tähän postaukseen olen koonnut materiaalia kaupankäyntiin ja ulkomaalaisten investointeihin Venäjällä. Sivusto on kirjoitettu perustuen löytämiini suomenkielisiin lähteisiin. FinRus Research-sivustolta löytyy Venäjän kauppaan liittyvää tutkimustietoa. Tämä on sellainen perussivusto, jota ei kannata ohittaa. Sivustolta löytyy linkkejä mm. Venäjän kauppaan ym. aihepiiriin liittyvään tutkimukseen. (Katso kohta julkaisut.) Startti Venäjän kauppaan -opas on EU-projektin tulosta rakennemuutostoimiston tuottamaa materiaalia. Julkaisun lopussa oleviin linkkilistoihin kannattaa perehtyä, niiden avulla pääsee hyvien tietolähteiden äärelle. Elena Gröhnin (2013) Pro Gradu -työ: ULKOMAISET INVESTOINNIT VENÄJÄLLE: OIKEUDET, SUOJA- JA RAJOITUSMEKANISMI (yleisnäkymät lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön) ( PDF ) (14.9.2019)Gröhn kirjoittaa, että tutkielman tarkoituksena on tarkastella Venäjän lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä ulkomaisia investointeja koskevien suoja- ja rajoitusmekan...

Patenttioikeus

Kirjoittelin aiemmin tähän blogiin postauksen otsikolla Patentit Patents , jossa linkitin patentteihin liittyviä asioita. Tässä postauksessa ajattelin keskittyä enemmän selittämään patentin olemusta, jotta se hahmottuisi.  Käytän lähteenä teosta  Villa ym.(toim.) 2014 Yritysoikeus. Talentum ja ko. teoksessa olevaa Taina Pihlajarinteen kirjoittamaa lukua Patenttioikeus. (Pihlajarinne 2014, 913-925) Taina Pihlajarinne (2014, 913) toteaa, että patenttioikeus on tarkoitettu keksintöjen suojaksi. Patentti voidaan myöntää konkreettiseen tuotteeseen tai johonkin menetelmään. Taustalla lienee ajatus, että yksioikeus kannustaa keksintöjen luomiseen ja sillä tavalla yhteiskunnan tekninen kehitys etenee. Pihlajarinne (2014, 913) toteaa tekstissään, että patenttirekisteristä muodustuu tietopankki, josta ilmenee tekniikan kehityksen kulloinen taso. Patenttilaki   (PatL) 550/1967 ( in English via PRH 21.12.2016) on säätämisensä (vuoden 1967) jälkeen tarkentunut ja muu...

Tavaran luovuttaminen

Tavaran luovuttaminen on olennainen osa kaupankäyntiä. Myyjän tehtävä on irtaimen tavaran kaupassa sovitunlaisen tavaran luovuttaminen ostajalle sovittuna aikana soivuttuna paikassa. Myyjän tehtävänä on myös tehdä ostajan pääsuoritus, kauppahinnan maksaminen, mahdolliseksi. (Villa ym. 2014, 1109) Sopimusrikkomustilanteessa myyjän saattaa joutua korjaamaan tarvaran, suorittamaan vahingonkorvausta tai vastaamaan muusta virheen seuraamuksesta. Kuluttajankaupassa myyjän velvoitteisiin kuuluu esineen luovuttamisen ohella myös informaation antaminen ostajalle/kuluttajelle (käyttöohjeiden luovutus) tai esineen käyttöön liittyvä palvelusuoritus (kodinkoneen asentaminen). Tavara luovuteaan yleensä kaupanteon yhteydessä ellei näin tehdä, määrää tehty sopimus luovutuksen paikan. Jos asiasta ei ole sovittu, paikka määräytyy kuluttajansuojan mukaan ja tavara pitää luovuttaa myyjän liikepaikalla. Jos myyjällä ei ole kiinteää liikepaikkaa, on tavara lähetettävä tai kuljetettava tavaran ostaja...

Yrityskauppa

Yrityskauppa voi olla yrittäjän uran huipentuma. Elämäntyö muutetaan rahaksi ja elellään sitten mukavasti koko loppuelämä. Yrityskauppaan liittyy huomattava määrä yksityiskohtia ja painotus riippuu onko yrityksen myyjä vai ostaja. Yrityskauppa toteutetaan yleensä liiketoimintakauppana. Finnveran sivustolla liiketoimintakaupasta todetaan näin:  "Liiketoimintakaupassa ostaja yleensä perustaa uuden yrityksen, joka ostaa myyjäyrityksen liiketoiminnan, eli sopimuksen mukaan esimerkiksi koneet ja laitteet, tilat, henkilökunnan ja nimen. Myyjäyrityksen taloudelliset ja juridiset vastuut eivät siirry ostavalle yritykselle. Rahoitus haetaan perustetulle ostajayritykselle, jonka omia vakuuksia, kuten yritys- tai kiinteistökiinnityksiä voidaan käyttää rahoituksen vakuutena. Henkilöyhtiöiden (toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö) osalta liiketoimintakauppa on tavanomaisin ja yleensä luontevin yrityskaupan toteutustapa. Osakeyhtiön kohdallakin ostaja usein haluaa mah...

Harjoittelu ammattikorkeakoulussa

Ammattikorkeakoulututkintoon kuuluu lakisääteisesti ammattitaitoa edistävä harjoittelu. ( Asetus ammattikorkeakouluopinnoista 1129/2014 ). Katso myös laki Ammattikorkeakoulusta 932/2014 . 4 § Opintojen rakenne Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu: 1) perus- ja ammattiopintoja; 2) vapaasti valittavia opintoja; 3) ammattitaitoa edistävää harjoittelua; sekä 4) opinnäytetyö. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. ( Asetus ammattikorkeakouluopinnoista 1129/2014 ). Se on laajuudeltaan  30-120 opintopistettä tutkinto-ohjelmasta riippuen. ( Metropolia .) Harjoittelun kokonaiskestoksi muodostuu siten 20–80 työviikkoa (1 työviikko = 37,5 h). Kokopäiväisesti työskennellen se tarkoittaa 5–20 kuukauden työtä. ( JAMK .) 4 § Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että t...

Suosituimmat postaukset lokakuussa

Lokakuussa 2014 luettiin näitä Edward De Bono Six Thinking Hats - Kuusi ajatteluh... 4 Oct 2013 FIFO, LIFO ja punnittu keskihinta-FIFO, LIFO, Weig... 17 Feb 2012 Zip-tiedosto avaaminen (purkaminen) ja pakkaaminen... 19 Feb 2012 Belbinin tiimiroolitesti 8 Sep 2014 Tutkimusprosessi Hirsjärvi, Remes & Sajavaara Tutk... 11 Apr 2012 Oppimispäiväkirjasta 18 Sep 2013 Kuolema - bibliografia 31 Oct 2007, 1 comment Yrittäjyyden työkirja 7 Oct 2014 Segmentoinnista 21 Oct 2014 Shalom Schwartz the content and structure of value... 31 Oct 2007